Ero sivun ”Sotilaskarkuruus Suomessa” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: lt:Dezertyravimas, no:Desertering |
|||
Rivi 6: | Rivi 6: | ||
==Sotilaskarkuruus Suomessa toisessa maailmansodassa== |
==Sotilaskarkuruus Suomessa toisessa maailmansodassa== |
||
Yhteensä karkuruus- ja pakoilurikoksiin syyllistyi Suomessa noin 31 000-35 000 miestä, joista arviolta runsas puolet oli varsinaisia karkureita. Karkuruus painottui sekä absoluuttisesti että reserviläisten määriin suhteutettuna selvästi [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomeen]], [[Satakunta]]an, [[Itä-Häme]]eseen ja Pohjois-[[Uusimaa|Uudellemaalle]]. Karkuruus painottui maaseudulle ja tiettyihin kuntiin; jossain pitäjässä karkureita saattoi olla paljon, kun taas naapuripitäjässä ei lainkaan. Kuntakohtaisesti suurin suhteellinen karkureiden osuus oli Kolarissa, 7.8%. |
Yhteensä karkuruus- ja pakoilurikoksiin syyllistyi Suomessa noin 31 000-35 000 miestä, joista arviolta runsas puolet oli varsinaisia karkureita. Karkuruus painottui sekä absoluuttisesti että reserviläisten määriin suhteutettuna selvästi [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomeen]], [[Satakunta]]an, [[Itä-Häme]]eseen ja Pohjois-[[Uusimaa|Uudellemaalle]]. Karkuruus painottui maaseudulle ja tiettyihin kuntiin; jossain pitäjässä karkureita saattoi olla paljon, kun taas naapuripitäjässä ei lainkaan. Kuntakohtaisesti suurin suhteellinen karkureiden osuus oli Kolarissa, 7.8%. |
||
<ref>Markku Tasala. Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha / Markku Tasala. Oulu Pohjoinen, 2000 (Jyväskylä: Gummerus) 295 s.ISBN 951-749-341-X, sid., sivut 113-114</ref> <!-- viittaa koko kappaleeseen --> |
|||
==Katso myös== |
==Katso myös== |
Versio 15. maaliskuuta 2007 kello 20.11
Sotilaskarkuri tarkoittaa Suomessa sotilasta, joka on ollut luvatta poissa joukko-osastostaan rauhan aikana 3 vuorokautta tai sota-aikana 1 vuorokauden tai jos poissaolo on aiheuttanut vakavaa haittaa. Sotilaskarkuruutta pidetään yleisesti vakavana rikoksena, varsinkin sodan aikana, mutta rangaistukset voivat vaihdella laajasti; palveluksesta erottamisesta aina teloittamiseen asti. Suomessa kuolemanrangaistus on poistettu nykylainsäädännöstä.
Joskus termiä rintamakarkuri voidaan käyttää myös poliittisessa kontekstissa kuvamaan ryhmäpäätöksestä livennyttä henkilöä.
Sotilaskarkuruus Suomessa toisessa maailmansodassa
Yhteensä karkuruus- ja pakoilurikoksiin syyllistyi Suomessa noin 31 000-35 000 miestä, joista arviolta runsas puolet oli varsinaisia karkureita. Karkuruus painottui sekä absoluuttisesti että reserviläisten määriin suhteutettuna selvästi Varsinais-Suomeen, Satakuntaan, Itä-Hämeeseen ja Pohjois-Uudellemaalle. Karkuruus painottui maaseudulle ja tiettyihin kuntiin; jossain pitäjässä karkureita saattoi olla paljon, kun taas naapuripitäjässä ei lainkaan. Kuntakohtaisesti suurin suhteellinen karkureiden osuus oli Kolarissa, 7.8%.
Katso myös
Lähteet
Kirjallisuutta
- Esko Salminen: Propaganda rintamajoukoissa 1941-1944. Otava 1976, ISBN 951-1-02303-9 nid 951-1-020304 sid.
- Jukka Kulomaa: Käpykaartiin? 1941-1944. Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana. Väitöskirja 1995.
- Lars Stenström: Krigsvägar. 1997.
- Markku Tasala. Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha / Markku Tasala. Oulu Pohjoinen, 2000 (Jyväskylä: Gummerus) 295 s.ISBN 951-749-341-X, sid.
- Helge Smedjebacka ; suomentanut Matti Kettunen, Jääkärikenraalin elämä. F. U. Fagernäs 1894-1980
- Juutilainen, Antti: Rinta rinnan. Suomenruotsalaisten joukkojen sotatiet 1939-1944. WSOY. Juva 1997 . 250 s.
- Matts Andersen; Flykten västerut. (Sahlgren Förlag 1987.)
- Sotatieteen laitos, Suomen sota 1941-1945