Ero sivun ”Sosialistinen Työväenpuolue (Suomi)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Simosesta |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
:''Sosialistista työväenpuoluetta ei pidä sekoittaa 1920-luvun [[Suomen Sosialistinen Työväenpuolue|Suomen Sosialistiseen Työväenpuolueeseen]] (SSTP).'' |
:''Sosialistista työväenpuoluetta ei pidä sekoittaa 1920-luvun [[Suomen Sosialistinen Työväenpuolue|Suomen Sosialistiseen Työväenpuolueeseen]] (SSTP).'' |
||
'''Sosialistinen työväenpuolue''' (STP) oli suomalainen toukokuussa 1973 perustettu vasemmistopuolue. Puolueen perusti [[TPSL|Työväen ja Pienviljelijäin Sosialistisen Liiton]] (TPSL) vähemmistöön jäänyt vasemmistosiipi sen jälkeen, kun TPSL lakkautettiin 2. tammikuuta ja enemmistö sen jäsenistä siirtyi [[Suomen sosialidemokraattinen puolue|Suomen sosialidemokraattiseen puolueeseen]] (SDP). STP:n perustajat kokivat jatkavansa TPSL:n toimintaa. |
'''Sosialistinen työväenpuolue''' (STP) oli suomalainen toukokuussa 1973 perustettu vasemmistopuolue. Puolueen perusti [[TPSL|Työväen ja Pienviljelijäin Sosialistisen Liiton]] (TPSL) vähemmistöön jäänyt vasemmistosiipi sen jälkeen, kun TPSL lakkautettiin [[2. tammikuuta]] ja enemmistö sen jäsenistä siirtyi [[Suomen sosialidemokraattinen puolue|Suomen sosialidemokraattiseen puolueeseen]] (SDP). STP:n perustajat kokivat jatkavansa TPSL:n toimintaa. |
||
TPSL:n oppositio kokoontui ensimmäisen kerran itsenäisesti joulukuussa 1972 [[Tampere]]ella. Kokouksen osanottajat vastustivat TPSL:n puoluetoimikunnan hyväksymää sopimusta SDP:hen sulautumisesta ja vaativat toiminnan jatkamista. STP:n perustava kokous pidettiin 5.–6. toukokuuta 1973 [[Mikkeli]]ssä. Se hyväksyttiin [[yhdistysrekisteri]]in 6. heinäkuuta ja [[puoluerekisteri]]in 14. marraskuuta.<ref name=MMM75>Mitä missä milloin 1975 (Otava 1974), s. 178.</ref> STP poistettiin puoluerekisteristä 30. lokakuuta 1979 sen jäätyä ilman kansanedustajia kaksissa peräkkäisissä vaaleissa.<ref>Partier som införts och avförts ur partiregister (Justitieministeriet 22.8.2005). [http://www.vaalit.fi/uploads/bp2vimif.pdf linkki]</ref> STP jatkoi kuitenkin toimintaansa yhdistyksenä. Vuonna 1986 yhdistys oli mukana perustamssa [[Demokraattinen vaihtoehto|Demokraattista vaihtoehtoa]] (Deva). |
TPSL:n oppositio kokoontui ensimmäisen kerran itsenäisesti joulukuussa 1972 [[Tampere]]ella. Kokouksen osanottajat vastustivat TPSL:n puoluetoimikunnan hyväksymää sopimusta SDP:hen sulautumisesta ja vaativat toiminnan jatkamista. STP:n perustava kokous pidettiin 5.–6. toukokuuta 1973 [[Mikkeli]]ssä. Se hyväksyttiin [[yhdistysrekisteri]]in 6. heinäkuuta ja [[puoluerekisteri]]in 14. marraskuuta.<ref name=MMM75>Mitä missä milloin 1975 (Otava 1974), s. 178.</ref> STP poistettiin puoluerekisteristä 30. lokakuuta 1979 sen jäätyä ilman kansanedustajia kaksissa peräkkäisissä vaaleissa.<ref>Partier som införts och avförts ur partiregister (Justitieministeriet 22.8.2005). [http://www.vaalit.fi/uploads/bp2vimif.pdf linkki]</ref> STP jatkoi kuitenkin toimintaansa yhdistyksenä. Vuonna 1986 yhdistys oli mukana perustamssa [[Demokraattinen vaihtoehto|Demokraattista vaihtoehtoa]] (Deva). |
||
Mikkelin kokous valitsi STP:n puheenjohtajaksi koulunjohtaja [[Pentti Waltzer]]in ja puoluesihteeriksi Aarne Selinin.<ref name=MMM75/> Puoluevaltuustoa johti ( |
Mikkelin kokous valitsi STP:n puheenjohtajaksi koulunjohtaja [[Pentti Waltzer]]in ja puoluesihteeriksi Aarne Selinin.<ref name=MMM75/> Puoluevaltuustoa johti aluksi TPSL:n entinen puheenjohtaja [[Aarre Simonen]] (1973–1976) ja hänen kuolemansa jälkeen TPSL:n entinen kansanedustaja [[Viljo Pousi]] (1976–1980). Tunnetuista TPSL:n hahmoista mm. [[Sulo Kivinen]] jatkoi STP:n riveissä vielä 1980-luvun puolivälissä. |
||
STP solmi vaaliliittoja [[Suomen kansan demokraattinen liitto|Suomen kansan demokraattisen liiton kanssa]] osallistuessaan eduskuntavaaleihin [[Eduskuntavaalit 1975|1975]] ja [[Eduskuntavaalit 1979|1979]]. [[Kunnallisvaalit 1976|Kunnallisvaaleissa 1976]] STP sai kaksi valtuutettua. |
STP solmi vaaliliittoja [[Suomen kansan demokraattinen liitto|Suomen kansan demokraattisen liiton kanssa]] osallistuessaan eduskuntavaaleihin [[Eduskuntavaalit 1975|1975]] ja [[Eduskuntavaalit 1979|1979]]. [[Kunnallisvaalit 1976|Kunnallisvaaleissa 1976]] STP sai kaksi valtuutettua. |
||
Versio 23. joulukuuta 2006 kello 01.59
- Sosialistista työväenpuoluetta ei pidä sekoittaa 1920-luvun Suomen Sosialistiseen Työväenpuolueeseen (SSTP).
Sosialistinen työväenpuolue (STP) oli suomalainen toukokuussa 1973 perustettu vasemmistopuolue. Puolueen perusti Työväen ja Pienviljelijäin Sosialistisen Liiton (TPSL) vähemmistöön jäänyt vasemmistosiipi sen jälkeen, kun TPSL lakkautettiin 2. tammikuuta ja enemmistö sen jäsenistä siirtyi Suomen sosialidemokraattiseen puolueeseen (SDP). STP:n perustajat kokivat jatkavansa TPSL:n toimintaa.
TPSL:n oppositio kokoontui ensimmäisen kerran itsenäisesti joulukuussa 1972 Tampereella. Kokouksen osanottajat vastustivat TPSL:n puoluetoimikunnan hyväksymää sopimusta SDP:hen sulautumisesta ja vaativat toiminnan jatkamista. STP:n perustava kokous pidettiin 5.–6. toukokuuta 1973 Mikkelissä. Se hyväksyttiin yhdistysrekisteriin 6. heinäkuuta ja puoluerekisteriin 14. marraskuuta.[1] STP poistettiin puoluerekisteristä 30. lokakuuta 1979 sen jäätyä ilman kansanedustajia kaksissa peräkkäisissä vaaleissa.[2] STP jatkoi kuitenkin toimintaansa yhdistyksenä. Vuonna 1986 yhdistys oli mukana perustamssa Demokraattista vaihtoehtoa (Deva).
Mikkelin kokous valitsi STP:n puheenjohtajaksi koulunjohtaja Pentti Waltzerin ja puoluesihteeriksi Aarne Selinin.[1] Puoluevaltuustoa johti aluksi TPSL:n entinen puheenjohtaja Aarre Simonen (1973–1976) ja hänen kuolemansa jälkeen TPSL:n entinen kansanedustaja Viljo Pousi (1976–1980). Tunnetuista TPSL:n hahmoista mm. Sulo Kivinen jatkoi STP:n riveissä vielä 1980-luvun puolivälissä.
STP solmi vaaliliittoja Suomen kansan demokraattisen liiton kanssa osallistuessaan eduskuntavaaleihin 1975 ja 1979. Kunnallisvaaleissa 1976 STP sai kaksi valtuutettua.
STP:n lehti oli Päivän Uutiset, jonka perustivat helmikuussa 1973 TPSL:n Päivän Sanomien lakkauttamista vastustaneet toimittajat.[1]