Ero sivun ”Palveluskoirakoe” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p uusi luokka |
|||
Rivi 28: | Rivi 28: | ||
BH- koe mittaa koiran koulutustasoa ja käyttäytymistä. BH koe on esikoe, jonka läpäissyt koira on oikeutettu osallistumaan varsinaiseen palveluskoirakokeeseen. |
BH- koe mittaa koiran koulutustasoa ja käyttäytymistä. BH koe on esikoe, jonka läpäissyt koira on oikeutettu osallistumaan varsinaiseen palveluskoirakokeeseen. |
||
Käyttäytymiskoe |
|||
Yhteiskunta asettaa koiranomistajalle jatkuvasti tiukempia vaatimuksia koiranpidosta. Koirat eivät saa liikkua vapaana muutoin kuin koirapuistoissa, muihin puistoihin ei enää koiria saa viedä lainkaan. Koirat eivät ole myöskään tervetulleita yleisötapahtumiin, lenkkipoluille tai toreille. |
|||
Mitä enemmän sääntöjä ja pykäliä koiranomistajille asetetaan, sen negatiivisemmin myös kanssaihmiset suhtautuvat koiriin ja koiranomistajiin. Sen tähden koiranomistajien on syytä kehittää itseään ja koiraansa ottamaan huomioon lähiympäristö ja sen asettamat vaatimukset. |
|||
Hyvin käyttäytyvä, ympäristöönsä luonnollisen välinpitämättömästi suhtautuva koira on paras näyttö koiran yhteiskuntakelpoisuudesta. Tällaisen käyttäytymisen mittariksi on kehitetty KÄYTTÄYTYMISKOE. |
|||
Mikä on käyttäytymiskoe? |
|||
Käyttäytymiskoe on kehitetty Keski-Euroopan palveluskoirakokeiden esikokeeksi. Siellä kaikkien koirien on suoritettava käyttäytymiskoe hyväksytysti ennen kuin ne saavat osallistua varsinaisiin palveluskoirakokeisiin. Saksassa edellytetään käyttäytymiskokeen hyväksyttyä suoritusta myös esimerkiksi agilityyn osallistuvilta koirilta ja se on erittäin suosittu kaikkien koirien sosiaalisuuden mittarina. |
|||
Suomessa käyttäytymiskoe otettiin ensin käyttöön suojelukokeen esikokeena. |
|||
Vuoden 2000 alusta käyttäytymiskoe on Suomessa pakollinen esikoe kaikkiin palvelus- ja pelastuskoirakokeisiin. Se soveltuu myös erinomaisesti kaikkien koirien sosiaalisuuden ja koulutustason mittaamiseksi. |
|||
Koulutustunnukset |
|||
BH = Käyttäytymiskokeen suorittanut koira |
|||
BHA = Käyttäytymiskokeen suorittanut seurakoira |
|||
Mitä vaaditaan koiralta, että se voi osallistua käyttäytymiskokeeseen? |
|||
Käyttäytymiskokeeseen saavat osallistua kaikki rekisteröidyt koirat sekä vuoden 2000 alusta rekisteröimättömät koirat, kunhan ne on tunnistusmerkitty Suomen Kennelliiton määräysten mukaisesti. |
|||
Käyttäytymiskokeessa koiran tulee olla vähintään 12 kk ikäinen ja sen tulee olla rokotettu SKL:n määräysten mukaisesti. |
|||
Kokeen arvostelu |
|||
Kokeen päättyessä tuomari ei anna pistemäärään perustuvaa arvosanaa, vaan pelkästään arvostelun muodossa "läpäissyt" tai "ei läpäissyt". Koira läpäisee kokeen, kun se saavuttaa "osassa A" 70 % maksimipistemäärästä (vähintään 42 pistettä) ja "osassa B" tuomari arvioi kaikki suoritukset riittäviksi. Koira, joka ei saavuta vähimmäispistemäärää 42 "osassa A", ei saa osallistua julkisella paikalla suoritettavaan liikenneosaan ("osa B"). |
|||
A Tottelevaisuusosuus koulutuskentällä |
|||
Kokonaispistemäärä 60 |
|||
Jokainen liike alkaa ja päättyy perusasennossa. Koira istuu aivan ohjaajan vieressä vasemmalla puolella oikea lapa ohjaajan polven kohdalla. Perusasennon saa ottaa vain kerran ennen kutakin liikettä. Edellisen liikkeen lopettava perusasento voi olla seuraavan liikkeen aloitusperusasento. Ohjaajan vartaloavut eivät ole sallittuja, vaan niistä rangaistaan pistemenetyksellä. Ohjaajalla ei saa olla makupaloja tai leluja. Jos ohjaaja ei ruumiillisen vamman vuoksi pysty suorittamaan jotain liikettä oikein, hänen on ilmoitettava tästä tuomarille ennen kokeen alkua. Jos ohjaaja ei vammansa vuoksi voi ohjata koiraa vasemmalla puolellaan, hän voi ohjata koiraa vastaavasti oikealla puolellaan. |
|||
Tuomari antaa liikkeen aloitusluvan. Sen jälkeen liikkeen suoritus, kuten käännökset, pysähdykset, käyntinopeuden muutokset jne. tapahtuu ilman tuomarin ohjausta. Ohjaaja voi kuitenkin pyytää tuomarilta ohjeita. |
|||
Koiran kiittäminen on sallittu jokaisen liikkeen jälkeen. Sen jälkeen ohjaaja voi ottaa uuden perusasennon. Kiittäminen ja uuden liikkeen aloittamisen välillä on pidettävä selvä tauko (noin 3 sekuntia). Liikkeiden välissä koiran tulee aina olla ohjaajan sivulla. |
|||
Kaulapantapakko / Ohjaajalla oltava talutin mukana |
|||
Ohjaajalla on oltava talutin mukanaan koko kokeen suorituksen ajan. Palveluskoirakoeoikeuden omaavilla roduilla tulee olla ei-kiristävällä tavalla kytketty metallinen ketjukaulain. Muun rotuisilla koirilla on koko ajan oltava, joko kaulapanta vai vaihtoehtoisesti valjaat. |
|||
== Jälkikoe == |
== Jälkikoe == |
Versio 30. maaliskuuta 2007 kello 18.20
Palveluskoirakoe on palveluskoirien koulutustasoa mittaava koe.
Suomessa palveluskoirakokeiden kattojärjestönä toimii Suomen Palveluskoiraliitto, joka määrittelee Suomessa käytetyt palveluskoirakoemuodot. Koemuotoja on kaksitoista. Kokeita järjestetään sekä kansainvälisillä että kansallisilla säännöillä.
Palveluskoirakokeet mittaavat koiran koulutustasoa, ja antavat lisämotivaatiota harrastaa tavoitteellisesti koiran kanssa.
Kokeissa on eri lajeja, ja kokeet jakaantuvat tottelevaisuus- ja maasto-osuuteen. Kokeissa on kolme tasoluokkaa, ja kokeissa menestyessään koira saavuttaa koulutustunnuksia ja pystyy etenemään seuraavaan tasoluokkaan. Korkeimmassa luokassa kilpailtuaan ja menestyttyään koira voi saavuttaa käyttövalion (KVA) tittelin lajista, jossa se kilpailee.
Kokeiden tottelevaisuusosasta koira voi saavuttaa kolmasosan kokeen kokonaispistemäärästä. Loput kaksikolmasosaa koira voi saada maasto-osuudesta. Kokeen enimmäispistemäärä on 300, ja tulos hyväksytään, jos koira saavuttaa vähintään 70 pistettä tottelevaisuusosuudesta ja maasto-osuudesta vähintään 150 pistettä.
Sekä kokeen tottelevaisuusosa että maasto-osa vaikeutuvat ja muuttuvat vaativammiksi korkeammissa luokissa. Yleensä koiran ohjaaja keskittyy kerralla vain yhteen palveluskoiralajiin, mutta koirakko voi kilpailla menestyksekkäästi useammassakin lajissa. Ennen osallistumista varsinaisiin palveluskoirakokeisiin koiran tulee suorittaa hyväksytysti käyttäytymiskoe (BH-koe).
Koelajit
- Käyttäytymiskoe (BH)
- Jälkikoe
- Viestikoe
- Hakukoe
- Etsintäkoe
- Opastuskoe
- Valjakkohiihto
- Suojelukoe
- IPO-koe
- Erikoisjälki (FH)
- Pelastuskoe
- Kansainvälinen pelastuskoirakoe (IPOR)
Käyttäytymiskoe (BH)
BH- koe mittaa koiran koulutustasoa ja käyttäytymistä. BH koe on esikoe, jonka läpäissyt koira on oikeutettu osallistumaan varsinaiseen palveluskoirakokeeseen.
Käyttäytymiskoe
Yhteiskunta asettaa koiranomistajalle jatkuvasti tiukempia vaatimuksia koiranpidosta. Koirat eivät saa liikkua vapaana muutoin kuin koirapuistoissa, muihin puistoihin ei enää koiria saa viedä lainkaan. Koirat eivät ole myöskään tervetulleita yleisötapahtumiin, lenkkipoluille tai toreille.
Mitä enemmän sääntöjä ja pykäliä koiranomistajille asetetaan, sen negatiivisemmin myös kanssaihmiset suhtautuvat koiriin ja koiranomistajiin. Sen tähden koiranomistajien on syytä kehittää itseään ja koiraansa ottamaan huomioon lähiympäristö ja sen asettamat vaatimukset.
Hyvin käyttäytyvä, ympäristöönsä luonnollisen välinpitämättömästi suhtautuva koira on paras näyttö koiran yhteiskuntakelpoisuudesta. Tällaisen käyttäytymisen mittariksi on kehitetty KÄYTTÄYTYMISKOE.
Mikä on käyttäytymiskoe?
Käyttäytymiskoe on kehitetty Keski-Euroopan palveluskoirakokeiden esikokeeksi. Siellä kaikkien koirien on suoritettava käyttäytymiskoe hyväksytysti ennen kuin ne saavat osallistua varsinaisiin palveluskoirakokeisiin. Saksassa edellytetään käyttäytymiskokeen hyväksyttyä suoritusta myös esimerkiksi agilityyn osallistuvilta koirilta ja se on erittäin suosittu kaikkien koirien sosiaalisuuden mittarina. Suomessa käyttäytymiskoe otettiin ensin käyttöön suojelukokeen esikokeena.
Vuoden 2000 alusta käyttäytymiskoe on Suomessa pakollinen esikoe kaikkiin palvelus- ja pelastuskoirakokeisiin. Se soveltuu myös erinomaisesti kaikkien koirien sosiaalisuuden ja koulutustason mittaamiseksi.
Koulutustunnukset
BH = Käyttäytymiskokeen suorittanut koira BHA = Käyttäytymiskokeen suorittanut seurakoira
Mitä vaaditaan koiralta, että se voi osallistua käyttäytymiskokeeseen?
Käyttäytymiskokeeseen saavat osallistua kaikki rekisteröidyt koirat sekä vuoden 2000 alusta rekisteröimättömät koirat, kunhan ne on tunnistusmerkitty Suomen Kennelliiton määräysten mukaisesti. Käyttäytymiskokeessa koiran tulee olla vähintään 12 kk ikäinen ja sen tulee olla rokotettu SKL:n määräysten mukaisesti.
Kokeen arvostelu
Kokeen päättyessä tuomari ei anna pistemäärään perustuvaa arvosanaa, vaan pelkästään arvostelun muodossa "läpäissyt" tai "ei läpäissyt". Koira läpäisee kokeen, kun se saavuttaa "osassa A" 70 % maksimipistemäärästä (vähintään 42 pistettä) ja "osassa B" tuomari arvioi kaikki suoritukset riittäviksi. Koira, joka ei saavuta vähimmäispistemäärää 42 "osassa A", ei saa osallistua julkisella paikalla suoritettavaan liikenneosaan ("osa B").
A Tottelevaisuusosuus koulutuskentällä
Kokonaispistemäärä 60
Jokainen liike alkaa ja päättyy perusasennossa. Koira istuu aivan ohjaajan vieressä vasemmalla puolella oikea lapa ohjaajan polven kohdalla. Perusasennon saa ottaa vain kerran ennen kutakin liikettä. Edellisen liikkeen lopettava perusasento voi olla seuraavan liikkeen aloitusperusasento. Ohjaajan vartaloavut eivät ole sallittuja, vaan niistä rangaistaan pistemenetyksellä. Ohjaajalla ei saa olla makupaloja tai leluja. Jos ohjaaja ei ruumiillisen vamman vuoksi pysty suorittamaan jotain liikettä oikein, hänen on ilmoitettava tästä tuomarille ennen kokeen alkua. Jos ohjaaja ei vammansa vuoksi voi ohjata koiraa vasemmalla puolellaan, hän voi ohjata koiraa vastaavasti oikealla puolellaan.
Tuomari antaa liikkeen aloitusluvan. Sen jälkeen liikkeen suoritus, kuten käännökset, pysähdykset, käyntinopeuden muutokset jne. tapahtuu ilman tuomarin ohjausta. Ohjaaja voi kuitenkin pyytää tuomarilta ohjeita.
Koiran kiittäminen on sallittu jokaisen liikkeen jälkeen. Sen jälkeen ohjaaja voi ottaa uuden perusasennon. Kiittäminen ja uuden liikkeen aloittamisen välillä on pidettävä selvä tauko (noin 3 sekuntia). Liikkeiden välissä koiran tulee aina olla ohjaajan sivulla.
Kaulapantapakko / Ohjaajalla oltava talutin mukana
Ohjaajalla on oltava talutin mukanaan koko kokeen suorituksen ajan. Palveluskoirakoeoikeuden omaavilla roduilla tulee olla ei-kiristävällä tavalla kytketty metallinen ketjukaulain. Muun rotuisilla koirilla on koko ajan oltava, joko kaulapanta vai vaihtoehtoisesti valjaat.
Jälkikoe
Jäljestäminen on monelle koiralle luonnollista ja pohjautuu vaistotoimintaan. Jälki tehdään siten, että ihminen kävelee maastossa sovitun reitin ja pudottaa kävelyuralleen keppejä, jotka koiran tulee ilmaista ohjaajalleen. Aluksi koiraa voidaan motivoida jäljestämään esimerkiksi jättämällä jäljelle ruokaa, jolloin koira oppii seuraamaan ihmisen jättämää hajuvanaa jäljen päässä odottavan palkkion luo. Jälkiä voidaan tehdä vaihteleviin maastoihin, ja vaikeuttaa niitä antamalla jäljen vanheta tai tekemällä jäljistä mutkittelevampia.
Jälkikokeen ensimmäisessä luokassa jälki on 500 metriä pitkä ja tehty 60 minuuttia ennen jäljestyksen alkua. Koiran on löydettävä jäljen alkupää 30 metriä pitkältä suoralta janalta, jonka yli jälki kulkee. Jäljelle on asetettu 6 keppiä, joiden löytämisestä koirakko saa pisteitä. Aikaa jäljen suorittamiseen on 20 minuuttia.
Kilpailu luokassa 2 jäljen pituus on kilometri, puolitoista tuntia vanha ja janan, jolta jäljestys alkaa, pituus on 40 metriä. Jäljelle on jätetty kuusi luonnon puusta tehtyä keppiä, ja jäljelle varattu aika on 30 minuuttia. Luokassa 3 Jäljen pituus on 1,5 kilometriä, se on kaksi tuntia vanha ja jana, jolta jäljen alku löytyy, on pituudeltaan 50 metriä. Jäljelle on jätetty kuusi luonnon puusta tehtyä keppiä. Aikaa on 40 minuuttia.
Jälkikokeeseen kuuluu olennaisena osana myös esine etsintä. Esineet jätetään huolellisesti ristiin rastiin kuljetulle maa-alueelle, ja koiran tulee itsenäisesti työskennellen etsiä ja löytää ne, ja tuoda ohjaajalle. Esine etsintäkin vaikeutuu korkeampiin luokkiin siirryttäess. Koiralla on jokaisessa luokassa 5 minuuttia aikaa etsiä esineet. 1-luokassa yksi, 2-luokassa kaksi ja 3-luokassa kolme ihmiselle kuuluvaa esinettä 50x50 metrin suuruiselta maa-alueelta.
Jälkikokeen koulutustunnukset ovat 1 luokassa JK1, 2 luokassa JK2 ja 3 luokassa JK3.
Hakukoe
Hakukokeessa koira etsii ohjaajan käskyjen mukaan ennalta määrätyltä maa-alueelta "eksyneitä" maalimiehiä. Koiran tulee tehdä itsenäisesti työtä, tehdä hakupisto etsittävän alueen laidalle, ja palata sieltä takaisin keskilinjaa kohti pyrkien saamaan ilmavainun etsittävästä henkilöstä. Kun koira löytää maalimiehen, sen tulee ilmaista löytönsä joko haukkumalla kunnes ohjaaja tulee paikalle, tai viemällä ohjaajalle kaulapannasta roikkuvan rullan merkiksi löytyneestä maalimiehestä, jonka jälkeen koira ja ohjaaja palaavat yhdessä maalimiehen luo.
Hakualueen koko kasvaa kilpailuluokittain. 1-luokassa alue on kooltaan 100m x 100m ja etsintäaika 10 minuuttia. 2-luokassa alue on 100m x 200 m ja etsintäaikaa on 15 minuuttia ja 3-luokassa alue on 100m x 300m ja etsintäaikaa on 20 minuuttia. Alueen keskellä kulkee ns. keskilinja, jota pitkin koiran ohjaaja kulkee ja lähettää koiran etsimään maalimiehiä vuoroin oikealta ja vuoroin vasemmalta puolelta.
Myös hakukokeeseen kuuluu esine etsintä. Hakukokeen koulutustunnukset ovat HK1, HK2 ja HK3.
Viestikoe
Viestikokeen juuret ulottuvat ensimmäiseen ja toiseen maailmansotaan. Koulutetut viestikoirat mahdollistivat yhteydenpidon eri yksiköiden välillä. Nykyisessä viestikokeessa koira joutuu juoksemaan ennalta merkittyä rataa kolmesta viiteen matkaa kahden koiralle tutun henkilön välillä. Radan pituus vaihtelee kilpailuluokasta riippuen kahdesta kahdeksaan kilometriin. Viestikokeen yhtenä osana on esine etsintä. Viestikokeen koulutustunnukset ovat VK1, VK2 ja VK3.
Etsintäkoe
Etsintäkoe on yksi monipuolisimmista ja vaativimmista palveluskoiraoemuodoista. Etsintäkokeen maasto-osa koostuu jäljestä, henkilöhausta, esineruudusta, kaari noudosta ja tarkkuusetsinnästä.
Jälki on alokasluokassa vain 300 metriä pitkä, 40 minuuttia vanha ja siinä on yksi suora kulma. Muissa luokissa jälki pitenee, vanhenee ja sillä on useampia kulmia. Kuten jälkikokeessakin, jäljen alkupää on löydettävä janalta. Jäljelle jätetään neljä puukeppiä, joiden löytämisestä koirakko saa pisteitä.
Henkilöhaku osuudessa maalimiehen etsiminen tapahtuu joka luokassa 100 x 100 m alueella, jolla on kaksi osittain peitettyä maalimiestä. Alokasluokassa aikaa on käytettävissä 10 minuuttia, korkeammissa luokissa 8 minuuttia.
Esine etsintä osuus on sama kuin muissakin palveluskoirakokeissa.
Pudotetun esineen noutaminen on maastossa tapahtuva noutoliike. Ohjaaja kävelee maastoon merkittyä, kaartuvaa linjaa 50 metriä, pudottaa oman esineen koiran huomaamatta ja lähettää koiran noutamaan sen 50m (1 luokka), 100m (2 luokka) tai 150m (3 luokka) lisää kuljettuaan.
Tarkkuusetsintä tapahtuu joka luokassa 3x3 metriä alueella, joka on tallattu huolellisesti. Alueella on yksi pieni esine joka koiran tulee ilmaista ohjaajalle. Etsintäkokeen koulutustunnukset ovat EK1, EK2 ja EK3.
Aiheesta muualla
- Palveluskoiraliitto
- Palveluskoirarodut Palveluskoiraroduilla on kilpailuoikeus.