Palveluskoirakoe

Palveluskoirakoe on palveluskoirien koulutustasoa mittaava koe.

Suomessa palveluskoirakokeiden kattojärjestönä toimii Suomen Palveluskoiraliitto, joka määrittelee Suomessa käytetyt palveluskoirakoemuodot. Koemuotoja on kaksitoista. Kokeita järjestetään sekä kansainvälisillä että kansallisilla säännöillä.

Palveluskoirakokeet mittaavat koiran koulutustasoa, ja antavat lisämotivaatiota harrastaa tavoitteellisesti koiran kanssa.

Kokeissa on eri lajeja, ja kokeet jakaantuvat tottelevaisuus- ja maasto-osuuteen. Kokeissa on kolme tasoluokkaa, ja kokeissa menestyessään koira saavuttaa koulutustunnuksia ja pystyy etenemään seuraavaan tasoluokkaan. Korkeimmassa luokassa kilpailtuaan ja menestyttyään koira voi saavuttaa käyttövalion (KVA) tittelin lajista, jossa se kilpailee.

Kokeiden tottelevaisuusosasta koira voi saavuttaa kolmasosan kokeen kokonaispistemäärästä. Loput kaksikolmasosaa koira voi saada maasto-osuudesta. Kokeen enimmäispistemäärä on 300, ja tulos hyväksytään, jos koira saavuttaa vähintään 70 pistettä tottelevaisuusosuudesta ja maasto-osuudesta vähintään 150 pistettä.

Sekä kokeen tottelevaisuusosa että maasto-osa vaikeutuvat ja muuttuvat vaativammiksi korkeammissa luokissa. Yleensä koiran ohjaaja keskittyy kerralla vain yhteen palveluskoiralajiin, mutta koirakko voi kilpailla menestyksekkäästi useammassakin lajissa. Ennen osallistumista varsinaisiin palveluskoirakokeisiin koiran tulee suorittaa hyväksytysti käyttäytymiskoe (BH-koe).

Koelajit

• Käyttäytymiskoe (BH)
• Jälkikoe
• Viestikoe
• Hakukoe
• Etsintäkoe
• Opastuskoe
• Valjakkohiihto
• Suojelukoe
• IPO-koe
• Erikoisjälki (FH)
• Pelastuskoe
• Kansainvälinen pelastuskoirakoe (IPOR)

Käyttäytymiskoe (BH)

BH- koe mittaa koiran koulutustasoa ja käyttäytymistä. BH koe on esikoe, jonka läpäissyt koira on oikeutettu osallistumaan varsinaiseen palveluskoirakokeeseen.

Käyttäytymiskoe

Yhteiskunta asettaa koiranomistajalle jatkuvasti tiukempia vaatimuksia koiranpidosta. Koirat eivät saa liikkua vapaana muutoin kuin koirapuistoissa, muihin puistoihin ei enää koiria saa viedä lainkaan. Koirat eivät ole myöskään tervetulleita yleisötapahtumiin, lenkkipoluille tai toreille.

Mitä enemmän sääntöjä ja pykäliä koiranomistajille asetetaan, sen negatiivisemmin myös kanssaihmiset suhtautuvat koiriin ja koiranomistajiin. Sen tähden koiranomistajien on syytä kehittää itseään ja koiraansa ottamaan huomioon lähiympäristö ja sen asettamat vaatimukset.

Hyvin käyttäytyvä, ympäristöönsä luonnollisen välinpitämättömästi suhtautuva koira on paras näyttö koiran yhteiskuntakelpoisuudesta. Tällaisen käyttäytymisen mittariksi on kehitetty KÄYTTÄYTYMISKOE.

Mikä on käyttäytymiskoe?

Käyttäytymiskoe on kehitetty Keski-Euroopan palveluskoirakokeiden esikokeeksi. Siellä kaikkien koirien on suoritettava käyttäytymiskoe hyväksytysti ennen kuin ne saavat osallistua varsinaisiin palveluskoirakokeisiin. Saksassa edellytetään käyttäytymiskokeen hyväksyttyä suoritusta myös esimerkiksi agilityyn osallistuvilta koirilta ja se on erittäin suosittu kaikkien koirien sosiaalisuuden mittarina. Suomessa käyttäytymiskoe otettiin ensin käyttöön suojelukokeen esikokeena.

Vuoden 2000 alusta käyttäytymiskoe on Suomessa pakollinen esikoe kaikkiin palvelus- ja pelastuskoirakokeisiin. Se soveltuu myös erinomaisesti kaikkien koirien sosiaalisuuden ja koulutustason mittaamiseksi.

Koulutustunnukset

BH = Käyttäytymiskokeen suorittanut koira BHA = Käyttäytymiskokeen suorittanut seurakoira

Mitä vaaditaan koiralta, että se voi osallistua käyttäytymiskokeeseen?

Käyttäytymiskokeeseen saavat osallistua kaikki rekisteröidyt koirat sekä vuoden 2000 alusta rekisteröimättömät koirat, kunhan ne on tunnistusmerkitty Suomen Kennelliiton määräysten mukaisesti. Käyttäytymiskokeessa koiran tulee olla vähintään 12 kk ikäinen ja sen tulee olla rokotettu SKL:n määräysten mukaisesti.

Kokeen arvostelu

Kokeen päättyessä tuomari ei anna pistemäärään perustuvaa arvosanaa, vaan pelkästään arvostelun muodossa "läpäissyt" tai "ei läpäissyt". Koira läpäisee kokeen, kun se saavuttaa "osassa A" 70 % maksimipistemäärästä (vähintään 42 pistettä) ja "osassa B" tuomari arvioi kaikki suoritukset riittäviksi. Koira, joka ei saavuta vähimmäispistemäärää 42 "osassa A", ei saa osallistua julkisella paikalla suoritettavaan liikenneosaan ("osa B").

A Tottelevaisuusosuus koulutuskentällä

Kokonaispistemäärä 60

Jokainen liike alkaa ja päättyy perusasennossa. Koira istuu aivan ohjaajan vieressä vasemmalla puolella oikea lapa ohjaajan polven kohdalla. Perusasennon saa ottaa vain kerran ennen kutakin liikettä. Edellisen liikkeen lopettava perusasento voi olla seuraavan liikkeen aloitusperusasento. Ohjaajan vartaloavut eivät ole sallittuja, vaan niistä rangaistaan pistemenetyksellä. Ohjaajalla ei saa olla makupaloja tai leluja. Jos ohjaaja ei ruumiillisen vamman vuoksi pysty suorittamaan jotain liikettä oikein, hänen on ilmoitettava tästä tuomarille ennen kokeen alkua. Jos ohjaaja ei vammansa vuoksi voi ohjata koiraa vasemmalla puolellaan, hän voi ohjata koiraa vastaavasti oikealla puolellaan.

Tuomari antaa liikkeen aloitusluvan. Sen jälkeen liikkeen suoritus, kuten käännökset, pysähdykset, käyntinopeuden muutokset jne. tapahtuu ilman tuomarin ohjausta. Ohjaaja voi kuitenkin pyytää tuomarilta ohjeita.

Koiran kiittäminen on sallittu jokaisen liikkeen jälkeen. Sen jälkeen ohjaaja voi ottaa uuden perusasennon. Kiittäminen ja uuden liikkeen aloittamisen välillä on pidettävä selvä tauko (noin 3 sekuntia). Liikkeiden välissä koiran tulee aina olla ohjaajan sivulla.

Kaulapantapakko / Ohjaajalla oltava talutin mukana

Ohjaajalla on oltava talutin mukanaan koko kokeen suorituksen ajan. Palveluskoirakoeoikeuden omaavilla roduilla tulee olla ei-kiristävällä tavalla kytketty metallinen ketjukaulain. Muun rotuisilla koirilla on koko ajan oltava, joko kaulapanta vai vaihtoehtoisesti valjaat.

Liikkeet

1. Seuraaminen kytkettynä (15 pistettä)

Käsky: "Seuraa"

Perusasennossa istuvan, eläinsuojelumääräysten mukaisesta kaulapannasta tai valjaista kytketyn koiran tulee käskyllä "seuraa" halukkaasti seurata ohjaajaa. (Kts. kaavio). Kaulapanta ei saa olla kiristävässä asennossa

Ohjaaja saa antaa "seuraa" -käskyn vain liikkeelle lähdettäessä ja käyntinopeutta muutettaessa. Kun ohjaaja pysähtyy, koiran on nopeasti ilman käskyä istuttava. Ohjaajan tulee pitää talutinta vasemmassa kädessään ja sen on oltava löysällä. Tuomarin merkistä ohjaaja kulkee koiran kanssa vähintään neljä henkilöä käsittävän henkilöryhmän läpi. Ohjaajan on pysähdyttävä vähintään kerran henkilöryhmän keskellä. Henkilöt liikkuvat ryhmässä ja vaihtavat paikkaa.

Koiran jätättäminen, edistäminen ja sivupoikkeamat sekä ohjaajan hidastelu käännöksissä ovat virheitä.

Henkilöryhmä

Liikkuvan henkilöryhmän läpi kulkeminen suoritetaan sekä kytkettynä seuraamisessa että vapaana seuraamisessa. Ryhmässä on suoritettava vähintään yhden henkilön kierto vasemmalta ja yhden oikealta (esim. kahdeksikkona). Kummassakin seuraamisliikkeessä ohjaajan on vähintään kerran pysähdyttävä henkilön lähellä. Tuomari voi tarvittaessa käskeä ohjaajaa suorittamaan henkilöryhmän läpi kulkemisen uudelleen. Ryhmästä poistumisen jälkeen koiraa saa kiittää vasta sen ollessa loppuperusasennossa.

Täyskäännös

Täyskäännös voidaan suorittaa kahdella eri tapaa, mutta kuitenkin aina vasempaan kääntyen. Koira voi täyskäännöksessä joko kiertää ohjaajan takaa tai kääntyä ohjaajan mukana (ohjaajan vasemmalla sivulla pysyen).

2. Seuraaminen vapaana (15 pistettä) Käsky: "Seuraa"

Tuomarin merkistä perusasennossa istuvan koiran talutin irroitetaan. Ohjaajan tulee kiinnittää talutin olkapäälleen tai laittaa se taskuunsa. (Kummassakin tapauksessa ohjaajan vastakkaiselle puolelle koiraan nähden). Vapaana seuraamisen aluksi ohjaaja kulkee uudelleen henkilöryhmään ja pysähtyy siellä vähintään kerran. Ryhmästä poistumisen jälkeen ohjaaja pysähtyy hetkeksi perusasentoon ja suorittaa sitten vapaana seuraamisen.

Laukaisupelottomuus (tämä koeosa ei sisälly BHA-kokeeseen)

Laukaisupelottomuuden tarkastus tapahtuu vapaana seuraamisen yhteydessä ensimmäisellä suoralla sekä liikkeen "paikallaolo häiriön alaisena" aikana. Laukauksia ammutaan kaksi kaliiperiltaan 6 mm aseella, noin 5 sekunnin välein. Ensimmäinen laukaus ammutaan, kun ohjaaja on kulkenut noin 15 askelta. Jos koira reagoi laukauksiin, mutta pysyy kuitenkin ohjaajan hallinnassa, suoritus on ehdottomasti virheellinen. Jos ohjaaja ei saa koiraa palautumaan normaaliin käyttäytymiseen, koira suljetaan kokeesta. Täyden pistemäärän saavuttaminen edellyttää, että koira ei reagoi mihinkään ääniin. Epäselvissä tapauksissa tuomarin on määritettävä koiran laukaisupelottomuus pyytämällä ohjaajaa kytkemään koira ja siirtymään noin 15 askeleen etäisyydelle. Tämän jälkeen tuomari ampuu lisälaukauksia ja koiran on pysyttävä paikallaan talutin löysänä.

3. Istumisliike (10 pistettä) Käsky: "Istu"

Ohjaaja lähtee perusasennosta vapaana seuraavan koiran kanssa suoraan eteenpäin. Vähintään 10 askeleen jälkeen koiran on "istu" -käskystä istuttava nopeasti ilman, että ohjaaja pysähtyy tai kääntyy. Kuljettuaan vielä 30 askelta ohjaaja kääntyy viivyttelemättä koiraan päin. Tuomarin merkistä ohjaaja palaa koiran luo, asettuu sen oikealle puolelle ja ottaa perusasennon. Jos koira istumisen sijasta menee maahan tai jää seisomaan, vähennetään 5 pistettä.

4. Maahanmeno ja luoksetulo (10 pistettä) Käskyt: "Maahan", "Tänne" (tai koiran nimi), "Sivulle"

Ohjaaja lähtee perusasennosta vapaana seuraavan koiran kanssa suoraan eteenpäin antaen käskyn "seuraa". Vähintään 10 askeleen jälkeen koiran on "maahan" -käskystä mentävä nopeasti maahan. Ohjaaja jatkaa koiraan mitenkään muuten vaikuttamatta ja kääntymättä vielä 30 askelta suoraan eteenpäin, kääntyy viivyttelemättä koiraan päin ja jää paikalleen. Tuomarin merkistä ohjaaja kutsuu koiran luokseen. Koiran täytyy tulla ohjaajan luokse halukkaasti ja nopeassa askellajissa ja istua tiiviisti ohjaajan eteen. Käskyllä "sivulle" koiran tulee siirtyä ohjaajan sivulle. (Näpyttelijän HUOM! Mielestäni voi tulla myös sivulle suoraan - tuomari kysyy yleensä tätä erikseen!)

Jos koira istuu tai jää seisomaan, mutta tulee kuitenkin moitteettomasti ohjaajan luo, vähennetään 5 pistettä.

5. Paikallaolo häiriön alaisena (10 pistettä) Käskyt: "Maahan", "Istu"

Ennen toisen koiran suorituksen aloittamista ohjaaja komentaa koiransa tuomarin osoittamalle paikalle perusasennosta maahan. Koiran luo ei saa jättää talutinta tai muuta esinettä. Ohjaaja poistuu 30 askeleen päähän ja jää seisomaan paikalleen selin koiraan. Paikallaolon aikana koiran on maattava rauhallisesti. Tuomarin merkistä ohjaaja palaa koiran oikealle puolelle ja tuomarilta merkin saatuaan komentaa koiran perusasentoon käskyllä "Istu". Jos koira istuu, seisoo tai käyttäytyy rauhattomasti, seurauksena on pistevähennys. Jos koira siirtyy paikaltaan yli oman vartalonmitan, liikkeen suoritus hylätään.

B) Liikenteeseen suhtautuminen

Yleistä

Osan B tarkoituksena on selvittää koiran sosiaalisuus ihmisiä ja eläimiä kohtaan sekä sen varmuus ympäristön suhteen. Kokeessa koiraa tutkitaan normaalielämässä päivittäin esiintyvissä tilanteissa, mutta koetta ei missään nimessä saa suorittaa koulutuskentällä tai sen välittömässä ympäristössä. Koe on ehdottomasti suoritettava taajama-alueella, jossa on normaalia vilkkaampi liikenne. Tuomari määrittää yhdessä ylitoimitsijan kanssa missä paikoissa ja miten liikkeet suoritetaan yleisillä paikoilla (kadut, tiet ja aukiot). Koe ei saa häiritä yleistä liikennettä. Viranomaisten määräykset on huomioitava.

Osan B läpiviemiseen on varattava riittävästi aikaa. Suoritusvaatimuksista ei saa poiketa koirien runsaan lukumäärän vuoksi. Osallistuvat koirat suorittavat liikkeet yksitellen ja ne on arvosteltava erikseen.

Osan B liikkeistä ei anneta pisteitä. Kokeen tämän osan läpäisemiseen vaikuttaa koiran liikenteeseen/ihmisiin suhtautumisesta saatava yleisvaikutelma. Erittäin hyvin onnistuneet liikkeet eivät voi kompensoida joidenkin liikkeiden puutteellista suoritusta.

Liikkeiden alla olevat kuvaukset ovat ohjeellisia ja tuomari voi mukauttaa liikkeitä paikallisten olosuhteiden mukaan. Tuomarilla on epäselvissä arvostelutapauksissa oikeus suorituttaa liikkeet koiralla uudelleen tai muuntaa liikkeiden suoritustapaa.

Kokeen kulku

1. Suhtautuminen henkilöryhmään

Tuomarin merkistä ohjaaja kulkee koira kytkettynä vilkkaasti liikennöidyn kadun jalankulkuun varatulla osalla. Tuomari voi määrätä ohjaajan ylittämään kadun liikennevaloilla varustettua tai muuta suojatietä pitkin. Tuomari seuraa ohjaajaa ja koiraa sopivalla etäisyydellä.

Koiran tulee seurata ohjaajaa halukkaasti tämän vasemmalla puolella - lapa ohjaajan polven kohdalla - talutin löysänä. Koiran tulee suhtautua välinpitämättömästi jalankulkijoihin ja ajoneuvoihin.

Tämän liikkeen aikana ohjaajan edestä poikittain koiranohjaajaan kulkusuuntaan nähden juoksee henkilö (sovittu henkilö). Koiran tulee suhtautua henkilöön neutraalisti ja välinpitämättömästi. Tämän jälkeen ohjaaja ja koira kulkevat hajallaan seisovan, vähintään 6 henkilöstä koostuvan ryhmän läpi. Yksi ryhmän henkilöistä puhuttelee ja kättelee ohjaajaa. Koiran tulee ohjaajan komennolla istua tai mennä maahan ohjaajan viereen ja pysyä rauhallisena lyhyen keskustelun ajan.

2. Suhtautuminen polkupyöräilijöihin

Ohjaaja kulkee kytketyn koiran kanssa tietä pitkin, jolloin takaa tuleva pyöräilijä ohittaa ohjaajan antaen samalla äänimerkin pyörän kellolla. Pyöräilijä jatkaa jonkun matkaa eteenpäin, kääntyy ja palaa ohjaajaa ja koiraa vastaan, antaen jälleen äänimerkin. Ohitus tapahtuu siten, että koira on ohjaajan ja pyöräilijän välissä. Koiran tulee suhtautua pyöräilijään välinpitämättömästi.

3. Suhtautuminen autoihin

Ohjaaja kulkee kytketyn koiran kanssa usean pysäköidyn auton ohi. Ohjaajan ohittaessa autot, yksi autoista käynnistetään. Ohjaajan ollessa toisen auton kohdalla, sen ovi lyödään kiinni. Ohjaajan ja koiran jatkaessa matkaansa, heidän viereensä pysähtyy auto. Auton ikkuna avataan ja ohjaajalta kysytään jotain tietoa. Koiran tulee tällöin ohjaajan käskystä istua tai mennä maahan. Koiran tulee suhtautua rauhallisesti ja välinpitämättömästi autoihin ja liikenteen meluun.

4. Suhtautuminen lenkkeilijöihin tai rullaluistelijoihin

Ohjaaja kulkee kytketyn koiran kanssa rauhallista tietä pitkin. Vähintään kaksi lenkkeilijää ohittaa ohjaajan ja koiran vauhtiaan muuttamatta. Kun lenkkeilijät ovat poistuneet, kaksi uutta lenkkeilijää tulee ohjaajaa ja koiraa vastaan ja juoksee näiden ohi vauhtiaan muuttamatta. Koiran ei tarvitse seurata ohjaaja tiiviisti, mutta se ei saa kuitenkaan häiritä takaa ohittavia tai vastaantulevia henkilöitä. Ohjaaja saa komentaa koiran istumaan tai maahan lenkkeilijöiden kohtaamisen ajaksi. Lenkkeilijöiden sijasta ohjaajan ja koiran voi kumpaankin suuntaa ohittaa kaksi rullaluistelijaa.

5. Suhtautuminen muihin koiriin

Koiran tulee suhtautua välinpitämättömästi takaa päin ohitettavaan ja vastaantulevaan, ohjaajansa kanssa liikkuvaan koiraan. Ohjaaja saa toistaa "seuraa" -käskyn tai komentaa koiran kohtaamisen ajaksi istumaan tai maahan.

6. Liikenteen keskelle hetkellisesti yksin kytkettynä jätetyn koiran käyttäytyminen, suhtautuminen eläimiin

Tuomarin merkistä ohjaaja kulkee kytketyn koiran kanssa kohtuullisen vilkkaan kadun jalankulkijoille varatulla osalla. Jonkun matkan kuljettuaan ohjaaja pysähtyy tuomarin merkistä ja kiinnittää koiran taluttimen aitaan, seinärenkaaseen tai vastaavaan. Ohjaaja poistuu näkyvistä johonkin myymälään tai jonkun muun rakennuksen sisäänkäyntiin.

Koira saa seisoa, istua tai maata. Ohjaajan ollessa poissa joku henkilö (sovittu henkilö) kulkee kytketyn koiran kanssa koetta suorittavan koiran ohi sivusuunnassa noin 5 askeleen etäisyydellä. Yksin jätetyn koiran tulee pysyä rauhallisena ohjaajan poissaolon ajan. Se ei saa reagoida ohittavaan koiraan (joka ei saa olla haukkuvaa tyyppiä) aggressiivisesti (voimakas nykiminen ja jatkuva haukkuminen). Tuomarin merkistä ohjaaja noutaa koiran.

Jälkikoe

Jäljestäminen on monelle koiralle luonnollista ja pohjautuu vaistotoimintaan. Jälki tehdään siten, että ihminen kävelee maastossa sovitun reitin ja pudottaa kävelyuralleen keppejä, jotka koiran tulee ilmaista ohjaajalleen. Aluksi koiraa voidaan motivoida jäljestämään esimerkiksi jättämällä jäljelle ruokaa, jolloin koira oppii seuraamaan ihmisen jättämää hajuvanaa jäljen päässä odottavan palkkion luo. Jälkiä voidaan tehdä vaihteleviin maastoihin, ja vaikeuttaa niitä antamalla jäljen vanheta tai tekemällä jäljistä mutkittelevampia.

Jälkikokeen ensimmäisessä luokassa jälki on 500 metriä pitkä ja tehty 60 minuuttia ennen jäljestyksen alkua. Koiran on löydettävä jäljen alkupää 30 metriä pitkältä suoralta janalta, jonka yli jälki kulkee. Jäljelle on asetettu 6 keppiä, joiden löytämisestä koirakko saa pisteitä. Aikaa jäljen suorittamiseen on 20 minuuttia.

Kilpailu luokassa 2 jäljen pituus on kilometri, puolitoista tuntia vanha ja janan, jolta jäljestys alkaa, pituus on 40 metriä. Jäljelle on jätetty kuusi luonnon puusta tehtyä keppiä, ja jäljelle varattu aika on 30 minuuttia. Luokassa 3 Jäljen pituus on 1,5 kilometriä, se on kaksi tuntia vanha ja jana, jolta jäljen alku löytyy, on pituudeltaan 50 metriä. Jäljelle on jätetty kuusi luonnon puusta tehtyä keppiä. Aikaa on 40 minuuttia.

Jälkikokeeseen kuuluu olennaisena osana myös esine etsintä. Esineet jätetään huolellisesti ristiin rastiin kuljetulle maa-alueelle, ja koiran tulee itsenäisesti työskennellen etsiä ja löytää ne, ja tuoda ohjaajalle. Esine etsintäkin vaikeutuu korkeampiin luokkiin siirryttäess. Koiralla on jokaisessa luokassa 5 minuuttia aikaa etsiä esineet. 1-luokassa yksi, 2-luokassa kaksi ja 3-luokassa kolme ihmiselle kuuluvaa esinettä 50x50 metrin suuruiselta maa-alueelta.

Jälkikokeen koulutustunnukset ovat 1 luokassa JK1, 2 luokassa JK2 ja 3 luokassa JK3.

Hakukoe

Hakukokeessa koira etsii ohjaajan käskyjen mukaan ennalta määrätyltä maa-alueelta "eksyneitä" maalimiehiä. Koiran tulee tehdä itsenäisesti työtä, tehdä hakupisto etsittävän alueen laidalle, ja palata sieltä takaisin keskilinjaa kohti pyrkien saamaan ilmavainun etsittävästä henkilöstä. Kun koira löytää maalimiehen, sen tulee ilmaista löytönsä joko haukkumalla kunnes ohjaaja tulee paikalle, tai viemällä ohjaajalle kaulapannasta roikkuvan rullan merkiksi löytyneestä maalimiehestä, jonka jälkeen koira ja ohjaaja palaavat yhdessä maalimiehen luo.

Hakualueen koko kasvaa kilpailuluokittain. 1-luokassa alue on kooltaan 100m x 100m ja etsintäaika 10 minuuttia. 2-luokassa alue on 100m x 200 m ja etsintäaikaa on 15 minuuttia ja 3-luokassa alue on 100m x 300m ja etsintäaikaa on 20 minuuttia. Alueen keskellä kulkee ns. keskilinja, jota pitkin koiran ohjaaja kulkee ja lähettää koiran etsimään maalimiehiä vuoroin oikealta ja vuoroin vasemmalta puolelta.

Myös hakukokeeseen kuuluu esine etsintä. Hakukokeen koulutustunnukset ovat HK1, HK2 ja HK3.

Viestikoe

Viestikokeen juuret ulottuvat ensimmäiseen ja toiseen maailmansotaan. Koulutetut viestikoirat mahdollistivat yhteydenpidon eri yksiköiden välillä. Nykyisessä viestikokeessa koira joutuu juoksemaan ennalta merkittyä rataa kolmesta viiteen matkaa kahden koiralle tutun henkilön välillä. Radan pituus vaihtelee kilpailuluokasta riippuen kahdesta kahdeksaan kilometriin. Viestikokeen yhtenä osana on esine etsintä. Viestikokeen koulutustunnukset ovat VK1, VK2 ja VK3.

Etsintäkoe

Etsintäkoe on yksi monipuolisimmista ja vaativimmista palveluskoiraoemuodoista. Etsintäkokeen maasto-osa koostuu jäljestä, henkilöhausta, esineruudusta, kaari noudosta ja tarkkuusetsinnästä.

Jälki on alokasluokassa vain 300 metriä pitkä, 40 minuuttia vanha ja siinä on yksi suora kulma. Muissa luokissa jälki pitenee, vanhenee ja sillä on useampia kulmia. Kuten jälkikokeessakin, jäljen alkupää on löydettävä janalta. Jäljelle jätetään neljä puukeppiä, joiden löytämisestä koirakko saa pisteitä.

Henkilöhaku osuudessa maalimiehen etsiminen tapahtuu joka luokassa 100 x 100 m alueella, jolla on kaksi osittain peitettyä maalimiestä. Alokasluokassa aikaa on käytettävissä 10 minuuttia, korkeammissa luokissa 8 minuuttia.

Esine etsintä osuus on sama kuin muissakin palveluskoirakokeissa.

Pudotetun esineen noutaminen on maastossa tapahtuva noutoliike. Ohjaaja kävelee maastoon merkittyä, kaartuvaa linjaa 50 metriä, pudottaa oman esineen koiran huomaamatta ja lähettää koiran noutamaan sen 50m (1 luokka), 100m (2 luokka) tai 150m (3 luokka) lisää kuljettuaan.

Tarkkuusetsintä tapahtuu joka luokassa 3x3 metriä alueella, joka on tallattu huolellisesti. Alueella on yksi pieni esine joka koiran tulee ilmaista ohjaajalle. Etsintäkokeen koulutustunnukset ovat EK1, EK2 ja EK3.

Aiheesta muualla

• Palveluskoiraliitto
• Palveluskoirarodut Palveluskoiraroduilla on kilpailuoikeus.