Ero sivun ”Kivettynyt puu” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
[[nl:Versteend hout]] |
[[nl:Versteend hout]] |
||
Schumann, Walter: Jalokivet ja korukivet, Otava (1996). ISBN 951-1-10837-9 |
Schumann, Walter: Jalokivet ja korukivet, Otava (1996). ISBN 951-1-10837-9. |
||
Dud´a, Rudolf & Rejl, Luboš: ´´Jalokivien maailma``, WSOY (1998). ISBN 951-0-22706-4 |
Dud´a, Rudolf & Rejl, Luboš: ´´Jalokivien maailma``, WSOY (1998). ISBN 951-0-22706-4. |
||
Versio 16. joulukuuta 2006 kello 14.31
Kivettynyt puu on kvartsiryhmään kuuluva kivilaji. Kivettynyt puu voi olla jaspista, kalsedonia tai opaalia. Väriltään kivettynyt puu on ruskeata, keltaista, sinistä, punertavaa tai harmaata. Mohsin kovuudeltaan kivettynyt puu on 6,5–7.
Kivettynyt puu ei ole sananmukaisesti puuta, joka on kivettynyt vaan se syntyy siten, että puun kuoleman jälkeen se peittyy nopeasti hienorakeisiin sedimentteihin. Hienoisia aineita sisältävä vesi kuljettaa puun orgaanisen aineksen pois ja puu korvautuu mineraaliaineksella. Tätä ilmiötä kutsutaan puun kvartsiseksi pseudomorfoosiksi. Ainoastaan puun ulkoinen rakenne ja muoto säilyvät. Koska ilmiö on erittäin hidas, puun vuosirenkaat ja joskus jopa madonreiät toistuvat.
Kivettynyttä puuta esiintyy Yhdysvaltain Arizonassa, Holbrookin "kivettyneessä metsässä". Siellä jotkut puut ovat jopa 65 metriä pitkiä ja 3 m paksuisia. Holbrookin kivettynyt metsä julistettiin 1962 kansallispuistoksi. Kivettynyttä puuta esiintyy myös Egyptissä, Nevadassa ja Argentiinassa. Kivettynyttä puuta käytetään taide-esineisiin, koristeiksi ja koruiksi.
Katso myös
Schumann, Walter: Jalokivet ja korukivet, Otava (1996). ISBN 951-1-10837-9. Dud´a, Rudolf & Rejl, Luboš: ´´Jalokivien maailma``, WSOY (1998). ISBN 951-0-22706-4.