Ero sivun ”Unto Salminen” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
1 312 merkkiä lisätty ,  3 kuukautta sitten
+
[katsottu versio][katsottu versio]
(+)
| tietok-nimi = Svensk Filmdatabas
}}
'''Unto Emil Kalervo Salminen''' ({{Syntymä- ja kuolinaika|23|3|1910|[[Helsinki]]|16|8|1972|Helsinki}}) oli [[Suomi|suomalainen]] [[näyttelijä]]. Hän työskenteli [[Suomen Kansallisteatteri]]ssa 20 vuotta ja tunnettiin muun muassa roolistaan ''[[Nummisuutarit|Nummisuutarien]]'' Eskona. Myöhemmin hän esiintyi muun muassa [[Intimiteatteri]]ssa ja [[Radioteatteri]]ssa. Salminen oli myös tunnettu elokuvanäyttelijä aina äänielokuvakauden alusta 1950-luvulle asti.
 
== Ura ==
Salminen kilpaili nuoruudessaan [[pikajuoksu]]ssa ja eteni maajoukkuetasolle asti. Hänet valittiin [[Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 1934|Torinon EM-kilpailuihin 1934]], mutta ei työkiireiden vuoksi osallistunut kisoihin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Markku Siukonen, Matti Ahola | Nimeke = Suuri EM-kirja | Vuosi =1990 | Sivu =16 | Julkaisija =Gummerus | Tunniste =ISBN 951-8920-11-7 }}</ref> Esiintyjänä Salminen oli luonnonlahjakkuus. Suoritettuaan ylioppilastutkinnon hän sai [[Eino Kalima]]lta kiinnityksen Suomen Kansallisteatteriin vuonna 1931. HänSalminen teki Kansallisessa useita kiitettyjä rooleja. Hänen suurimmat taiteelliset voittonsa olivat ''Nummisuutarien'' EskonaEsko sekä [[Raskolnikov]]ina näytelmässä ''[[Rikos ja rangaistus]]''. Salmisen sopimus irtisanottiin 20&nbsp;vuoden jälkeen vuonna 1951. Hän sai uuden kiinnityksen Kansalliseen 1956, mutta ei kestänyt siellä kauaa.
 
Unto Salminen näytteli noin 40 elokuvassa 1930-luvun alusta alkaen. Hän teki ensimmäisen roolinsa avustajana mykkäelokuvassa ''[[Laveata tietä]]'' (1931). Vuodesta 1937 hänhänellä oli kiinnitys [[Suomen Filmiteollisuus|Suomen FilmiteollisuudenFilmiteollisuuteen]] kiinnitetty näyttelijä. HänenSalmisen roolinsaroolit olivat yleensä klassikkokirjallisuuden pohjalta tehtyjen filmatisointien luonneosia tai [[komediaelokuva|komedioiden]] ensirakastajia. Elokuvassa ''[[Seitsemän veljestä (elokuva)|Seitsemän veljestä]]'' (1939) Salminen oli Jukolan Lauri ja ''[[Nummisuutarit (vuoden 1938 elokuva)|Nummisuutarien]]'' filmatisoinnissa (1938) hän näytteli EskoaEskon roolin, joka oli hänelle tuttu jo näyttämöltä. Salminen teki kiitetyn suorituksen laulaja [[Aappo Ojanperä]]nä elämäkertaelokuvassa ''[[Ruusu ja kulkuri]]'' (1948). Hahmon lauluosuudet esitti [[Sulo Saarits]].
 
Tyypillisiä ensirakastajan rooleja Salminen esitti muun muassa elokuvissa ''[[Yövartija vain...]]'' (1940), ''[[Takki ja liivit pois!]]'' (1939) ja ''[[Uuteen elämään]]'' (1942). Salminen näytteli myös kolmessa ensimmäisessä ''[[Suomisen perhe]]'' -elokuvassa perheen vävyä Lasse Lehtovaaraa. Salminen oli elokuvanäyttelijänä erittäin suosittu 1950-luvun alkupuolelle asti, mutta uraan tuli katkoja sodassa saatujen vammojen vuoksi syntyneiden [[alkoholismi]]n jasyntyneen [[nivelreuma]]n takia. Salminen esiintyi kuitenkin vielä harvakseltaan elokuvissa puolentoista vuosikymmenen ajan. Hänen viimeinen roolinsa oli [[Risto Jarva]]n ohjaamassa elokuvassa ''[[Ruusujen aika]]'' (1969).
 
== Yksityiselämä ==
Salminen oli naimisissatapasi näyttelijä [[Kyllikki Väre]]en kanssa1930-luvulla, vuodestakun 1938molemmat vuoteenaloittivat 1951,uraansa jolloinKansallisteatterissa. VäreHe kuoliavioituivat [[aivoverenvuoto]]onpitkän 38-vuotiaanaseurustelun jälkeen vuonna 1938. HeidänVäreen poikansaja Salmisen pojan, näyttelijä [[Esko Salminen|Esko Salmisen]] sekäbiologinen pojanpoikaisä oli [[KristoTauno SalminenPalo]], ovatjonka myöskanssa näyttelijöitäVäreellä oli ollut rakkaussuhde 1940-luvulla.<ref name="seiska">{{Verkkoviite|osoite=https://www.seiska.fi/Uutiset/Tauno-Palo-salasi-isyyden-viimeiseen-asti-Teatterimaailman-ikiliikkuja-Esko-Salminen|nimeke=Tauno Palo salasi isyyden viimeiseen asti! Teatterimaailman ikiliikkuja Esko Salminen täyttää 80 vuotta – kuvat ja käänteet näyttelijälegendan huikealta uralta!|julkaisu=Uutiset|ajankohta=12.10.2020|julkaisija=Seiska-lehti|viitattu=30.8.2021}}</ref> Vanhempien avioliitto kesti vuoteen 1951, jolloin Väre kuoli [[aivoverenvuoto]]on 38-vuotiaana. Salminen oli[[alkoholismi|alkoholisoitui]] odottanutvaimonsa kovastikuoleman pojanpoikaansajälkeen ja sai vielä samana vuonna potkut Kansallisteatterista. Myöhemmin hänet kiinnitettiin uudestaan teatteriin, mutta kuolialkoholiongelma viisijatkui, päivääja Esko Salminen joutui ennen tämännäytöksiä syntymäähuolehtimaan isästään, joka ei aina ollut työskentelykunnossa. SalminenSalmisen oli kuollessaanpian 62jätettävä Kansallisteatteri pysyvästi, mutta hän jatkoi hajanaisia näyttelijäntöitä 1960-vuotiasluvun loppuun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://kotiliesi.fi/tilaajille/ihmiset-ja-ilmiot/ihmiset/nayttelijalegenda-esko-salminen-vanhempieni-traaginen-kohtalo-rikkoi-minut-vasta-ainon-rakkaus-palautti-itsetuntoni/ | Nimeke = Näyttelijälegenda Esko Salminen: Vanhempieni traaginen kohtalo rikkoi minut | Tekijä = Alanko, Iina | Julkaisu = Kotiliesi | Ajankohta = 15.3.2022 | Viitattu = 9.6.2022}}</ref>
 
Unto Salmisen pojanpoika [[Kristo Salminen]] on niin ikään näyttelijä. Salminen oli odottanut kovasti pojanpoikaansa, mutta kuoli viisi päivää ennen tämän syntymää. Salminen oli kuollessaan 62-vuotias.
 
== Filmografia ==
10 466

muokkausta

Navigointivalikko