Ero sivun ”Limes norrlandicus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Limes norrlandicuksen pohjoispuolella ilmasto, kasvillisuus ja maaperä ovat "pohjoismaiset". Raja noudattelee [[boreaalinen vyöhyke|boreaalisen havumetsävyöhykkeen]] etelärajaa. Sen pohjoispuolella metsät ovat valtaosin havumetsiä, maaperä hapan ja talvi on luminen, pitkä ja kylmä. Eteläpuolella hallitsevat rehevät lehtimetsät ja sää on leudompi. Limes norrlandicus kulkee Etelä-[[Ruotsi]]n halki siten, että [[Tukholma]] jää juuri ja juuri vyöhykkeen eteläpuolelle. [[Suomi|Suomen]] kohdalla Limes Norrlandicus koukkaa pohjoiseen päin, mutta Suomen alueesta sen eteläpuolelle kuuluu vain ohut kaistale etelärannikolla. Ruotsissa kasvillisuustyypin raja on selvästi erottuva. |
Limes norrlandicuksen pohjoispuolella ilmasto, kasvillisuus ja maaperä ovat "pohjoismaiset". Raja noudattelee [[boreaalinen vyöhyke|boreaalisen havumetsävyöhykkeen]] etelärajaa. Sen pohjoispuolella metsät ovat valtaosin havumetsiä, maaperä hapan ja talvi on luminen, pitkä ja kylmä. Eteläpuolella hallitsevat rehevät lehtimetsät ja sää on leudompi. Limes norrlandicus kulkee Etelä-[[Ruotsi]]n halki siten, että [[Tukholma]] jää juuri ja juuri vyöhykkeen eteläpuolelle. [[Suomi|Suomen]] kohdalla Limes Norrlandicus koukkaa pohjoiseen päin, mutta Suomen alueesta sen eteläpuolelle kuuluu vain ohut kaistale etelärannikolla. Ruotsissa kasvillisuustyypin raja on selvästi erottuva. |
||
Ruotsissa Limes Norrlandicus on ollut vuosituhannet kulttuurinen ja taloudellinen rajavyöhyke, sillä sen eri puolet ovat soveltuneet erilaisten [[elinkeino|elinkeinojen]] harjottamiseen. Jo [[kivikausi|kivikaudella]] Limes norrlandicus oli Ruotsin alueen osalta [[liuske-kvartsiittikulttuuri]]n eteläraja ja toisaalta skandinaavinen [[kuoppakeramiikka]] ei ulottunut sitä pohjoisemmaksi. Myöhemmin, pronssikaudelta lähtien, Limes Norrlandicus vakiintui |
Ruotsissa Limes Norrlandicus on ollut vuosituhannet kulttuurinen ja taloudellinen rajavyöhyke, sillä sen eri puolet ovat soveltuneet erilaisten [[elinkeino|elinkeinojen]] harjottamiseen. Jo [[kivikausi|kivikaudella]] Limes norrlandicus oli Ruotsin alueen osalta [[liuske-kvartsiittikulttuuri]]n eteläraja ja toisaalta skandinaavinen [[kuoppakeramiikka]] ei ulottunut sitä pohjoisemmaksi. Myöhemmin, pronssikaudelta lähtien, Limes Norrlandicus vakiintui maanviljelys- ja pyyntikulttuurin rajaksi. Vyöhykkeen pohjoispuolella asuivat pyyntikulttuurilla ja myöhemmin poronhoidolla eläneet [[suomalais-ugrilaiset]], jotka on perinteisesti samaistettu [[saamelaiset|saamelaisten]] esivanhempiin, ja jota muistuttavaa väestöä on kutsuttu Fennoskandian eri puolilla [[lappalaiset|lappalaisiksi]]. Vyöhykkeen eteläpuolella ovat asuneet maata viljelleet [[germaaniset kielet|germaanisten kielten]] puhujat, jotka vasta keskiajalta lähtien alkoivat laajemmassa määrin levittäytyä rajan pohjoispuolelle. Arkeologisesti Limes norrlandicus on suomalais-ugrilaiseen pyyntiväestöön usein yhdistettyjen rautakautisten [[järvihauta|järvihautojen]] esiintymisalueen eteläraja. Toisaalta se on skandinaavien asutuksesta kertovien viikinkiajan [[riimukivi]]en esiintymisen pohjoisraja. |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 23. maaliskuuta 2007 kello 16.10
Limes norrlandicus ("pohjoisten maiden raja") on Pohjois-Euroopassa ilmenevä ilmasto- maaperä- ja kasvillisuustyyppien raja. se on ollut myös ollut kielellinen, kulttuurinen ja elinkeinonharjoitukseen liittyvä raja.
Limes norrlandicuksen pohjoispuolella ilmasto, kasvillisuus ja maaperä ovat "pohjoismaiset". Raja noudattelee boreaalisen havumetsävyöhykkeen etelärajaa. Sen pohjoispuolella metsät ovat valtaosin havumetsiä, maaperä hapan ja talvi on luminen, pitkä ja kylmä. Eteläpuolella hallitsevat rehevät lehtimetsät ja sää on leudompi. Limes norrlandicus kulkee Etelä-Ruotsin halki siten, että Tukholma jää juuri ja juuri vyöhykkeen eteläpuolelle. Suomen kohdalla Limes Norrlandicus koukkaa pohjoiseen päin, mutta Suomen alueesta sen eteläpuolelle kuuluu vain ohut kaistale etelärannikolla. Ruotsissa kasvillisuustyypin raja on selvästi erottuva.
Ruotsissa Limes Norrlandicus on ollut vuosituhannet kulttuurinen ja taloudellinen rajavyöhyke, sillä sen eri puolet ovat soveltuneet erilaisten elinkeinojen harjottamiseen. Jo kivikaudella Limes norrlandicus oli Ruotsin alueen osalta liuske-kvartsiittikulttuurin eteläraja ja toisaalta skandinaavinen kuoppakeramiikka ei ulottunut sitä pohjoisemmaksi. Myöhemmin, pronssikaudelta lähtien, Limes Norrlandicus vakiintui maanviljelys- ja pyyntikulttuurin rajaksi. Vyöhykkeen pohjoispuolella asuivat pyyntikulttuurilla ja myöhemmin poronhoidolla eläneet suomalais-ugrilaiset, jotka on perinteisesti samaistettu saamelaisten esivanhempiin, ja jota muistuttavaa väestöä on kutsuttu Fennoskandian eri puolilla lappalaisiksi. Vyöhykkeen eteläpuolella ovat asuneet maata viljelleet germaanisten kielten puhujat, jotka vasta keskiajalta lähtien alkoivat laajemmassa määrin levittäytyä rajan pohjoispuolelle. Arkeologisesti Limes norrlandicus on suomalais-ugrilaiseen pyyntiväestöön usein yhdistettyjen rautakautisten järvihautojen esiintymisalueen eteläraja. Toisaalta se on skandinaavien asutuksesta kertovien viikinkiajan riimukivien esiintymisen pohjoisraja.
Lähteet
- Hansjörg Custer:Indo-European and Finno-Ugric cultures and languages from the perspective of biology and environmental history (1998)