Ero sivun ”Varsa” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thijs!bot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: fr:Poulain (cheval)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 13: Rivi 13:
Varsat juovat melko pitkään emänsä [[maito]]a ennen kuin alkavat edes maistella muuta ravintoa. Ensimmäisten elinpäivien aikana maito on erityisen tärkeää [[ternimaito]]a. Se sisältää varsalle tärkeitä [[vasta-aine]]ita, jotka suojaavat sitä sairauksilta ja tulehduksilta.
Varsat juovat melko pitkään emänsä [[maito]]a ennen kuin alkavat edes maistella muuta ravintoa. Ensimmäisten elinpäivien aikana maito on erityisen tärkeää [[ternimaito]]a. Se sisältää varsalle tärkeitä [[vasta-aine]]ita, jotka suojaavat sitä sairauksilta ja tulehduksilta.


Jos varsa syntyy [[villihevonen|villihevos]]laumaan kovin heikkona tai sairaana eikä kykene seuraamaan emäänsä, lauman johtajaori tai joskus emätamma itsekin saattaa surmata varsan jotta lauma pystyy liikkumaan ripeästi.
Jos varsa syntyy [[villihevonen|villihevos]]laumaan kovin heikkona tai sairaana eikä kykene seuraamaan emäänsä, lauman johtajaori tai joskus emätamma itsekin saattaa surmata varsan jotta lauma pystyy liikkumaan ripeästi.Varsa on tamman vatsassa noin.11 kuukautta.


[[Luokka:Hevoset]]
[[Luokka:Hevoset]]

Versio 28. tammikuuta 2007 kello 12.59

Przewalskinhevosen varsa
Hevostamma varsoineen
Ponivarsa imee emäänsä

Varsaksi kutsutaan eläinkunnassa hevosen sekä muiden hevoseläinten poikasia.

Tamma kantaa varsaa yleensä noin 11 kuukautta, mutta saattaa lykätä synnytystä (varsomista) kuukaudellakin, jos katsoo ettei varsan ole vielä turvallista syntyä. Hevonen taitaakin olla ainoa nisäkäs, joka pystyy itse määräämään synnytysajankohdan. Tämä on perua ajalta, jolloin hevoset elivät vielä villeinä laumoissa. Lauman liikkuessa, vaaran uhatessa tai sään ollessa huono ei varsa välttämättä jäisi henkiin; niinpä varsomisen lykkäämisestä saattoi koitua hyötyä niin tammalle kuin varsallekin.

Hevonen synnyttää kerralla yleensä vain yhden varsan. Mahdolliset kaksoset ovat harvoin tarpeeksi kookkaita ja vahvoja selvitäkseen edes ensimmäisistä elinpäivistään, eikä tamman maitokaan välttämättä riitä kovin hyvin kahdelle varsalle. Toinen kaksosvarsoista saattaa olla toista huomattavasti kookkaampi ja parempikuntoisempi ja jäädä henkiin. Kaksoset ovat kuitenkin usein liian heikkoja selvitäkseen edes ihmisen hyvässä hoidossa, ja hevoskasvattajat pyrkivätkin eläinlääkärin avustuksella välttämään kaksosvarsatapaukset. Toisinaan kuitenkin syntyy hyväkuntoisiakin kaksosia.

Tamma hakeutuu varsomista varten turvalliseksi katsomaansa, yleensä syrjäiseen paikkaan. Normaalisti sujuva synnytys on nopea. Varsa nousee jo muutaman tunnin sisällä syntymästään jaloilleen imemään emänsä maitoa ja liikkumaan. Mittasuhteiltaan varsat näyttävät hiukan hullunkurisilta, koska niiden jalat ovat syntyessä lähes yhtä pitkät kuin aikuisenakin, mutta varsa saa pitkät koivet nopeasti hallintaansa ja pystyy hyvin pian jo seuraamaan emäänsä täyttä laukkaakin.

Varsat juovat melko pitkään emänsä maitoa ennen kuin alkavat edes maistella muuta ravintoa. Ensimmäisten elinpäivien aikana maito on erityisen tärkeää ternimaitoa. Se sisältää varsalle tärkeitä vasta-aineita, jotka suojaavat sitä sairauksilta ja tulehduksilta.

Jos varsa syntyy villihevoslaumaan kovin heikkona tai sairaana eikä kykene seuraamaan emäänsä, lauman johtajaori tai joskus emätamma itsekin saattaa surmata varsan jotta lauma pystyy liikkumaan ripeästi.Varsa on tamman vatsassa noin.11 kuukautta. Malline:Tynkä/Hevonen