Ero sivun ”Kansainvälinen politiikka” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Thi (keskustelu | muokkaukset) |
Thi (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Tämä artikkeli|käsittelee kansainvälistä politiikkaa [[Yliopisto|akateemisena oppiaineena]].}} |
{{Tämä artikkeli|käsittelee kansainvälistä politiikkaa [[Yliopisto|akateemisena oppiaineena]].}} |
||
'''Kansainvälinen politiikka''' on oppiaine ja [[tutkimus]]ala, joka jakautuu muun muassa[[ulkopolitiikka|ulkopolitiikan]] ja [[diplomatia|diplomatian]] tutkimukseen, [[rauhantutkimus|rauhan- ja konfliktin tutkimukseen]] sekä maailmanlaajuisen talouden ja hallinnan tutkimukseen. Kansainvälinen politiikka keskittyy esimerkiksi [[valtio]]suvereniteetin, diplomatian ja [[kansainvälinen laki|kansainvälisen lain]] toimintaan ja vaikutuksiin sekä eri valtioiden aseman muuttumiseen, miten valtioiden ulkopolitiikka muotoutuu ja keskeiset poliittiset päätökset syntyvät. Myös [[turvallisuuspolitiikka|turvallisuuden]] ja [[identiteetti]]en tutkimus sekä kysymys [[oikeutettu sota|oikeutetusta sodasta]] ovat kuuluneet kansainvälisen politiikan keskeisiin kysymyksiin. |
'''Kansainvälinen politiikka''' on oppiaine ja [[tutkimus]]ala, joka jakautuu muun muassa [[ulkopolitiikka|ulkopolitiikan]] ja [[diplomatia|diplomatian]] tutkimukseen, [[rauhantutkimus|rauhan- ja konfliktin tutkimukseen]] sekä maailmanlaajuisen talouden ja hallinnan tutkimukseen. Kansainvälinen politiikka keskittyy esimerkiksi [[valtio]]suvereniteetin, diplomatian ja [[kansainvälinen laki|kansainvälisen lain]] toimintaan ja vaikutuksiin sekä eri valtioiden aseman muuttumiseen, miten valtioiden ulkopolitiikka muotoutuu ja keskeiset poliittiset päätökset syntyvät. Myös [[turvallisuuspolitiikka|turvallisuuden]] ja [[identiteetti]]en tutkimus sekä kysymys [[oikeutettu sota|oikeutetusta sodasta]] ovat kuuluneet kansainvälisen politiikan keskeisiin kysymyksiin. |
||
Toisaalta tiukka jako kansalliseen ja kansainväliseen politiikan tutkimukseen on kyseenalaistettu, koska [[Globalisaatio|maapalloistuvassa]] maailmassa poliittisesti merkittävät ilmiöt ja niistä käytävät kiistat eivät noudata kansallisvaltioiden välisiä rajoja. Samoin esimerkiksi [[Euroopan Unioni]]a ja Euroopan integraatiota käsittelevä tutkimus voidaan laskea joko [[valtio-oppi]]in tai kansainväliseen politiikkaan kuuluvaksi. |
Toisaalta tiukka jako kansalliseen ja kansainväliseen politiikan tutkimukseen on kyseenalaistettu, koska [[Globalisaatio|maapalloistuvassa]] maailmassa poliittisesti merkittävät ilmiöt ja niistä käytävät kiistat eivät noudata kansallisvaltioiden välisiä rajoja. Samoin esimerkiksi [[Euroopan Unioni]]a ja Euroopan integraatiota käsittelevä tutkimus voidaan laskea joko [[valtio-oppi]]in tai kansainväliseen politiikkaan kuuluvaksi. |
||
Versio 29. tammikuuta 2007 kello 22.06
Kansainvälinen politiikka on oppiaine ja tutkimusala, joka jakautuu muun muassa ulkopolitiikan ja diplomatian tutkimukseen, rauhan- ja konfliktin tutkimukseen sekä maailmanlaajuisen talouden ja hallinnan tutkimukseen. Kansainvälinen politiikka keskittyy esimerkiksi valtiosuvereniteetin, diplomatian ja kansainvälisen lain toimintaan ja vaikutuksiin sekä eri valtioiden aseman muuttumiseen, miten valtioiden ulkopolitiikka muotoutuu ja keskeiset poliittiset päätökset syntyvät. Myös turvallisuuden ja identiteettien tutkimus sekä kysymys oikeutetusta sodasta ovat kuuluneet kansainvälisen politiikan keskeisiin kysymyksiin.
Toisaalta tiukka jako kansalliseen ja kansainväliseen politiikan tutkimukseen on kyseenalaistettu, koska maapalloistuvassa maailmassa poliittisesti merkittävät ilmiöt ja niistä käytävät kiistat eivät noudata kansallisvaltioiden välisiä rajoja. Samoin esimerkiksi Euroopan Unionia ja Euroopan integraatiota käsittelevä tutkimus voidaan laskea joko valtio-oppiin tai kansainväliseen politiikkaan kuuluvaksi.
Kansainvälistä politiikkaa voi opiskella Suomessa Tampereen ja Lapin yliopistoissa. Helsingin yliopiston valtio-opin laitos on muuttanut kansainvälisen politiikan linjan maailmanpolitiikan linjaksi ja se lasketaan enemmänkin valtio-opin osa-alueeksi kuin itsenäiseksi oppiaineeksi.
Englanninkielessä kansainvälisen politiikan sijasta käytetään usein nimitystä international relations (IR) eli kansainväliset suhteet.
Kirjallisuutta
- Apunen, Osmo: Murrosaikojen maailmanpolitiikka: Ulkopolitiikan, kansainvälisen politiikan ja kansainvälisten suhteiden kehityslinjat ja rakenteet. 3. tarkistettu painos. Studia politica Tamperensis, no. 3. Tampere: Tampereen yliopisto, politiikan tutkimuksen laitos, 2004. ISBN 951-37-1859-X.
- Lagerspetz, Eerik, Heikki Patomäki & Juha Räikkä: Maailmanpolitiikan moraali. Helsinki: Edita, 1996. ISBN 951-44-5872-9.