Ero sivun ”Nivalan konikapina” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
epäolennaista
p w oikein
Rivi 1: Rivi 1:
'''Nivalan konikapinaksi''' sanotaan vuonna [[1932]] [[Nivala]]ssa tapahtunutta yhteenottoa [[viranomaisten]] ja paikallisten maanviljelijöiden kesken.
'''Nivalan konikapinaksi''' sanotaan vuonna [[1932]] [[Nivala]]ssa tapahtunutta yhteenottoa [[viranomainen|viranomaisten]] ja paikallisten maanviljelijöiden kesken.


== Taustaa ==
== Taustaa ==

Versio 10. tammikuuta 2007 kello 02.28

Nivalan konikapinaksi sanotaan vuonna 1932 Nivalassa tapahtunutta yhteenottoa viranomaisten ja paikallisten maanviljelijöiden kesken.

Taustaa

Vuoden 1929 pörssiromahdus aiheutti maailmanlaajuisen talouslaman. Tämä näkyi Suomessa muun muassa siten, että kaupunkiväestön ostovoima heikkeni viennin vaikeuksien alettua vaikuttaa myös kotimaan talouteen. Tämä puolestaan heikensi maatalousvaltaisilla alueilla sadosta ei saatu kunnon hintaa, joten pankeille velkaantunut viljelijäväestö joutui vaikeuksiin ja näki jopa nälkää. Ongelmaksi muodostuivat deflaatio-oloissa korkeaksi jäävät reaalikorot, jotka olivat osaltaan vaikeuttamassa maaseudun velanmaksukykyä aiheuttaen pakkohuutokauppoja. Myös talollisten kasaantunut ahdinko heijastui maaseututyöväkeen viennin metsäteollisuudelle aiheuttamien vaikeuksien lisäksi. Tilanne näkyi eri puolilla maata niin sanottuina pulaliikkeinä ja radikalismina. Vahvasti maito- ja myös metsätaloudesta elävästä pohjoispohjalainen Nivalasta tuli yksi tapahtumapaikka monien vähemmän kuuluisien tapahtumien joukossa.

Tapahtumat

Kun alueella huhuttiin liikkuvan tarttuvaa hevosten näivetystautia, eläinlääkärit määräsivät paljon eläimiä lopetettavaksi, vaikka varmoja tautitapauksia oli todettu vain Lapin läänissä. Haapaveden piirieläinlääkärinä toiminut jääkärieläinlääkärimajuri Kaarlo Engelvuori määräsi myös nivalalaisen pienviljelijän Sigfrid Ruuttusen Hilppa-tamman kesällä 1932 lopetettavaksi näivetystaudin vuoksi, vaikka tämä kärsikin mitä ilmeisimmin vain aliravitsemuksesta, joka johtui sen vuoden huonosta sadosta. Lisäksi tamma kantoi varsaa. Engelvuoren sihteerinä toimineen nivalalaisen mukaan paikkakunnalla uskottiin ratkaisussa olleen mukana myös paikallispoliittisia näkökohtia.

Kylän väki ymmärsi tilanteen, eikä tammaa lopetettu. Kun Ruuttunen sitten määrättiin eläinrääkkäyksestä pidätettäväksi ja Ouluun vietäväksi, oli Nivalan asemalle 10. kesäkuuta 1932 kerääntynyt huomattava määrä pulaliikkeeksi järjestäytyneitä pitäjäläisiä vastustamaan pidätystä. Noin 200 hengen väkijoukko mukiloi epäsuosittua vallesmanni Bertil Vahlgrenia ja muita poliiseja. Ruuttusen oli määrä mennä kärsimään vankeuteen 40 päiväsakkoa, jotka hän oli kieltäytynyt maksamasta perusteettomana pitämästään pidätyksestä. Nimismies ei onnistunut suorittamaan pidätystä, vaan väkijoukko kuljetti Ruuttusen pois asemalta pyörän tarakalla.

Oulun poliisin johto piti tilannetta kapinointina virkavaltaa vastaan ja pyysi sotaväkeä mukaan viemään pidätyksen päätökseen. Kapteeni Nikke Pärmin johtama komppania siirtyi junalla Nivalan asemalle Oulusta. Kapteeni Pärmi käski asemalle kokoontunutta väkijuokkoa hajaantumaan käskien kiinnittää panosvyöt tavaravaunuissa oleviin konekivääreihin. Väkijoukko asemalla hajaantui. Pärmin komppania marssi kolmen kilometrin päähän Kuoppalan tilalle, mihin pulamiehet olivat linnoittautuneet. Tilanne laukesi rauhanomaisesti ja pulamiehet tuomittiin.

Yli 200 miestä, naista ja lasta pidätettiin kapinahenkisinä ja kahdeksan heistä sai kahden vuoden kuritushuonetuomion. Presidentti Svinhufvud armahti heidät kuitenkin vuoden 1933 jouluksi. Tamma Hilppa eli vuosia tapauksen jälkeen.

Tilanne vaikutti ylireagoinnilta, mutta vain 14 vuotta sisällissodan, talonpoikaismarssin ja samana vuonna helmikuun Mäntsälän kapinan jälkeen reaktio oli esimerkin antamisen vuoksi radikalismin kitkemiseksi ymmärrettävissä.