Ero sivun ”Vaakahuone” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
tyhjä fraasi pois, höyrylaiva pienellä, ja ravintolan mainoslinkki pois
Rivi 1: Rivi 1:
'''Vaakahuone''' oli [[Turku|Turun]] historiassa merkittävä alemman höyrylaivasataman rahtiterminaali. Se on [[Museovirasto|museoviraston]] suojelema. Nykyisin tiloissa toimiva ravintola on arkkitehtitoimisto Arosuo & Vapaavuoren suunnittelema. Vanhan Vaakahuoneen toimiston paikalla toimii nykyään rannikon viimeinen reittiliikenteessä oleva [[Höyrylaiva]] [[SS Ukkopekka|Ukkopekan]] lippu-ja myyntikonttori.
'''Vaakahuone''' oli [[Turku|Turun]] historiassa merkittävä alemman höyrylaivasataman rahtiterminaali. Se on [[Museovirasto|museoviraston]] suojelema. Nykyisin tiloissa toimiva ravintola on arkkitehtitoimisto Arosuo & Vapaavuoren suunnittelema. Vanhan Vaakahuoneen toimiston paikalla toimii nykyään rannikon viimeinen reittiliikenteessä oleva [[höyrylaiva]] [[SS Ukkopekka|Ukkopekan]] lippu-ja myyntikonttori.
== Historia ==
== Historia ==


Ravintolarakennuksen nimellä on hyvin käytännönläheinen historia: se toimi aikoinaan alemman höyrylaivasataman rahtiterminaalina ja siellä punnittiin höyrylaivojen tuoma ja viemä rahti. Itse rakennus on Suomen ensimmäinen rakennus, joka on tehty aaltopellistä. Rakennus on valmistunut vuonna [[1898]]. Nykyisen lattian alla on mm. säilytetty alkuperäinen mukulakivipohja, joka on rakennettu [[Venäjä]]n viimeisen [[tsaari]]n vallan aikana. Elämä ja kaupunkikuva muuttuvat ajan kuluessa. Alun perin Vaakahuoneen kaltaisia halleja rakennettiin kaksi, joista toinen sijaitsi hieman ylempänä jokivarressa. Rakentaminen aiheutti aikanaan kuohuntaa kaupunkilaisten keskuudessa, sillä turkulaiset eivät olleet laisinkaan varmoja aaltopellin sopivuudesta kaupunkirakentamiseen ja kaupunkikuvaan. Materiaali on kuitenkin kestänyt loistavasti vuosikymmenien rasituksen, ja rakennus on edelleen loistavassa kunnossa ja siis suojeltu. Toinen halleista tosin purettiin aikoinaan, kun Martinsiltaa alettiin rakentaa.
Ravintolarakennuksen nimellä on hyvin käytännönläheinen historia: se toimi aikoinaan alemman höyrylaivasataman rahtiterminaalina ja siellä punnittiin höyrylaivojen tuoma ja viemä rahti. Itse rakennus on Suomen ensimmäinen rakennus, joka on tehty aaltopellistä. Rakennus on valmistunut vuonna [[1898]]. Nykyisen lattian alla on muun muassa säilytetty alkuperäinen mukulakivipohja, joka on rakennettu [[Venäjä]]n viimeisen [[tsaari]]n vallan aikana. Alun perin Vaakahuoneen kaltaisia halleja rakennettiin kaksi, joista toinen sijaitsi hieman ylempänä jokivarressa. Rakentaminen aiheutti aikanaan kuohuntaa kaupunkilaisten keskuudessa, sillä turkulaiset eivät olleet laisinkaan varmoja aaltopellin sopivuudesta kaupunkirakentamiseen ja kaupunkikuvaan. Materiaali on kuitenkin kestänyt loistavasti vuosikymmenien rasituksen, ja rakennus on edelleen loistavassa kunnossa ja siis suojeltu. Toinen halleista tosin purettiin aikoinaan, kun Martinsiltaa alettiin rakentaa.


== Aiheesta muualla ==
* [http://www.vaakahuone.fi/fi.php?sivu=main&cur=main Vaakahuone]
{{tynkä/Turku}}
{{tynkä/Turku}}



Versio 26. maaliskuuta 2007 kello 17.55

Vaakahuone oli Turun historiassa merkittävä alemman höyrylaivasataman rahtiterminaali. Se on museoviraston suojelema. Nykyisin tiloissa toimiva ravintola on arkkitehtitoimisto Arosuo & Vapaavuoren suunnittelema. Vanhan Vaakahuoneen toimiston paikalla toimii nykyään rannikon viimeinen reittiliikenteessä oleva höyrylaiva Ukkopekan lippu-ja myyntikonttori.

Historia

Ravintolarakennuksen nimellä on hyvin käytännönläheinen historia: se toimi aikoinaan alemman höyrylaivasataman rahtiterminaalina ja siellä punnittiin höyrylaivojen tuoma ja viemä rahti. Itse rakennus on Suomen ensimmäinen rakennus, joka on tehty aaltopellistä. Rakennus on valmistunut vuonna 1898. Nykyisen lattian alla on muun muassa säilytetty alkuperäinen mukulakivipohja, joka on rakennettu Venäjän viimeisen tsaarin vallan aikana. Alun perin Vaakahuoneen kaltaisia halleja rakennettiin kaksi, joista toinen sijaitsi hieman ylempänä jokivarressa. Rakentaminen aiheutti aikanaan kuohuntaa kaupunkilaisten keskuudessa, sillä turkulaiset eivät olleet laisinkaan varmoja aaltopellin sopivuudesta kaupunkirakentamiseen ja kaupunkikuvaan. Materiaali on kuitenkin kestänyt loistavasti vuosikymmenien rasituksen, ja rakennus on edelleen loistavassa kunnossa ja siis suojeltu. Toinen halleista tosin purettiin aikoinaan, kun Martinsiltaa alettiin rakentaa.

Malline:Tynkä/Turku