Ero sivun ”Jousto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
lähteistystä |
Identtisten viitteiden yhdistäminen: 1 uusi viitteen nimi ja 2 uutta viittausta. |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Muita yleisesti käytettyjä joustoja ovat: |
Muita yleisesti käytettyjä joustoja ovat: |
||
*Hyödykkeen [[kysynnän tulojousto]]<ref>Pekkarinen & Sutela 2005, s. 81.</ref> |
*Hyödykkeen [[kysynnän tulojousto]]<ref>Pekkarinen & Sutela 2005, s. 81.</ref> |
||
*Kulutuksen tulojousto<ref>Pekkarinen & Sutela 2005, s. 82.</ref> |
*Kulutuksen tulojousto<ref name="Nimetön-rDwy-1">Pekkarinen & Sutela 2005, s. 82.</ref> |
||
*Kahden hyödykkeen kysynnän ristijousto<ref |
*Kahden hyödykkeen kysynnän ristijousto<ref name="Nimetön-rDwy-1"/> |
||
*Tarjonnan hintajousto<ref |
*Tarjonnan hintajousto<ref name="Nimetön-rDwy-1"/> |
||
*Kulutuksen intertemporaalisen [[substituutti|substituution]] jousto |
*Kulutuksen intertemporaalisen [[substituutti|substituution]] jousto |
||
*Substituutiojousto [[tuotannontekijä|tuotannontekijöiden]] välillä |
*Substituutiojousto [[tuotannontekijä|tuotannontekijöiden]] välillä |
||
Versio 3. elokuuta 2022 kello 12.33
Jousto tarkoittaa taloustieteissä yhden muuttujan prosenttimuutosta toisen muuttujan prosenttimuutokseen nähden. Yleisemmin tarkasteltu jousto on hyödykkeen kysynnän hintajousto. Kysynnän hintajousto tarkoittaa prosentuaalista muutosta kulutuksen määrässä, kun hinta muuttuu yhden prosentin.[1]
Muita yleisesti käytettyjä joustoja ovat:
- Hyödykkeen kysynnän tulojousto[2]
- Kulutuksen tulojousto[3]
- Kahden hyödykkeen kysynnän ristijousto[3]
- Tarjonnan hintajousto[3]
- Kulutuksen intertemporaalisen substituution jousto
- Substituutiojousto tuotannontekijöiden välillä
Jousto tyypillisesti muuttuu siirryttäessä kysyntä- tai tarjontakäyrällä. Esimerkiksi lineaarisen kysyntäkäyrän tapauksessa kysynnän hintajouston itseisarvo pienenee siirryttäessä suuremmalle kulutuksen tasolle, koska kysyntä muuttuu tällöin prosenteissa vähän verrattuna hinnan prosenttimuutokseen.
Jousto ilmaistaan usein itseisarvona tapauksissa, joissa etumerkki on ilmeinen. Esimerkiksi kysynnän hintajouston oletetaan yleensä aina olevan negatiivinen eli kysyntä laskee hinnan noustessa.
Yleinen jouston itseisarvon laskentakaava (x:n y-jousto) on:
tai täsmällisemmin,
- .
Taloustieteessä ei yleisesti ottaen ole teoriaa yksittäisten hyödykkeiden joustoista. Joustojen suuruutta tutkitaan empiirisesti.
Jouston itseisarvot luokitellaan seuraavasti. Esimerkkinä on hyödykkeen hintajousto:
- E=0, täydellisen joustamattomuus. Hinnan muutokset eivät vaikuta kysyntään.
- E<1, joustamaton. Kysynnän muutos on suhteessa pienempi kuin hinnan muutos.
- E=1, yksikköjoustava. Yhden prosentin muutos hinnassa muuttaa kysyntää saman verran.
- E>1, joustava. Kysynnän muutos on suhteessa suurempi kuin hinnan muutos.
- E=∞, täydellisen joustava. Mikä tahansa pieni muutos hinnassa aiheuttaa kysynnän laskun nollaan.
Katso myös
Lähteet
Pekkarinen, Jukka & Sutela, Pekka: Kansantaloustiede. 9.–11. painos. WSOY, 2005. ISBN 951-0-27436-4.