Ero sivun ”Hej, sloveni” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p {{käännettävä}}
p kielenhuoltoa, Typos fixed: ttin → ttiin, AWB
Rivi 16: Rivi 16:
==Jugoslavian kansallislaulu==
==Jugoslavian kansallislaulu==


Vuonna 1941 akselivaltojen joukot hyökkäsivät Jugoslavian kuningaskuntaan valloittaen sen lyhyessä ajassa. Maassa nousi laaja, kroatilaisen Josip broz Titon johtama kommunistinen vastarintaliike. Koska Jugoslavian sotienvälinen, kolmiosainen kansallishymni (se koostui Serbian, Kroatian ja Slovenian hymneistä) sisälsi viittauksia kuninkaaseen ja kuningaskuntaan, valitsivat partisaanitaistelijat tunnuslaulukseen ''Hej, slovenin''. Sodan päättymisen jälkeen vanha kansallislaulu hylättiin virallisesti vuonna 1945, mutta sen tilalle ei ensi alkuun nimetty uutta kansallislaulua. Vaikka tehtiin lukuisia yrityksiä erityisen jugoslavialaisen hymnin löytämiseksi, ei yksikään ehdokas saavuttanut samaa suosiota kuin ''Hej, sloveni'', jota jatkuvasti käytettin epävirallisena kansallislauluna. Vuonna 1977 ''Hej, sloveni'' nimettiin virallisestikin Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan kansallislauluksi. Sen etuna oli myös se, että kansallisesti hajanaisen liittovaltion eri slaavilaiset kansat voivat laulaa sitä kukin omalla äidinkielellään.
Vuonna 1941 akselivaltojen joukot hyökkäsivät Jugoslavian kuningaskuntaan valloittaen sen lyhyessä ajassa. Maassa nousi laaja, kroatilaisen Josip broz Titon johtama kommunistinen vastarintaliike. Koska Jugoslavian sotienvälinen, kolmiosainen kansallishymni (se koostui Serbian, Kroatian ja Slovenian hymneistä) sisälsi viittauksia kuninkaaseen ja kuningaskuntaan, valitsivat partisaanitaistelijat tunnuslaulukseen ''Hej, slovenin''. Sodan päättymisen jälkeen vanha kansallislaulu hylättiin virallisesti vuonna 1945, mutta sen tilalle ei ensi alkuun nimetty uutta kansallislaulua. Vaikka tehtiin lukuisia yrityksiä erityisen jugoslavialaisen hymnin löytämiseksi, ei yksikään ehdokas saavuttanut samaa suosiota kuin ''Hej, sloveni'', jota jatkuvasti käytettiin epävirallisena kansallislauluna. Vuonna 1977 ''Hej, sloveni'' nimettiin virallisestikin Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan kansallislauluksi. Sen etuna oli myös se, että kansallisesti hajanaisen liittovaltion eri slaavilaiset kansat voivat laulaa sitä kukin omalla äidinkielellään.





Versio 19. helmikuuta 2007 kello 16.48

Hej, sloveni ("Ylös, slaavit") on slaavilaisille kansoille omistettu hymni. Laulu syntyi vuonna 1834 nimellä "Hej, slováci" ("Ylös, slovakit"), se oli tarkoitettu herättämään slovakkien kansallistunne. Laulu on sittemmin palvellut sekä Slovakian ensimmäisen tasavallan (1939-1945), sodan jälkeisen Jugoslavian sekä Serbia-Montenegron kansallislauluna. Laulu on tunnettu myös yleisenä panslavistisena hymninä sekä kasvatuksellis-poliittisen nuorisoliikkeen Sokolin tunnuslaululuna. Laulun melodia perustuu slaavilaiseen sotilaslauluun, joka on myös Puolan kansallislaulun sävel nimellä Mazurek Dabrowskiego. Hej, slovenin melodia on kuitenkin hitaampi ja rytmikkäämpi.

Laulun nimi on slovakiaksi Hej, Slováci, tšekiksi Hej, Slované, serbiaksi Hej, Sloveni/Хеј Словени, makedoniaksi Еј, Словени, kroatiaksi Hej, Slaveni, sloveniaksi Hej, Slovani ja puolaksi Hej Słowianie.


Hej, slováci

Laulun alkuperäisen version kirjoitti slovakialainen pappi, historioitsija ja runoilija Samuel Tomášik Prahassa vuonna 1834. Havaittuaan kaupungin saksankielisen vähemmistön hallitsevan aseman Tomášik halusi kirjoittaa kansalleen hymnin, joka innoittaisi sitä nousemaan kansallsieen tietoisuuteen. Laulu saavutti slovakkien keskuudessa suuren suosion, ja sitä on jo pitkään pidetty eräänlaisena slovakkien epävirallisena kansallislauluna. Isä Josif Tison johtamassa n.k. Slovakian ensimmäisessä tasavallassa (joka todellisuudessa oli kansallismielisesti johdettu diktatuuri), laulu sai virallisestikin tämän aseman vuosina 1939-1945. Slovakian liityttyä II maailmansodan jälkeen uudelleen yhdeksi valtioksi tšekkiläisten kanssa maan kansallislauluksi valittiinkin toinen kansallinen laulu, Nad Tatrou sa blýska ("Tatralla salamoi"). Tämä soitettiin osana uuden Tšekkoslovakian kansallislaulua. Slovakian itsenäistyttyä uudelleen vuonna 1993, Nad tatrou sa blýska säilytti kansallislaulun asemansa. Hej, slováci on kuitenkin edelleenkin tunnettu laulu, erityisesti kansallisten piirien keskuudessa.


Panslaavilainen hymni

Tomášik muutti pian laulunsa sanat yleiseksi kehotukseksi slaavilaisille kansoille, muuttaen sen nimen muotoon "Hej, sloveni". Laulu käännettiin pian useille slaavilaisille kielille, ja siitä tuli suosittu kuoro- ja kansanlaulu erityisesti Itävalta-Unkarin hallitsemien slaavilaisten kansojen keskuudessa. Laulun suosiota lisäsi entisestään se, että Sokol, nuorison ruumiillista ja kansallista kasvatusta korostava kansanliike, otti sen tunnuslaulukseen. Vuonna 1905 laulu esitettiin Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa vihittäessä suuren slovenialaisen runoilijan France Prešerenin muistomerkkiä. I maailmansodan aikana laulusta tuli slaavilaisten sotilaiden suosittu taistelulaulu.


Jugoslavian kansallislaulu

Vuonna 1941 akselivaltojen joukot hyökkäsivät Jugoslavian kuningaskuntaan valloittaen sen lyhyessä ajassa. Maassa nousi laaja, kroatilaisen Josip broz Titon johtama kommunistinen vastarintaliike. Koska Jugoslavian sotienvälinen, kolmiosainen kansallishymni (se koostui Serbian, Kroatian ja Slovenian hymneistä) sisälsi viittauksia kuninkaaseen ja kuningaskuntaan, valitsivat partisaanitaistelijat tunnuslaulukseen Hej, slovenin. Sodan päättymisen jälkeen vanha kansallislaulu hylättiin virallisesti vuonna 1945, mutta sen tilalle ei ensi alkuun nimetty uutta kansallislaulua. Vaikka tehtiin lukuisia yrityksiä erityisen jugoslavialaisen hymnin löytämiseksi, ei yksikään ehdokas saavuttanut samaa suosiota kuin Hej, sloveni, jota jatkuvasti käytettiin epävirallisena kansallislauluna. Vuonna 1977 Hej, sloveni nimettiin virallisestikin Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan kansallislauluksi. Sen etuna oli myös se, että kansallisesti hajanaisen liittovaltion eri slaavilaiset kansat voivat laulaa sitä kukin omalla äidinkielellään.


Serbia ja Montenegro

Jugoslavian hajoamisen jälkeen vuosina 1991-1992, kaksi sen osatasavalloista, Serbia ja Montenegro, muodostivat uuden Jugoslavian liittovaltion. Vuonna 2003 maa nimettiin uuden perustuslain myötä virallisestikin Serbia-Montenegroksi. Hej, sloveni säilyi myös uuden liittovaltion kansallislauluna. Nykyisin tosin sekä Serbia että Montenegro käyttävät mieluummin omia kansallislaulujaan.


Sanat

slovakiaksi

Hej, Slováci, ešte naša
slovenská reč žije,
Dokiaľ naše verné srdce
za náš národ bije.

Žije, žije, duch slovenský,
bude žiť na veky,
Hrom a peklo, márne vaše
proti nám sú vzteky!

Jazyka dar sveril nám Boh,
Boh náš hromovládny,
Nesmie nám ho teda vyrvať
na tom svete žiadny;

I nechže je koľko ľudí,
toľko čertov v svete;
Boh je s nami: kto proti nám,
toho parom zmetie.

I nechže sa aj nad nami
hrozná búra vznesie,
Skala puká, dub sa láme
a zem nech sa trasie;

My stojíme stále pevne,
ako múry hradné
Čierna zem pohltí toho,
kto odstúpi zradne!

serbiaksi (kyrillisin kirjaimin)

Хеј Словени, још cте живи
Дух наших дедова
Док за народ срце бије
Њихових синова.

Живи, живи дух словенски
Живећеш веков'ма
Залуд прети понор пакла,
Залуд ватра грома.

Нек' се сада и над нама
Буром све разнесе
Стена пуца, дуб се лама,
Земља нек' се тресе.

Ми стојимо постојано
Као клисурине,
Проклет био издајица
Своје домовине!

serbiaksi (latinalaisin kirjaimin)

Hej Sloveni, još ste živi
Duh naših dedova
Dok za narod srce bije
Njihovih sinova

Živi, živi duh slovenski
Živećeš vekov'ma
Zalud preti ponor pakla
Zalud vatra groma

Nek se sada i nad nama
Burom sve raznese
Stena puca, dub se lama
Zemlja nek se trese

Mi stojimo postojano
Kao klisurine
Proklet bio izdajica
Svoje domovine!

kroatiaksi

Hej Slaveni, još ste živi
Riječ naših djedova
Dok za narod srce bije
Njihovih sinova

Živi, živi duh slavenski
Živjet ćeš vjekov'ma
Zalud prijeti ponor pakla
Zalud vatra groma

Nek se sada i nad nama
Burom sve raznese
Stijena puca, dub se lama
Zemlja nek se trese

Mi stojimo postojano
Kao klisurine
Proklet bio izdajica
Svoje domovine!

sloveniaksi

Hej Slovani, naša reč
slovanska živo klije
dokler naše verno srce
za naš narod bije

Živi, živi, duh slovanski,
bodi živ na veke,
grom in peklo, prazne vaše
proti nam so steke

Naj tedaj nad nami
strašna burja se le znese,
skala poka, dob se lomi,
zemlja naj se strese

Bratje, mi stojimo trdno
kakor zidi grada,
črna zemlja naj pogrezne
tega, kdor odpada!

makedoniaksi

Еј, Словени, жив е тука
зборот свет на родот
штом за народ срце чука
преку син во внукот!

Жив е вечно, жив е духот
словенски во слога.
Не нè плашат адски бездни
ниту громов оган!

Пустошејќи, нека бура
и над нас се втурне!
Пука даб и карпа сура,
тлото ќе се урне:

Стоиме на стамен-прагот
- клисури и бедем!
Проклет да е тој што предал
Родина на врагот!

puolaksi

Hej Słowianie, jeszcze nasza
Słowian mowa żyje,
póki nasze wierne serce
za nasz naród bije.

Żyje, żyje duch słowiański,
i żyć będzie wiecznie,
Gromy, piekło - złości waszej
ujdziem my bezpiecznie!

Mowę naszę ukochaną
Bóg nam zwierzył w darze,
wydrzeć nam ją - nikt na świecie
tego nie dokaże!

Ilu ludzi, tylu wrogów,
możem mieć na świecie,
Bóg jest z nami, kto nam wrogiem,
tego Bóg nasz zmiecie!

I niechaj się ponad nami
groźna burza wzniesie,
skała pęka, dąb się łamie,
ziemia niech się trzęsie.

My stoimy stale, pewnie,
jako mury grodu.
Czarna ziemio, pochłoń tego,
kto zdrajcą narodu!

käännös

Hey, Slavs, it still lives,
The spirit of our grandfathers
While for the people the hearts beat
Of their sons

Long live, the spirit Slavic
You will live for ages
Futile is the Hell's abyss
Futile the fire of thunder

Even if now above us
Storms shatter everything
Let stones break, let oaks shatter
Let earth quake

We stand steadily
Like river gorges
Damned be the traitor
Of his homeland!

Aiheesta muualla