Ero sivun ”Naisasialiitto Unioni” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Unioni Naisasialiitto Suomessa ry''' on naisten aseman parantamista ajava [[feminismi|feministinen]] järjestö. |
'''Unioni Naisasialiitto Suomessa ry''' on naisten aseman parantamista ajava [[feminismi|feministinen]] järjestö. |
||
''Unioni Naisasialiitto Suomessa ry – Unionen Kvinnosaksförbund i Finland rf'' perustettiin [[10. helmikuuta]] [[1892]] Helsingissä Kämpin Peilisalissa. Unionin ensimmäisiin vaikuttajanaisiin lukeutuivat [[Maikki Friberg]] (1861–1927), taidemaalari ja kirjailija [[Helena Westermarck]] (1850–1938), Unionin ensimmäinen puheenjohtaja [[Lucina Hagman]] (1853–1946) sekä [[Annie Furuhjelm]] (1854–1937), [[Helmi Tengen]] (1875–1971) ja [[Ida Salin|Ida Sofia Salin]] (1865–1952). Lucina Hagman oli mukana perustamassa [[Marttaliitto]]a toukokuussa 1899. |
''Unioni Naisasialiitto Suomessa ry – Unionen Kvinnosaksförbund i Finland rf'' perustettiin [[10. helmikuuta]] [[1892]] Helsingissä Kämpin Peilisalissa. Unionin ensimmäisiin vaikuttajanaisiin lukeutuivat [[Maikki Friberg]] (1861–1927), taidemaalari ja kirjailija [[Helena Westermarck]] (1850–1938), Unionin ensimmäinen puheenjohtaja [[Lucina Hagman]] (1853–1946) sekä [[Annie Furuhjelm]] (1854–1937), [[Helmi Tengen]] (1875–1971) ja [[Ida Salin|Ida Sofia Salin]] (1865–1952). Lucina Hagman oli mukana perustamassa [[Marttaliitto]]a toukokuussa 1899. Voimistelunopettaja Helmi Tengen sai ensimmäisenä naisena ajokortin Suomessa. |
||
Vuonna 1980 perustettu '''Avoin Naisten Korkeakoulu''' (ANK) järjestää edelleen Ida Salinin testamenttaamassa '''Villa Salin''' -huvilassa koulutusta ja virkistystä naisille. Kun Maikki Friberg kuoli 1927, jäi hänen kotinsa ja kirjakokoelmansa Unionille. Fribergin jäämistöä hyödyntää myös ANK. Professori Riitta Jallinojan tutkimuksissa selvisi, että 1970-luvun lopulla, juuri ennen ANK:n perustamista, Unionin jäsenten isien koulutustausta oli selvästi |
Vuonna 1980 perustettu '''Avoin Naisten Korkeakoulu''' (ANK) järjestää edelleen Ida Salinin testamenttaamassa '''Villa Salin''' -huvilassa koulutusta ja virkistystä naisille. Kun Maikki Friberg kuoli 1927, jäi hänen kotinsa ja kirjakokoelmansa Unionille. Fribergin jäämistöä hyödyntää myös ANK. Professori Riitta Jallinojan tutkimuksissa selvisi, että 1970-luvun lopulla, juuri ennen ANK:n perustamista, Unionin jäsenten isien koulutustausta oli selvästi alhaisempi kuin silloisen feministien etujoukon, ruotsinkielisen [[Feministit-Feministerna]] (F-F) -järjestön jäsenten isien koulutustausta. Toisin sanoen unionilaiset olivat yhteiskunnalliselta taustaltaan lähempänä kansan syviä rivejä kuin F-F:n aktivistit. |
||
==Kirjallisuutta== |
==Kirjallisuutta== |
||
Versio 15. tammikuuta 2007 kello 22.40
Unioni Naisasialiitto Suomessa ry on naisten aseman parantamista ajava feministinen järjestö.
Unioni Naisasialiitto Suomessa ry – Unionen Kvinnosaksförbund i Finland rf perustettiin 10. helmikuuta 1892 Helsingissä Kämpin Peilisalissa. Unionin ensimmäisiin vaikuttajanaisiin lukeutuivat Maikki Friberg (1861–1927), taidemaalari ja kirjailija Helena Westermarck (1850–1938), Unionin ensimmäinen puheenjohtaja Lucina Hagman (1853–1946) sekä Annie Furuhjelm (1854–1937), Helmi Tengen (1875–1971) ja Ida Sofia Salin (1865–1952). Lucina Hagman oli mukana perustamassa Marttaliittoa toukokuussa 1899. Voimistelunopettaja Helmi Tengen sai ensimmäisenä naisena ajokortin Suomessa.
Vuonna 1980 perustettu Avoin Naisten Korkeakoulu (ANK) järjestää edelleen Ida Salinin testamenttaamassa Villa Salin -huvilassa koulutusta ja virkistystä naisille. Kun Maikki Friberg kuoli 1927, jäi hänen kotinsa ja kirjakokoelmansa Unionille. Fribergin jäämistöä hyödyntää myös ANK. Professori Riitta Jallinojan tutkimuksissa selvisi, että 1970-luvun lopulla, juuri ennen ANK:n perustamista, Unionin jäsenten isien koulutustausta oli selvästi alhaisempi kuin silloisen feministien etujoukon, ruotsinkielisen Feministit-Feministerna (F-F) -järjestön jäsenten isien koulutustausta. Toisin sanoen unionilaiset olivat yhteiskunnalliselta taustaltaan lähempänä kansan syviä rivejä kuin F-F:n aktivistit.
Kirjallisuutta
- Minna Hagner, Teija Försti: Suffragettien sisaret.
- Kvinnans 100 år: Unionen Kvinnosaksförbund i Finland rf - Unioni Naisasialiitto Suomessa ry 1892-1992/ [text: Eeva-Liisa Nurmi, Nina Degerstadt ...]; [översättning: Nina Roos]. Helsinfors [Helsinki] 1994.
- Jallinoja, Riitta. Suomalaisen naisasialiikkeen taistelukaudet: naisasialiike naisten elämäntilanteen muutoksen ja yhteiskunnallis-aatteellisen murroksen heijastajana. Väitöskirja. Porvoo: WSOY, 1983.