Ero sivun ”Kansanpuolue (maalaisten)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
puolueisiin |
wikitys |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Kansanpuolue''' oli [[1917]]—[[1918]] toiminut poliittinen puolue, niin kutsuttu maalaisten kansanpuolue. |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | Joukko porvarillisia vaikuttajia (maataloustuottaja-aktiiveja) sekä [[Suomalainen puolue|Vanhasuomalaisesta]] että [[Nuorsuomalainen Puolue|Nuorsuomalaisesta puolueesta]] alkoi pitää porvarikentän mainittua kahtiajakoa turhana ja haitallisena. Näiden yhteen saamisen tarkoituksessa he pyrkivät muodostamaan uuden puolueen koko kansalle loppukesällä 1917. He saivat aikaan kolmannen puolueen ilman aiempien yhdistymistä. Heille ei liene ajoissa selvinnyt, että porvarillista kenttää jakoi yhteensovittamaton [[konservatismi]]n ja [[liberalismi]]n välinen ero, joka pian lisäksi manifestoitui kuningaskunta-tasavalta-valtiomuotokysymykseksi. Heille lienee näkynyt harhainen kuva Nuorsuomalaisesta puolueesta, jossa he näkivät ilmeisesti vain melko konservatiivisia perustuslaillisuus- ja nationalismitoimijoita (pääskysiä), ei hallinnon keventämistä ajavia arvoliberaaleja (varpusia). |
||
Pääasiallinen kannatus Kansanpuolueella oli porvarillisen maalaisväestön, esimerkiksi tilanomistajien, keskuudessa. |
Pääasiallinen kannatus Kansanpuolueella oli porvarillisen maalaisväestön, esimerkiksi tilanomistajien, keskuudessa. |
||
Vuoden 1917 eduskuntavaaleissa Kansanpuolue sai viisi kansanedustajaa, erityisen monet näistä Mikkelin |
Vuoden 1917 [[Eduskuntavaalit|eduskuntavaaleissa]] Kansanpuolue sai viisi kansanedustajaa, erityisen monet näistä [[Mikkelin vaalipiiri]]stä. |
||
Osa Kansanpuolueesta ryhmittyi 1918 monarkian kannattajiin, osa tasavallan. Kansanpuolue, porvarikentän yhdistäjäksi perustettu, oli siten itsekin hajalla. 8. |
Osa Kansanpuolueesta ryhmittyi 1918 monarkian kannattajiin, osa tasavallan. Kansanpuolue, porvarikentän yhdistäjäksi perustettu, oli siten itsekin hajalla. [[8. joulukuuta]] [[1918]] Kansanpuolueen enemmistö päätti sulauttaa sen [[Kansallinen Edistyspuolue|Kansalliseen Edistyspuolueeseen]]. |
||
Kansallisessa Edistyspuolueessa aiemmista kansanpuoluelaisista moni asemoitui 1920-luvulla |
Kansallisessa Edistyspuolueessa aiemmista kansanpuoluelaisista moni asemoitui [[1920-luku|1920-luvulla]] edistyspuolueen konservatiiviseen siipeen (niin kutsuttu Pullisen-Viljasen linja). Edistyspuolueen muovauduttua yhä kaupunkilaisemmaksi sekä kuluttaja-asioille ja virkamiesluokalle myönteiseksi, lopulta heitä siirtyi runsas joukko [[Maalaisliitto]]on, joka oli todellisuudessa heitä aatteellisesti ja poliittisesti lähempänä. Tällöin edistyspuolue menetti leijonanosan Mikkelin vaalipiirin kannatustaan Maalaisliitolle. |
||
1917- |
1917-1918 toiminutta Kansanpuoluetta ei pidä sekoittaa [[1930-luku|1930-luvulla]] toimineeseen [[Kansanpuolue (pula-ajan)|samannimiseen puolueeseen]], joka oli lähinnä pula-ajan protestiliike. |
||
Versio 3. joulukuuta 2004 kello 18.49
Kansanpuolue oli 1917—1918 toiminut poliittinen puolue, niin kutsuttu maalaisten kansanpuolue.
Joukko porvarillisia vaikuttajia (maataloustuottaja-aktiiveja) sekä Vanhasuomalaisesta että Nuorsuomalaisesta puolueesta alkoi pitää porvarikentän mainittua kahtiajakoa turhana ja haitallisena. Näiden yhteen saamisen tarkoituksessa he pyrkivät muodostamaan uuden puolueen koko kansalle loppukesällä 1917. He saivat aikaan kolmannen puolueen ilman aiempien yhdistymistä. Heille ei liene ajoissa selvinnyt, että porvarillista kenttää jakoi yhteensovittamaton konservatismin ja liberalismin välinen ero, joka pian lisäksi manifestoitui kuningaskunta-tasavalta-valtiomuotokysymykseksi. Heille lienee näkynyt harhainen kuva Nuorsuomalaisesta puolueesta, jossa he näkivät ilmeisesti vain melko konservatiivisia perustuslaillisuus- ja nationalismitoimijoita (pääskysiä), ei hallinnon keventämistä ajavia arvoliberaaleja (varpusia).
Pääasiallinen kannatus Kansanpuolueella oli porvarillisen maalaisväestön, esimerkiksi tilanomistajien, keskuudessa.
Vuoden 1917 eduskuntavaaleissa Kansanpuolue sai viisi kansanedustajaa, erityisen monet näistä Mikkelin vaalipiiristä.
Osa Kansanpuolueesta ryhmittyi 1918 monarkian kannattajiin, osa tasavallan. Kansanpuolue, porvarikentän yhdistäjäksi perustettu, oli siten itsekin hajalla. 8. joulukuuta 1918 Kansanpuolueen enemmistö päätti sulauttaa sen Kansalliseen Edistyspuolueeseen.
Kansallisessa Edistyspuolueessa aiemmista kansanpuoluelaisista moni asemoitui 1920-luvulla edistyspuolueen konservatiiviseen siipeen (niin kutsuttu Pullisen-Viljasen linja). Edistyspuolueen muovauduttua yhä kaupunkilaisemmaksi sekä kuluttaja-asioille ja virkamiesluokalle myönteiseksi, lopulta heitä siirtyi runsas joukko Maalaisliittoon, joka oli todellisuudessa heitä aatteellisesti ja poliittisesti lähempänä. Tällöin edistyspuolue menetti leijonanosan Mikkelin vaalipiirin kannatustaan Maalaisliitolle.
1917-1918 toiminutta Kansanpuoluetta ei pidä sekoittaa 1930-luvulla toimineeseen samannimiseen puolueeseen, joka oli lähinnä pula-ajan protestiliike.