Ero sivun ”Limes norrlandicus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
{{lähde}}pyyntö sille että olivat suomalais-ugreja |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Limes norrlandicuksen pohjoispuolella ilmasto, kasvillisuus ja maaperä ovat "pohjoismaiset". Raja noudattelee [[boreaalinen vyöhyke|boreaalisen havumetsävyöhykkeen]] etelärajaa. Sen pohjoispuolella metsät ovat valtaosin havumetsiä, maaperä hapan ja talvi on luminen, pitkä ja kylmä. Eteläpuolella hallitsevat rehevät lehtimetsät ja sää on leudompi. Limes norrlandicus kulkee etelä-[[Ruotsi]]n halki siten, että [[Tukholma]] jää juuri ja juuri vyöhykkeen eteläpuolelle. [[Suomi|Suomen]] kohdalla Limes Norrlandicus koukkaa pohjoiseen päin, mutta Suomen alueesta sen eteläpuolelle kuuluu vain ohut kaistale etelärannikolla. Ruotsissa kasvillisuustyypin raja on selvästi erottuva. |
Limes norrlandicuksen pohjoispuolella ilmasto, kasvillisuus ja maaperä ovat "pohjoismaiset". Raja noudattelee [[boreaalinen vyöhyke|boreaalisen havumetsävyöhykkeen]] etelärajaa. Sen pohjoispuolella metsät ovat valtaosin havumetsiä, maaperä hapan ja talvi on luminen, pitkä ja kylmä. Eteläpuolella hallitsevat rehevät lehtimetsät ja sää on leudompi. Limes norrlandicus kulkee etelä-[[Ruotsi]]n halki siten, että [[Tukholma]] jää juuri ja juuri vyöhykkeen eteläpuolelle. [[Suomi|Suomen]] kohdalla Limes Norrlandicus koukkaa pohjoiseen päin, mutta Suomen alueesta sen eteläpuolelle kuuluu vain ohut kaistale etelärannikolla. Ruotsissa kasvillisuustyypin raja on selvästi erottuva. |
||
Ruotsissa Limes Norrlandicus on muinoin ollut myös etninen rajavyöhyke. Vyöhykkeen pohjoispuolella ovat asuneet pyyntikulttuurilla eläneet [[suomalais-ugrilaiset]], jotka on perinteisesti samaistettu [[saamelaiset|saamelaisten]] esivanhempiin, ja jota muistuttavaa väestöä on kutsuttu kautta fennoskandian [[lappalaiset|lappalaisiksi]]. Vyöhykkeen eteläpuolella ovat asuneet maata viljelleet [[germaaniset kielet|germaanisten kielten]] puhujat. Limes norrlandicus on suomalais-ugrilaisen pyyntiväestön läsnäolosta kertovien [[järvihauta|järvihautojen]] eteläraja. Toisaalta se on skandinaavien asutuksesta kertovien [[riimukivi]]en esiintymisen pohjoisraja. Vielä aikaisemmin, [[kivikausi|kivikaudella]], Limes norrlandicus oli Ruotsin alueen osalta [[liuske-kvartsiittikulttuuri]]n eteläraja ja toisaalta skandinaavinen [[kuoppakeramiikka]] ei ulottunut sitä pohjoisemmaksi. |
Ruotsissa Limes Norrlandicus on muinoin ollut myös etninen rajavyöhyke. Vyöhykkeen pohjoispuolella ovat asuneet pyyntikulttuurilla eläneet [[suomalais-ugrilaiset]]{{lähde}}, jotka on perinteisesti samaistettu [[saamelaiset|saamelaisten]] esivanhempiin, ja jota muistuttavaa väestöä on kutsuttu kautta fennoskandian [[lappalaiset|lappalaisiksi]]. Vyöhykkeen eteläpuolella ovat asuneet maata viljelleet [[germaaniset kielet|germaanisten kielten]] puhujat. Limes norrlandicus on suomalais-ugrilaisen pyyntiväestön läsnäolosta kertovien [[järvihauta|järvihautojen]] eteläraja. Toisaalta se on skandinaavien asutuksesta kertovien [[riimukivi]]en esiintymisen pohjoisraja. Vielä aikaisemmin, [[kivikausi|kivikaudella]], Limes norrlandicus oli Ruotsin alueen osalta [[liuske-kvartsiittikulttuuri]]n eteläraja ja toisaalta skandinaavinen [[kuoppakeramiikka]] ei ulottunut sitä pohjoisemmaksi. |
||
{{tynkä/Biologia}} |
{{tynkä/Biologia}} |
||
Versio 23. maaliskuuta 2007 kello 14.35
Limes norrlandicus ("pohjoisten maiden raja") on Pohjois-Euroopassa ilmenevä ilmasto- maaperä- ja kasvillisuustyyppien raja. Raja on myös ollut etninen ja kulttuurillinen raja, sillä sen eri puolilla on harjoitettu eri elinkeinoja.
Limes norrlandicuksen pohjoispuolella ilmasto, kasvillisuus ja maaperä ovat "pohjoismaiset". Raja noudattelee boreaalisen havumetsävyöhykkeen etelärajaa. Sen pohjoispuolella metsät ovat valtaosin havumetsiä, maaperä hapan ja talvi on luminen, pitkä ja kylmä. Eteläpuolella hallitsevat rehevät lehtimetsät ja sää on leudompi. Limes norrlandicus kulkee etelä-Ruotsin halki siten, että Tukholma jää juuri ja juuri vyöhykkeen eteläpuolelle. Suomen kohdalla Limes Norrlandicus koukkaa pohjoiseen päin, mutta Suomen alueesta sen eteläpuolelle kuuluu vain ohut kaistale etelärannikolla. Ruotsissa kasvillisuustyypin raja on selvästi erottuva.
Ruotsissa Limes Norrlandicus on muinoin ollut myös etninen rajavyöhyke. Vyöhykkeen pohjoispuolella ovat asuneet pyyntikulttuurilla eläneet suomalais-ugrilaisetlähde?, jotka on perinteisesti samaistettu saamelaisten esivanhempiin, ja jota muistuttavaa väestöä on kutsuttu kautta fennoskandian lappalaisiksi. Vyöhykkeen eteläpuolella ovat asuneet maata viljelleet germaanisten kielten puhujat. Limes norrlandicus on suomalais-ugrilaisen pyyntiväestön läsnäolosta kertovien järvihautojen eteläraja. Toisaalta se on skandinaavien asutuksesta kertovien riimukivien esiintymisen pohjoisraja. Vielä aikaisemmin, kivikaudella, Limes norrlandicus oli Ruotsin alueen osalta liuske-kvartsiittikulttuurin eteläraja ja toisaalta skandinaavinen kuoppakeramiikka ei ulottunut sitä pohjoisemmaksi.