Ero sivun ”Muna” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Anatomy_of_an_amiotic_egg.svg|thumb|250px|Kaavakuva linnunmunasta. 1. kuori, 2–3. ulompi ja sisempi kuorikalvo, 4. ja 13. valkuaissiteet, 5. juokseva valkuaisaine, 6. sakea valkuaisaine, 7. keltuaiskalvo, 8. alkukeltuainen, 9. alkio, 10. tumma keltuainen, 11. vaalea keltuainen, 12. keltuaiskuori, 14. ilmatila, 15. kutikula]]
[[Kuva:Anatomy_of_an_amiotic_egg.svg|thumb|250px|Kaavakuva linnunmunasta. 1. kuori, 2–3. ulompi ja sisempi kuorikalvo, 4. ja 13. valkuaissiteet, 5. juokseva valkuaisaine, 6. sakea valkuaisaine, 7. keltuaiskalvo, 8. alkukeltuainen, 9. alkio, 10. tumma keltuainen, 11. vaalea keltuainen, 12. keltuaiskuori, 14. ilmatila, 15. kutikula]]


'''Muna''' on munivan [[eläin|eläimen]] [[munasolu]], joka kehittyy emon ulkopuolella. Näin lisääntyvät [[sammakkoeläimet]], [[hämähäkit]], monet [[kalat]], kaikki [[linnut]], useimmat [[matelijat]] ja [[hyönteiset]] sekä [[nisäkkäät|nisäkkäistä]] [[nokkaeläimet]]. [[Hautomo]] on ruuantuotannossa käytetty laitos, jossa munan kehittymiselle annetaan mahdollisimman hyvät olosuhteet.
'''Muna''' on munivan [[eläin|eläimen]] [[munasolu]], joka kehittyy emon ulkopuolella. Näin lisääntyvät [[sammakkoeläimet]], [[hämähäkit]], monet [[kalat]], kaikki [[linnut]], useimmat [[matelijat]] ja [[hyönteiset]] sekä [[nisäkkäät|nisäkkäistä]] [[nokkaeläimet]]. [[Hautomo]] (engl. hatchery) on ruuantuotannossa käytetty laitos, jossa munan kehittymiselle annetaan mahdollisimman hyvät olosuhteet.


===Lintujen munat===
===Lintujen munat===

Versio 19. helmikuuta 2007 kello 11.42

Kaavakuva linnunmunasta. 1. kuori, 2–3. ulompi ja sisempi kuorikalvo, 4. ja 13. valkuaissiteet, 5. juokseva valkuaisaine, 6. sakea valkuaisaine, 7. keltuaiskalvo, 8. alkukeltuainen, 9. alkio, 10. tumma keltuainen, 11. vaalea keltuainen, 12. keltuaiskuori, 14. ilmatila, 15. kutikula

Muna on munivan eläimen munasolu, joka kehittyy emon ulkopuolella. Näin lisääntyvät sammakkoeläimet, hämähäkit, monet kalat, kaikki linnut, useimmat matelijat ja hyönteiset sekä nisäkkäistä nokkaeläimet. Hautomo (engl. hatchery) on ruuantuotannossa käytetty laitos, jossa munan kehittymiselle annetaan mahdollisimman hyvät olosuhteet.

Lintujen munat

Munan rakenteessa uloimpana on vahva kalsiumkarbonaatista rakentunut kuori, joka suojaa sitä. Kuoren alla on valkuaista ja keskellä keltuainen. Keltuaisen pinnalla on alkiokeltuainen, jossa sijaitsee alkiolevy, eli munasolu. Keltuainen on alkion ravintona ennen sen kuoriutumista. Useimpien lintujen munat ovat valkoisia, mutta eräät linnut, lähinnä varpuset, tuottavat värillisiä. Biliverdiini ja sen sinkkikelaatti antavat munalle sinisen tai vihreän värin, protoporfyriini puolestaan punaisen tai ruskean.

Lintujen munat ovat yleensä ovaalin muotoisia, mutta poikkeuksiakin on. Kallioilla pesivien lintujen munat ovat usein kartiomaisia putoamisen välttämiseksi. Maakoloissa pesivät linnut puolestaan tuottavat lähes pyöreitä munia.

Jotkin linnut (mm. kanat) munivat munia ilman hedelmöitystäkin, mutta vain niiden hedelmöityneistä munista kasvaa kananpoikasia. Yleisin syötävä muna on kananmuna.

Strutsin noin 1,5 kg:n painoinen muna pitää sisällään suurimman toistaiseksi tunnetun yksittäisen solun, vaikka dinosaurusten munien tiedetäänkin olleen suurempia. Kimalaiskolibrin muna painaa vain puolisen grammaa – se on pienin tunnettu linnunmuna. Jotkin matelijat ja useimmat kalat tuottavat vielä pienempiä munia, ja hyönteiset sekä muut selkärangattomat vielä niitäkin pienempiä.

Kalojen munat

Lohi kuoriutuu munasta - ruumiiseen on kasvanut keltuaispussi ja muna irtoaa läpinäkyvänä pois.

Kalojen tunnetuin lisääntymistapa on muniminen. Naaras laskee mädin sopivaan paikkaan, ja uros hedelmöittää sen ulkoisesti. Tyypillisesti yhdellä kerralla kalanaaras laskee suuren määrän mätiä kudussaan (aikuinen naarasturska tuottaa tyypillisesti 4–6 miljoonaa munaa yhdessä kudussa). Sen jälkeen munat jäävät ilman hoivaa. Munasta kuoriutuvalla kalanpoikasella on keltuaispussi ravintonaan. Se riittää muutamaksi päiväksi - sinä aikana kalanpoikanen oppii uimaan. Keltuaispussin ravinnon loputtua kalanpoikasella on kriittinen aika, jonka jälkeen sen pitää oppia etsimään ravintoa; muutoin se kuolee ravinnonpuutteeseen.

Joidenkin kalojen kuten rauskujen ja haiden munat kehittyvät emon ruumiin sisällä. Silloinkin kalanpoikasille muodostuu keltuaispussi, josta poikaset saavat ravintoa ilman suoraa emon ruokkimista napanuoran kautta. Syntyessään kalanpoikanen on suhteellisen täysikasvuinen. Vanhemmat kalanpoikaset voivat syödä nuorempia sisaruksiaan emon sisällä ravinnoksensa.

Joissakin harvinaisissa tapauksissa (kuten vasarapäähait) kalat synnyttävät eläviä poikasia. Silloin poikanen kasvaa emon sisällä ja saa ravinnon emolta.

Nisäkkäiden munat

Vain eräät harvat nisäkkäät munivat munia. Ne ovat risteytyneet vesinokkaeläimistä ja nokkasiileistä. Näiden munia ei yleensä syödä länsimaisissa kulttuureissa.

Matelijoiden munat

Matelijoiden munat ovat kumi- tai nahkamaisia ja olleet aina valkoisia.

Hyönteisten munat

Hyönteisten munat (ovo) ovat hyvin vaihtelevan muotoisia ja värisiä. Vaaleat ja ruskeat sävyt ovat vallitsevia, mutta ne voivat olla myös kirkkaan keltaisia tai vihreitä, sinertäviä, punaisia, oransseja, mustia jne. Muninta tapahtuu usein toukan ravintokasvin lehdille, mutta toisinaan lajityypillisellä tavalla myös muille pinnoille kuten kaarnanrakoihin tai kotelokehdon pinnalle. Usein ne munitaan hyvin säännöllisen muotoisiin rykelmiin, mutta eräät lajit sijoittavat niitä yksi kerrallaan eri paikkoihin tai tipauttelevat niitä lennosta sinne tänne. Naarashyönteisellä voi olla piikkimäinen lisäke, munanasetin eli ovipositori, takaruumiin kärjessä. Esim. loispistiäiset munivat munansa sen avulla syvälle saaliseläimen kudoksiin. Eräiden perhoslajien naarailla on myös pidentynyt putkimainen lisäke takaruumiin kärjessä, jonka avulla muninta voi tapahtua vaikkapa syvälle ravintokasvin verhiön sisään. Lahon puuaineksen sisään munivia lajeja on lukuisia. Osa hyönteislajeista talvehtii muna-asteella. Munista kuoriutuvat toukat saattavat syödä munankuorensa ensimmäisenä aterianaan.

Muna ruoanvalmistuksessa

Paistettu kananmuna

Varsinkin kananmunia, mutta myös strutsin, hanhen, ankan ja viiriäisen munia syödään paistettuina ja keitettyinä. Muna voidaan valmistaa syötäväksi sellaisenaan myös uppomunana, jolloin se rikotaan varovasti kiehumispisteessä olevaan veteen. Tunnettuja munaruokia ovat munakas eli omeletti, munakokkeli ja hämäläinen perinneruoka munajuusto.

Monissa uuniruoissa, kuten perinteisessä suomalaisessa makaronilaatikossa, uunissa kypsennettävien ruoka-aineiden päälle kaadetaan kananmunien ja maidon seosta, munamaitoa. Kuumentuessaan munamaito hyytyy ja sitoo ruoka-aineet yhteen.

Leivonnassa kananmunaa käytetään kohottamaan, vaahdottamaan ja antamaan valmiille ruoalle väriä. Kananmunien valkuaisten proteiinit denaturoituvat eli niiden tertiäärinen rakenne rikkoutuu vatkattaessa. Muiden lintujen munat eivät vaahtoudu. Sokerikakun kuohkea rakenne perustuu vaahdoksi vatkattuun kananmunien ja sokerin seokseen. Marenkia valmistettaessa vatkataan munanvalkuaisia vaahdoksi, johon lisätään sokeria. Munankeltuaista käytetään majoneesin ja muiden emulsiokastikkeiden valmistuksessa. Munankeltuaisella voidaan myös sakeuttaa eli suurustaa kastikkeita; tätä pidetään herkullisimpana ja vaativimpana suuruksena. Perinteinen kermajäätelö valmistetaan vatkaamalla jäähdytetyssä astiassa keltuaisilla sakeutettua kermakastiketta.

Ravintosisältö

Sadassa grammassa keitettyä kananmunaa – määrä vastaa kananmunan koosta riippuen 1,3 – 1,8 munaa – on 597 kJ eli 143 kcal, 10,3 g rasvaa, 12,5 g valkuaisaineita ja 1,3 g hiilihydraatteja. Kolesterolia on 360 mg, minkä takia aiemmin kehotettiin korkeasta kolesterolista kärsiviä välttämään kananmunan syömistä. Munassa on A-, D-, E- ja B-vitamiineja, rautaa sekä seleeniä.

Myös kalojen mätiä käytetään ruoanvalmistuksessa. Sammen mätiä kutsutaan kaviaariksi.

Triviaa

Katso myös: Alkumuna, Pääsiäismuna
  • Joissakin kulttuureissa ja uskonnoissa munaa pidetään uuden alun ja elämän symbolina. Esimerkiksi ortodokseilla on käytössä tapa maalata ikoneita puisiin muniin. Vanhan kalevalaisen uskomuksen mukaan maailma on syntynyt munasta.
Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta muna.