Ero sivun ”Mateli Kuivalatar” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
uusiksi |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Mateli Kuivalatar''' eli '''Magdaleena Ikonen''' (s. [[8. toukokuuta]] [[1771]], |
'''Mateli Kuivalatar''' eli oikealta nimeltään '''Magdaleena Ikonen''', os. Kuivalainen (s. [[8. toukokuuta]] [[1771]], k. [[29. joulukuuta]] [[1846]].) oli [[ilomantsi]]lainen runonlaulaja. |
||
==Kantelettaren laulaja== |
|||
Magdaleena Kuivalainen syntyi Ilomantsissa 8.5.1771. Hän oli vanhempiensa, Antti Antinpoika Kuivalaisen ja Valpuri Matintytär Murokkeen, kuudes lapsi. Perheeseen syntyi yhteensä 11 lasta ja hoidettavana oli lisäksi Antin seitsemän nuorempaa sisarusta. Heidän kanssaan asui myös leskeksi jäänyt Antin isä. |
|||
Mateli Kuivalatar oli ehkä tärkein [[Kanteletar|Kantelettaren]] runojen laulajista. [[Elias Lönnrot]] tapasi Kuivalattaren kahdeksannella runonkeruumatkallaan syyskuussa [[183]]8 Ilomantsin Kontiovaarassa. |
|||
Vartuttuaan Mateli vieraili usein tätiensä luona Tokrajärvellä, jossa hän tapasi myös tulevan miehensä. Mateli ja Pietari (Pekka) Antinpoika Ikonen vihittiin 9.4.[[1793]]. Pekalle avioliitto oli jo toinen, vaikka hän oli 22-vuotiasta Matelia vain pari vuotta vanhempi. Leskeksi jääneellä Pekalla oli kaksi lasta. Perheeseen syntyi 11 lasta, mutta viisi näistä kuoli jo pienenä. Pekka Ikonen kuoli vuonna [[1832]] ja Mateli jäi viljelemään torppaansa lastensa avustuksella. Mateli kuoli 29.12.1846. |
|||
Lönnrotilla oli tuolloin jo lähes valmiina Kantelettaren käsikirjoitus. Kahdeksannen keruuretken tarkoitus oli lähinnä sen täydentäminen. Retken saalis oli kuitenkin niin runsas, että hän joutui toimittamaan teoksen kokonaan uudestaan. |
|||
Mateli tunnettiin elinaikaan taitavana laulajana ja parantajana, ja häntä arvostettiin. Hänen runonsa tulivat tunnetuksi kotiseudun ulkopuolella vasta hänen viimeisinä elinvuosinaan. Elias Lönnrot kävi Matelin luona vuonna [[1838]]. Lönnrot kuunteli Matelin runonlaulua kaksi päivää ja kirjoitti runoja muistiin. Myös [[August Ahlqvist]] kävi Matelin luona keräämässä runoja. |
|||
"Oikian laulajan tapasin kuitenkin vasta jälkeenpäin Materi Kuivallattaren Koitereen rannalla Ilomantsin kirkolta neljättä penink. pohjaseen päin 3 neljännestä Huhuksen kylältä. Siltä yksinään kirjottelin vanhoja lauluja 2 päivää. Sitte piti kerkeämiseen kotiin rientää, johon pääsin syyskuun loppupäivillä." (Lönnrot kirjeessään 12.10. 1838). |
|||
| ⚫ | |||
Elias Lönnrot mainitsee Mateli Kuivalattaren myös Kantelettaren esipuheessa. Tästä se on päätynyt myös [[Sakari Topelius|Sakari Topeliuksen]] Maamme-kirjan lukuun, joka käsitteli suomalaista kansanrunoutta. |
|||
Lönnrotin jälkeen Mateli Kuivalattaren runoja kävi kuuntelemassa ja tallentamassa Kontiovaarassa myös [[August Oksanen]] [[1846]]. |
|||
[[Martti Haavio]] kuvaa Kuivalattaren säkeitä äärimmäisen niukoiksi. Sanonta on säästeliäs eikä runoissa ole turhia kertosäkeitä. Haavion havainnon mukaan harvinaisen moni hänen lauluistaan kuvailee nuoren neidon miehenkaipuuta. |
|||
==Elämä== |
|||
Mateli Kuivalatar syntyi Ilomantsin Huhuksessa. Hänen isänsä oli Antti Antinpoika Kuivalainen (s. 1741) ja äitinsä Valpuri Matintytär Muroke Ilomantsin Koverosta. Mateli oli järjestyksessä kuudes perheen yhdestätoista lapsesta. |
|||
Mateli meni naimisiin 21 vuotiaan talollisenpojan Pekka Antinpoika Ikosen kanssa [[9. huhtikuuta]] [[1793]]. Pariskunta asui ensin Ilomantsin Tokrajärven ja Kakonahon kylissä, kunnes siirtyi [[1797]] Matelin kotitaloon Huhuksen Siitariin. |
|||
Vuonna 1820 he muuttivat torppareiksi Jaanisvaaran talon maille Kontiovaaraan. Pariskunta sai yksitoista lasta, joista viisi kuoli aivan nuorina. Lisäksi perheessä oli kaksi lasta miehen ensimmäisestä liitosta. Pekka Ikonen kuoli 1832, jonka jälkeen Mateli hallitsi taloa. |
|||
Runonlaulamisen ohella Mateli Kuivalatar tunnettiin tietäjänä, jota käytettiin parantajana. |
|||
Mateli Kuivaltar kuoli syöpään 29. joulukuuta 1846 ja haudattiin Ilomantsin kirkkomaahan 6. tammikuuta 1847. |
|||
==Muuta== |
|||
| ⚫ | |||
* Liisa Matveinen ja Tellu Virkkala tekivät vuonna 1999 Mateli Kuivalattaren laulamista teksteistä levyn ''Mateli'' (KICD 64). |
|||
* Siitarinvaaralla sijainneet Mateli Kuivalattaren syntymäkodin aitat on siirretty Ilomantsin keskustaan Runonlaulajan pirtin viereen. |
|||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Haavio Martti, Viimeisen runonlaulajat, WSOY Porvoo 1943. |
|||
| ⚫ | |||
==Aiheesta muualla== |
|||
| ⚫ | |||
http://www.neta.fi/matveinen/ |
|||
{{tynkä/Henkilö}} |
|||
[[Luokka:Runonlaulajat|Kuivalatar, Mateli]] |
[[Luokka:Runonlaulajat|Kuivalatar, Mateli]] |
||
Versio 1. maaliskuuta 2007 kello 15.16
Mateli Kuivalatar eli oikealta nimeltään Magdaleena Ikonen, os. Kuivalainen (s. 8. toukokuuta 1771, k. 29. joulukuuta 1846.) oli ilomantsilainen runonlaulaja.
Kantelettaren laulaja
Mateli Kuivalatar oli ehkä tärkein Kantelettaren runojen laulajista. Elias Lönnrot tapasi Kuivalattaren kahdeksannella runonkeruumatkallaan syyskuussa 1838 Ilomantsin Kontiovaarassa.
Lönnrotilla oli tuolloin jo lähes valmiina Kantelettaren käsikirjoitus. Kahdeksannen keruuretken tarkoitus oli lähinnä sen täydentäminen. Retken saalis oli kuitenkin niin runsas, että hän joutui toimittamaan teoksen kokonaan uudestaan.
"Oikian laulajan tapasin kuitenkin vasta jälkeenpäin Materi Kuivallattaren Koitereen rannalla Ilomantsin kirkolta neljättä penink. pohjaseen päin 3 neljännestä Huhuksen kylältä. Siltä yksinään kirjottelin vanhoja lauluja 2 päivää. Sitte piti kerkeämiseen kotiin rientää, johon pääsin syyskuun loppupäivillä." (Lönnrot kirjeessään 12.10. 1838).
Elias Lönnrot mainitsee Mateli Kuivalattaren myös Kantelettaren esipuheessa. Tästä se on päätynyt myös Sakari Topeliuksen Maamme-kirjan lukuun, joka käsitteli suomalaista kansanrunoutta.
Lönnrotin jälkeen Mateli Kuivalattaren runoja kävi kuuntelemassa ja tallentamassa Kontiovaarassa myös August Oksanen 1846.
Martti Haavio kuvaa Kuivalattaren säkeitä äärimmäisen niukoiksi. Sanonta on säästeliäs eikä runoissa ole turhia kertosäkeitä. Haavion havainnon mukaan harvinaisen moni hänen lauluistaan kuvailee nuoren neidon miehenkaipuuta.
Elämä
Mateli Kuivalatar syntyi Ilomantsin Huhuksessa. Hänen isänsä oli Antti Antinpoika Kuivalainen (s. 1741) ja äitinsä Valpuri Matintytär Muroke Ilomantsin Koverosta. Mateli oli järjestyksessä kuudes perheen yhdestätoista lapsesta.
Mateli meni naimisiin 21 vuotiaan talollisenpojan Pekka Antinpoika Ikosen kanssa 9. huhtikuuta 1793. Pariskunta asui ensin Ilomantsin Tokrajärven ja Kakonahon kylissä, kunnes siirtyi 1797 Matelin kotitaloon Huhuksen Siitariin.
Vuonna 1820 he muuttivat torppareiksi Jaanisvaaran talon maille Kontiovaaraan. Pariskunta sai yksitoista lasta, joista viisi kuoli aivan nuorina. Lisäksi perheessä oli kaksi lasta miehen ensimmäisestä liitosta. Pekka Ikonen kuoli 1832, jonka jälkeen Mateli hallitsi taloa.
Runonlaulamisen ohella Mateli Kuivalatar tunnettiin tietäjänä, jota käytettiin parantajana.
Mateli Kuivaltar kuoli syöpään 29. joulukuuta 1846 ja haudattiin Ilomantsin kirkkomaahan 6. tammikuuta 1847.
Muuta
- Anu Kaipainen on kirjoittanut Mateli Kuivalattaresta kertovan, osittain fiktiivisen kirjan Kuin on pitkät pilvenrannat.
- Liisa Matveinen ja Tellu Virkkala tekivät vuonna 1999 Mateli Kuivalattaren laulamista teksteistä levyn Mateli (KICD 64).
- Siitarinvaaralla sijainneet Mateli Kuivalattaren syntymäkodin aitat on siirretty Ilomantsin keskustaan Runonlaulajan pirtin viereen.
Lähteet
Haavio Martti, Viimeisen runonlaulajat, WSOY Porvoo 1943.
Aiheesta muualla
http://www.genealogia.fi/sukus/kurvinen/mateli_kuivalatar.html http://www.neta.fi/matveinen/