Ero sivun ”Palais-Royal” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
JannE (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
44 881 muokkausta
p tuhotiin -> tuhottiin
JannE (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
44 881 muokkausta
p typo
Rivi 8: Rivi 8:


====Kuninkaallinen asumus====
====Kuninkaallinen asumus====
Testamentissaan kardinaali Richelieu jätti rakennuksen Ransakan kuningas [[Ludvig XIII (Ranska)|Ludvig XIII:lle]]. Vuodesta [[1643]] lähtien, Ludvig XIII:n kuoleman jälkeen, sijaishallitsija ja leskikuningatar Anne Itävaltalainen ja hänen poikansa, nuori [[Ludvig XIV (Ranska)|Ludvig XIV]], kuten myös [[kardinaali Mazarin]] poistuivat Louvresta asuakseen tässä palatsissa. Tältä ajalta on peräisin rakennuksen kutsuminen ”Palais-Royaleksi”. Vuonna [[1648]] pariisilaiset valtasivat palatsin varmistuakseen, että nuori Ludvig XIV ja hänen äitinsä eivät olisi paenneet rakennuksesta.
Testamentissaan kardinaali Richelieu jätti rakennuksen Ranskan kuningas [[Ludvig XIII (Ranska)|Ludvig XIII:lle]]. Vuodesta [[1643]] lähtien, Ludvig XIII:n kuoleman jälkeen, sijaishallitsija ja leskikuningatar Anne Itävaltalainen ja hänen poikansa, nuori [[Ludvig XIV (Ranska)|Ludvig XIV]], kuten myös [[kardinaali Mazarin]] poistuivat Louvresta asuakseen tässä palatsissa. Tältä ajalta on peräisin rakennuksen kutsuminen ”Palais-Royaleksi”. Vuonna [[1648]] pariisilaiset valtasivat palatsin varmistuakseen, että nuori Ludvig XIV ja hänen äitinsä eivät olisi paenneet rakennuksesta.


====Orlèansien herttuoiden aika====
====Orlèansien herttuoiden aika====
Rivi 17: Rivi 17:
[[Ranskan suuri vallankumous|Vallankumouksen]] aattona palatsi kuului Orléansin herttua Filip IV:lle, josta myöhemmin tuli kuningas [[Ludvig-Filip I (Ranska)|Filip tasa-arvoinen]]. Hän jälleenrakensi palatsin vuonna [[1773]] tapahtuneen tulipalon jäljiltä. Hän loi palatsista pariisilaisten suosiman tapahtumapaikan, johon hän sijoitti, kauppoja, [[teatteri|teattereita]], kahviloita, [[puisto]]n jne. Tällöin palatsia alettiin nimittämään kauppiaspalatsiksi ja Orléansin Filipiä Pariisin porvareiden johtajaksi (''prévot des marchands'').
[[Ranskan suuri vallankumous|Vallankumouksen]] aattona palatsi kuului Orléansin herttua Filip IV:lle, josta myöhemmin tuli kuningas [[Ludvig-Filip I (Ranska)|Filip tasa-arvoinen]]. Hän jälleenrakensi palatsin vuonna [[1773]] tapahtuneen tulipalon jäljiltä. Hän loi palatsista pariisilaisten suosiman tapahtumapaikan, johon hän sijoitti, kauppoja, [[teatteri|teattereita]], kahviloita, [[puisto]]n jne. Tällöin palatsia alettiin nimittämään kauppiaspalatsiksi ja Orléansin Filipiä Pariisin porvareiden johtajaksi (''prévot des marchands'').


Palais-Royale tuli vallankumouksen aikana agitaation ja riettaan elämän paikaksi. Sieltä lähtivät [[Bastille]]n valtaamiseen johtaneet vallankumouskiihotukset. [[Camille Desmoulins]] puhui kansanjoukoille nostettuna kahvilan päydälle. Juuri [[13. heinäkuuta]] [[1789]] pidetty puhe on tehnyt hänen kuuluisaksi. Palatsista lähti myös valtuuskunta, joka [[5. lokakuuta]] [[1789]] nousi vastustamaan kuninkaan käyttämää veto-oikeutta. Samana päivänä tuhannet naiset marssivat kohden Versaillesta ja [[6. lokakuuta]] he toivat mukanaan kuninkaallisen perheen [[Tuileries]]iin.
Palais-Royale tuli vallankumouksen aikana agitaation ja riettaan elämän paikaksi. Sieltä lähtivät [[Bastille]]n valtaamiseen johtaneet vallankumouskiihotukset. [[Camille Desmoulins]] puhui kansanjoukoille nostettuna kahvilan pöydälle. Juuri [[13. heinäkuuta]] [[1789]] pidetty puhe on tehnyt hänen kuuluisaksi. Palatsista lähti myös valtuuskunta, joka [[5. lokakuuta]] [[1789]] nousi vastustamaan kuninkaan käyttämää veto-oikeutta. Samana päivänä tuhannet naiset marssivat kohden Versaillesta ja [[6. lokakuuta]] he toivat mukanaan kuninkaallisen perheen [[Tuileries]]iin.


Kahvilat olivat tyytyväisiä toimintaansa kaarikäytävien varrella. Ne ulottivat toimintonsa puiden siimekseen. Ne olivat todellisia verbaalisen agitaation peräpaikkoja, uusien ajatusten kansakokouksia, niin kauan kuin vallankumous toi ja kehittyi puheen rytmillä.
Kahvilat olivat tyytyväisiä toimintaansa kaarikäytävien varrella. Ne ulottivat toimintonsa puiden siimekseen. Ne olivat todellisia verbaalisen agitaation peräpaikkoja, uusien ajatusten kansakokouksia, niin kauan kuin vallankumous toi ja kehittyi puheen rytmillä.
Rivi 26: Rivi 26:
Ranskassa (18 brumaire, vuonna VIII) [[9. marraskuuta]] [[1799]] tapahtuneen vallankaappauksen jälkeen Palais-Royale määrättiin Tribunat’n toimipaikaksi. Kyseessä oli uuden perustuslain mukaisesta valtioelimestä, jonka tehtävänä oli keskustella lakialoitteista ja sen päätökset olivat vain neuvoantavia.
Ranskassa (18 brumaire, vuonna VIII) [[9. marraskuuta]] [[1799]] tapahtuneen vallankaappauksen jälkeen Palais-Royale määrättiin Tribunat’n toimipaikaksi. Kyseessä oli uuden perustuslain mukaisesta valtioelimestä, jonka tehtävänä oli keskustella lakialoitteista ja sen päätökset olivat vain neuvoantavia.


====Orléansin herttuioiden residenssi====
====Orléansin herttuoiden residenssi====
Palatsi palautettiin Orléansin herttuoiden perheelle vuonna [[1814]] ja tässä käytössä se toimi aina vuoteen [[1848]] saakka. Jo [[24. joulukuuta]] [[1914]] Pierre-François-Léonard Fontaine nimitettiin Orléansin herttuan arkkitehdiksi. Hän teetätti rakennukseen, sen käytön kannalta tarvittavat muutokset (Orléansin galleria ja suuri portaikko jne.) Restauraation ja Heinäkuun monarkian aikana. Palatsi ryöstettiin Heinäkuun monarkian kaataneiden toimesta [[22. helmikuuta]] [[1848]].
Palatsi palautettiin Orléansin herttuoiden perheelle vuonna [[1814]] ja tässä käytössä se toimi aina vuoteen [[1848]] saakka. Jo [[24. joulukuuta]] [[1914]] Pierre-François-Léonard Fontaine nimitettiin Orléansin herttuan arkkitehdiksi. Hän teetätti rakennukseen, sen käytön kannalta tarvittavat muutokset (Orléansin galleria ja suuri portaikko jne.) Restauraation ja Heinäkuun monarkian aikana. Palatsi ryöstettiin Heinäkuun monarkian kaataneiden toimesta [[22. helmikuuta]] [[1848]].


Versio 5. maaliskuuta 2007 kello 16.01

Palais-Royal on Pariisissa Ranskassa sijaitseva palatsi ja historiallinen asumus. Palatsi sijaitsee Pariisin ensimmäisessä kaupunginosassa ja Louvren palatsin pohjoispuolella. Palatsin pihalla on Daniel Buren suunnittelema pylväikkö ja Pol Buryn Ceisosmaapallo. Palatsin rakennuskokonaisuus käsittää myös Comédie-Françaisen (teatteri)tilat.

Sisäänkäynti Conseil d'État osaan rakennusta, place du Palais-Royalin puolella.

Historia

Alkuperä

Palatsin rakensi arkkitehti Jacques Lemercier kardinaali Richelieun pyynnöstä. Rakennustyöt alkoivat vuonna 1624. Rakennuksen paikka vastaa suunnilleen aiemmin paikalla sijainneen Rambouillet’n palatsin aluetta. Alkuvaiheessa Palais-Royalea kutsuttiin Kardinaalin palatsiksi. Kardinaali Richelieu oli usein nähty vieras Rambouillet’n markiisittaren loistavassa salongissa, jota hän linnassaan piti.

Kuninkaallinen asumus

Testamentissaan kardinaali Richelieu jätti rakennuksen Ranskan kuningas Ludvig XIII:lle. Vuodesta 1643 lähtien, Ludvig XIII:n kuoleman jälkeen, sijaishallitsija ja leskikuningatar Anne Itävaltalainen ja hänen poikansa, nuori Ludvig XIV, kuten myös kardinaali Mazarin poistuivat Louvresta asuakseen tässä palatsissa. Tältä ajalta on peräisin rakennuksen kutsuminen ”Palais-Royaleksi”. Vuonna 1648 pariisilaiset valtasivat palatsin varmistuakseen, että nuori Ludvig XIV ja hänen äitinsä eivät olisi paenneet rakennuksesta.

Orlèansien herttuoiden aika

Vuonna 1661 Ludvig XIV asettuu asumaan uudelleen Louvereen, ja hänen nuorempi veljensä Filip, jota kutsutaan arvolla Monsieur, saa palatsin apanage-läänityksenä. Vuonna 1692 Orléansin herttua Filip II perii palatsin. Seuraavan vuosisadan alussa sijaishallitsija Orléansin herttua Filip III asuu palatsissa ja viettää siellä jokseenkin iloista ja rattoisaa elämää.

Vallankumouksen tyyssija

Les propylées (à droite) et la galerie de Valois (à gauche).

Vallankumouksen aattona palatsi kuului Orléansin herttua Filip IV:lle, josta myöhemmin tuli kuningas Filip tasa-arvoinen. Hän jälleenrakensi palatsin vuonna 1773 tapahtuneen tulipalon jäljiltä. Hän loi palatsista pariisilaisten suosiman tapahtumapaikan, johon hän sijoitti, kauppoja, teattereita, kahviloita, puiston jne. Tällöin palatsia alettiin nimittämään kauppiaspalatsiksi ja Orléansin Filipiä Pariisin porvareiden johtajaksi (prévot des marchands).

Palais-Royale tuli vallankumouksen aikana agitaation ja riettaan elämän paikaksi. Sieltä lähtivät Bastillen valtaamiseen johtaneet vallankumouskiihotukset. Camille Desmoulins puhui kansanjoukoille nostettuna kahvilan pöydälle. Juuri 13. heinäkuuta 1789 pidetty puhe on tehnyt hänen kuuluisaksi. Palatsista lähti myös valtuuskunta, joka 5. lokakuuta 1789 nousi vastustamaan kuninkaan käyttämää veto-oikeutta. Samana päivänä tuhannet naiset marssivat kohden Versaillesta ja 6. lokakuuta he toivat mukanaan kuninkaallisen perheen Tuileriesiin.

Kahvilat olivat tyytyväisiä toimintaansa kaarikäytävien varrella. Ne ulottivat toimintonsa puiden siimekseen. Ne olivat todellisia verbaalisen agitaation peräpaikkoja, uusien ajatusten kansakokouksia, niin kauan kuin vallankumous toi ja kehittyi puheen rytmillä.

Vuonna 1793 palatsi siirtyi valtion omaisuudeksi.

Keisarikunta

Ranskassa (18 brumaire, vuonna VIII) 9. marraskuuta 1799 tapahtuneen vallankaappauksen jälkeen Palais-Royale määrättiin Tribunat’n toimipaikaksi. Kyseessä oli uuden perustuslain mukaisesta valtioelimestä, jonka tehtävänä oli keskustella lakialoitteista ja sen päätökset olivat vain neuvoantavia.

Orléansin herttuoiden residenssi

Palatsi palautettiin Orléansin herttuoiden perheelle vuonna 1814 ja tässä käytössä se toimi aina vuoteen 1848 saakka. Jo 24. joulukuuta 1914 Pierre-François-Léonard Fontaine nimitettiin Orléansin herttuan arkkitehdiksi. Hän teetätti rakennukseen, sen käytön kannalta tarvittavat muutokset (Orléansin galleria ja suuri portaikko jne.) Restauraation ja Heinäkuun monarkian aikana. Palatsi ryöstettiin Heinäkuun monarkian kaataneiden toimesta 22. helmikuuta 1848.

Kommuuni

Vuonna 1871 palatsi tuhottiin. Se restauroitiin pari vuotta myöhemmin, jotta sinne voisi sijoittua valtioneuvosto (Conseil s’État).

Tämän päivän tilanne

Nykyisin, kauppojen ja kahviloiden lisäksi mm. seuraavat instituutiot toimivat rakennuksessa:

  • Valtioneuvosto (Le Conseil d'État), joka on julkinen viranomainen ja Ranskassa sillä on kaksi keskeistä tehtävää: se toimii hallituksen neuvonantajana ja se on korkein hallinnollinen tuomioistuin.
  • Perustuslakineuvosto (Le Conseil constitutionnel) on julkinen viranomainen, joka perustettiin Viidennen tasavallan perustuslaissa 4. lokakuuta 1958. Neuvoston tehtävänä on päättää lainsäädännön perustuslaillisuus ja sille on sälytetty perustuslain tulkintaoikeus.
  • Kulttuuriministeriö. Presidentti Charles de Gaulle oli ensimmäinen, joka loi kulttuuriministerin tehtävät ja alan hallinnon.
  • Ranskalainen teatteri (la Comédie-Française) on ainoa Ranskan valtion omistama teatteri ja yksi niistä harvoista, joilla on vakinainen henkilökunta.

Puutarha

Palatsin sisäpihalla on laaja puutarha, jossa usein järjestetään mm. taidenäyttelyitä. Puutarhan perällä on Ranskan kansalliskirjaston Richelieu-keskus.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Palais-Royal (Pariisi).
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Palais-Royal&oldid=2457087”