Ero sivun ”Kitkajärvi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Argus (keskustelu | muokkaukset)
w, t, l
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 10: Rivi 10:
Järven tärkein saaliskala on pienikokoinen muikku. Sen paikallisen nimityksen "kitkanviisas" sanotaan johtuvan siitä, että kala ei lähde uimaan Kitkajokea alavirtaan Venäjälle. Kitkajärvillä työskentelee useita ammattikalastajia.
Järven tärkein saaliskala on pienikokoinen muikku. Sen paikallisen nimityksen "kitkanviisas" sanotaan johtuvan siitä, että kala ei lähde uimaan Kitkajokea alavirtaan Venäjälle. Kitkajärvillä työskentelee useita ammattikalastajia.


Kitkajärvet kuuluvat Koutajoen vesistöalueeseen. Ala-Kitkasta itään lähtevä Kitkajoki yhtyy Oulankajokeen, ja se edelleen Koutajokeen. Viime jääkauden jälkeen Kitkan vesistö laski lyhyen aikaa länteen Livojärven kautta nykyisen Iijoen vesistöön.
Kitkajärvet kuuluvat Koutajoen vesistöalueeseen. Ala-Kitkasta itään lähtevä Kitkajoki yhtyy Oulankajokeen, ja se edelleen Koutajokeen. Viime jääkauden jälkeen Kitkan vesistö laski lyhyen aikaa länteen [[Livojärvi]]-nimisen järven kautta nykyisen Iijoen vesistöön.


Yli-Kitkan poikki kulkee [[kantatie 81]] Kuusamo-[[Rovaniemi]] ja Ala-Kitkan poikki [[valtatie 5]] ([[E63]]).
Yli-Kitkan poikki kulkee [[kantatie 81]] Kuusamo-[[Rovaniemi]] ja Ala-Kitkan poikki [[valtatie 5]] ([[E63]]).

Versio 22. helmikuuta 2007 kello 12.46

Kitkajärvi eli Kitka on Suomen 20:nneksi suurin järvi. Se sijaitsee Oulun ja Lapin läänien rajalla Kuusamon ja Posion kuntien alueella.

Kitkaan kuuluu kaksi osaa, Yli-Kitka ja Ala-Kitka, joita yhdistää Kilkilösalmi Kuusamossa. Yli-Kitkan pinta-ala on noin 207 neliökilometriä. Siinä on paljon matalikoita ja karikoita, samoin syvänteitä yli 40 metriin asti. Suurimmat selkävedet ovat Turjanselkä, Luonselkä, Isoselkä, Vasikkaselkä ja Tolvanselkä. Ala-Kitkan pinta-ala on noin 53 neliökilometriä. Yli-Kitkaan liittyy välittömästi järven luoteispäässä Posiojärvi.

Kirkkautensa takia Kitkaa on nimitetty "Euroopan suurimmaksi lähteeksi". Suuren massan takia Yli-Kitkan vesi jäätyy ja jäät sulavat myöhemmin kuin pienemmissä järvissä.

Kitkan vesistön vedenpintaa laskettiin 1800-luvulla kahdessa vaiheessa yhteensä noin 2,1 metriä, jotta rannoille saatiin lisää karjan rehua kasvavia luonnonniittyjä. Nykyinen korkeustaso on 240,4 m mpy.

Järven tärkein saaliskala on pienikokoinen muikku. Sen paikallisen nimityksen "kitkanviisas" sanotaan johtuvan siitä, että kala ei lähde uimaan Kitkajokea alavirtaan Venäjälle. Kitkajärvillä työskentelee useita ammattikalastajia.

Kitkajärvet kuuluvat Koutajoen vesistöalueeseen. Ala-Kitkasta itään lähtevä Kitkajoki yhtyy Oulankajokeen, ja se edelleen Koutajokeen. Viime jääkauden jälkeen Kitkan vesistö laski lyhyen aikaa länteen Livojärvi-nimisen järven kautta nykyisen Iijoen vesistöön.

Yli-Kitkan poikki kulkee kantatie 81 Kuusamo-Rovaniemi ja Ala-Kitkan poikki valtatie 5 (E63).

Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.