Ero sivun ”Samuil Feinberg” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Samuil Feinberg''' (s. [[1890]] - k. [[1962]]) oli [[Venäjä|venäläinen]] säveltäjä ja pianisti. Säveltäjänä Feinberg tunnetaan erityisesti kahdestatoista pianosonaatistaan, pianistina taas [[Johann Sebastian Bach|Bachin]] [[Das Wohltemperierte Klavier|Das Wohltemperierte Klavierin]] |
'''Samuil Feinberg''' (s. [[1890]] - k. [[1962]]) oli [[Venäjä|venäläinen]] säveltäjä ja pianisti. Säveltäjänä Feinberg tunnetaan erityisesti kahdestatoista pianosonaatistaan, pianistina taas [[Johann Sebastian Bach|Bachin]] [[Das Wohltemperierte Klavier|Das Wohltemperierte Klavierin]] kokonaislevytyksestä (1959) ja monien [[Aleksandr Skrjabin|Aleksandr Skrjabinin]] teosten, mm. pianokonserton, 4. ja 5. pianosonaatin sekä masurkkojen levytyksestä. Feinberg laati myös useita transskriptioita pianolle, mm. [[Pjotr Tšaikovski|Tšaikovskin]] kuudennen sinfonian scherzo-osasta ja etenkin [[Johann Sebastian Bach|Bachin]] koraaleista. Pianonsoittoa koskevia näkemyksiään Feinberg esitti kirjassaan ''Pianizm kak iskusstvo'' ("Pianismi taiteena", 1962). |
||
Feinberg sai Stalinin palkinnon vuonna 1946 toisesta pianokonsertostaan. |
|||
{{tynkä/Muusikko}} |
{{tynkä/Muusikko}} |
||
Versio 14. helmikuuta 2007 kello 00.10
Samuil Feinberg (s. 1890 - k. 1962) oli venäläinen säveltäjä ja pianisti. Säveltäjänä Feinberg tunnetaan erityisesti kahdestatoista pianosonaatistaan, pianistina taas Bachin Das Wohltemperierte Klavierin kokonaislevytyksestä (1959) ja monien Aleksandr Skrjabinin teosten, mm. pianokonserton, 4. ja 5. pianosonaatin sekä masurkkojen levytyksestä. Feinberg laati myös useita transskriptioita pianolle, mm. Tšaikovskin kuudennen sinfonian scherzo-osasta ja etenkin Bachin koraaleista. Pianonsoittoa koskevia näkemyksiään Feinberg esitti kirjassaan Pianizm kak iskusstvo ("Pianismi taiteena", 1962).
Feinberg sai Stalinin palkinnon vuonna 1946 toisesta pianokonsertostaan.