Ero sivun ”Diamagnetismi” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti

[arvioimaton versio]

Uudempi muutos →

Poistettu sisältö Lisätty sisältö

VisuaalinenWikiteksti

Inline

Versio 30. joulukuuta 2006 kello 00.29

Diamagnetismi on kaikilla materiaaleilla esiintyvä magnetismin muoto, joka ilmenee vain, kun materiaaliin vaikuttaa ulkoinen magneettikenttä. Klassisessa fysiikassa ilmiön voidaan selittää johtuvan aineen elektronien liikeratojen muutoksesta ulkoisen magneettikentän vaikutuksesta. Diamagneettinen aine pyrkii hylkimään ulkoista magneettikenttää.

Ferromagneettisissa aineissa ja muilla tavoin magneettisissa aineissa diamagneettisuus on useita kertalukuja heikompi ilmiö kuin muiden magnetismin muotojen aiheuttama magneettinen vaste ulkoiseen magneettikenttään. Tästä syystä diamagneettisiksi sanotaankin vain niitä aineita, jotka eivät ole muilla tavoin magneettisia.

Diamagneettisten aineiden magneettinen suskeptibiliteetti on alle nollan. Esimerkiksi veden magneettinen suskeptibiliteetti $\ \chi$ = −9.05×10⁻⁶. Pyrolyyttinen hiili on erityisen voimakas diamagneetti ja yhdessä tasossa sen suskeptibiliteetti voi olla jopa $\ \chi$ = −400×10⁻⁶.

Suprajohteiden voidaan katsoa olevan täydellisiä diamagneetteja ( $\chi$ = −1), sillä ne eivät päästä ulkoista magneettikenttää sisälleen, kuten havaitaan Meissnerin ilmiössä. Suprajohteiden tapauksessa puhutaankin superdiamagnetismista.

Aiheesta muualla

Diamagneettinen levitaatio -sivusto Videoita ja kuvia levitoivista diamagneeteista

Magneettiset tilat

@@ Rivi 3: / Rivi 3: @@
 Diamagneettinen aine pyrkii hylkimään ulkoista magneettikenttää.
-Diamagneettisiksi sanotaan niitä aineita, jotka eivät ole muilla tavoin magneettisia. [[ferromagnetismi|Ferromagneettisissa]] aineissa ja muilla tavoin magneettisissa aineissa diamagneettisuus on useita kertalukuja heikompi ilmiö kuin ferromagneettisuuden aiheuttama magnetoituma ja siksi sitä ei havaita. Diamagneettisten aineiden [[magneettinen suskeptibiliteetti]] on alle nollan. Esimerkiksi [[vesi|veden]] magneettinen suskeptibiliteetti <math>\ \chi</math> = −9.05×10<sup>−6</sup>. Pyrolyyttinen hiili on erityisen voimakas diamagneetti ja yhdessä tasossa sen suskeptibiliteetti voi olla jopa <math>\ \chi</math> = −400×10<sup>−6</sup>.
+[[ferromagnetismi|Ferromagneettisissa]] aineissa ja muilla tavoin magneettisissa aineissa diamagneettisuus on useita kertalukuja heikompi ilmiö kuin muiden magnetismin muotojen aiheuttama magneettinen vaste ulkoiseen magneettikenttään. Tästä syystä diamagneettisiksi sanotaankin vain niitä aineita, jotka eivät ole muilla tavoin magneettisia.
+Diamagneettisten aineiden [[magneettinen suskeptibiliteetti]] on alle nollan. Esimerkiksi [[vesi|veden]] magneettinen suskeptibiliteetti <math>\ \chi</math> = −9.05×10<sup>−6</sup>. Pyrolyyttinen hiili on erityisen voimakas diamagneetti ja yhdessä tasossa sen suskeptibiliteetti voi olla jopa <math>\ \chi</math> = −400×10<sup>−6</sup>.
-[[Suprajohde|Suprajohteiden]] voidaan katsoa olevan täydellisiä diamagneetteja (<math>\chi</math> = −1), sillä ne eivät päästä ulkoista magneettikenttää sisälleen, kuten havaitaan [[Meissnerin ilmiö]]ssä.
+[[Suprajohde|Suprajohteiden]] voidaan katsoa olevan täydellisiä diamagneetteja (<math>\chi</math> = −1), sillä ne eivät päästä ulkoista magneettikenttää sisälleen, kuten havaitaan [[Meissnerin ilmiö]]ssä. Suprajohteiden tapauksessa puhutaankin [[superdiamagnetismi]]sta.
 ==Aiheesta muualla==

Ero sivun ”Diamagnetismi” versioiden välillä

Versio 30. joulukuuta 2006 kello 00.29

Aiheesta muualla

Navigointivalikko

Haku