Ero sivun ”Baltiansaksalaiset” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
2 merkkiä lisätty ,  1 kuukausi sitten
divis
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
(divis)
 
Saksan sotilaallinen tappio ja [[Saksan vallankumous (1918)|marraskuun 1918 vallankumous]] johtivat Saksan armeijan romahtamiseen, kommunististen neuvostojen muodostumiseen monissa paikoissa ja saksalaisten yksiköiden kaoottiseen vetäytymiseen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hoffrogge, Ralf | Nimeke =Working-Class Politics in the German Revolution | Vuosi =2014 | Julkaisija = Brill Publications| Tunniste = 978-90-04-21921-2 | Kieli = {{en}}}}</ref> [[Compiègnen aselepo|Maailmansodan aselevon]] jälkeen Saksan hallitus nimitti sosiaalidemokraatti [[August Winnig]]in Baltian maiden kenraalikäskynhaltijaksi tehtävänään neuvotella vallansiirto kansallisille hallituksille, [[Latvia]]ssa [[Kārlis Ulmanis]]in ja [[Viro]]ssa [[Konstantin Päts]]in hallitukselle. Neuvosto-Venäjä ei noudattanut tällöin enää [[Brest-Litovskin rauha|Brest-Litovskin rauhansopimusta]], vaan aloitti marraskuun lopulla 1918 hyökkäyksen Baltiaan niin Viron, Latvian kuin [[Liettua]]n alueille, joissa kansalliset hallitukset olivat julistaneet maansa itsenäisiksi.
 
[[Saksan keisarikunnan 8. armeija]]n johto määräsi 30. marraskuuta luotettavista valtakunnansaksalaisista sotilaista muodostettavaksi oman vapaaehtoisyksikön ns. [[Rautainen divisioona|Rautaisen prikaatin myöh. divisioona]] perustamisen sotamateriaalin vetäytymisen ja hallinnan varmistamiseksi.<ref>Claus Grimm: ''Vor den Toren Europas''. Hamburg 1963, Seite 44, Kieli = {{de}}</ref> Samanaikaisesti valtakunnansaksalaisten vapaaehtoisyksikön kanssa Liivinmaan ja Kuurinmaan baltiansaksalaiset perustivat oman yksikkönsä [[Baltian Landeswehr]]in. Siitä tuli käynnissä olevan sodan osapuoli [[Latvian vapaussota]]an [[Puna-armeija]]n ja [[Latvialaiset tarkka-ampujat|latvialaisten kiväärimiesten]] miehitettyä tammikuun loppuun 1919 mennessä pääosan Latviaa aina [[Venta (joki)|Ventajoelle]] asti [[Liepaja|Liepāja]]n ({{k-de|Libau}}) jäädessä [[Latvian väliaikainen hallitus|Latvian väliaikaisen kansallisen hallituksen]] ja saksalaisten haltuun.<ref>von der Goltz, Rüdiger: ''Toimintani Suomessa ja Baltian maissa'', s. 182–188</ref>, <ref>O'Connor, Kevin C.: ''The History of the Baltic States'', s. 101.</ref> Tilanne Liepājassa oli erikoinen, sillä baltiansaksalaisten Landeswehr oli toisaalta osa juuri itsenäistyneen Latvian tasavallan armeijaa ja toisaalta saksalaiset näkivät, että Landeswehr on osa 1. helmikuuta 1919 lähtien paikalle tulleen valtakunnansaksalaisen kenraali, [[Rüdiger von der Goltz|kreivi von der Goltzin]] komentamaa valtakunnansaksalaista VI reserviarmeijakuntaa, johon kuuluivat lisäksi saksalaisvapaaehtoisten muodostama Rautainen divisioona ja valtakunnansaksalainen 1. Kaartin reservidisioonareservidivisioona.<ref name=axishistory> [https://www.axishistory.com/books/36-germany/germany-freikorps/2234-generalkommando-vi-reservekorps Generalkommando VI Reservekorps] ''Axis History'' Viitattu 17.1.2020.</ref> Päätehtäväksi oli kenraali von der Goltzille asetettu virallisesti [[Itä-Preussi]]n suojelu.
 
Marraskuussa 1918 Viron johto neuvotteli Vironmaan balttiansaksalaisten edustajien kanssa saadakseen heidät mukaan Viron tasavallan puolustamiseen bolševikejä vastaan. Tältä pohjalta Virossa asuneet baltiansaksalaiset alkoivat muodostaa omaa sotilasyksikköään. He tulivat merkittäviltä osin [[Tarton yliopisto|Tarton]] ja [[Latvian yliopisto]]n baltiansaksalaisista opiskelijoista. Viron baltiansaksalaiset alkoivat perustaa [[Rakvere]]ssä omaa sotilasyksikköään, [[balttipataljoona]]a, josta tuli osa [[Viron puolustusvoimat|Viron tasavallan armeijaa]]. Näin Viron baltiansaksalaiset taistelivat [[Viron vapaussota|Viron vapaussodassa]] Viron kansallisen hallituksen joukkojen rinnalla puna-armeijaa vastaan
80 960

muokkausta

Navigointivalikko