Ero sivun ”Arokissa” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Lisäsin tietoa, linkkejä ja lähteitä |
||
Rivi 28: | Rivi 28: | ||
| commonscat = Otocolobus manul |
| commonscat = Otocolobus manul |
||
}} |
}} |
||
'''Arokissa''' (''Otocolobus manul'') eli '''manuli''' on [[kesykissa]]n kokoinen, pitkäturkkinen [[kissaeläimet|kissaeläin]], joka elää itäisen Aasian karuilla [[aro]]illa.<ref name="Viranta-Kovanen"/> |
'''Arokissa''' (''Otocolobus manul'') eli '''manuli''' on [[kesykissa]]n kokoinen, pitkäturkkinen [[kissaeläimet|kissaeläin]], joka elää itäisen [[Aasia|Aasian]] karuilla [[aro]]illa.<ref name="Viranta-Kovanen"/> |
||
== Tuntomerkit == |
== Tuntomerkit == |
||
Rivi 40: | Rivi 40: | ||
== Elintavat == |
== Elintavat == |
||
Arokissa lepäilee päivisin pesäkolossaan ja lähtee liikkeelle iltahämärissä. Se on hyvä kiipeilijä vaikka elääkin puuttomilla aroilla.<ref name="Korkeasaari.Manuli"/> Arokissa on taitava saalistaja, ja se saalistaa lähinnä tarkan näköaistinsa avulla. Ulkonäkönsä vuoksi se myös sulautuu aavikon muotoihin, jolloin saalis ei havaitse sitä. Arokissa syö [[Kaniini|kaniineja]] ja joskus harvemmin hiiriä tai muita jyrsijöitä.<ref name="Viranta-Kovanen"/> |
Arokissa lepäilee päivisin pesäkolossaan ja lähtee liikkeelle iltahämärissä. Se on hyvä kiipeilijä vaikka elääkin puuttomilla aroilla.<ref name="Korkeasaari.Manuli"/> Lyhyiden jalkojensa takia se välttelee alueita, joilla lumen syvyys on talvisin yli 10 cm.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Wilson, Don & Mittermeier, Russell|Nimeke=Handbook of the Mammals of the World. Volume 1. Carnivores|Vuosi=2009|Sivu=161|Julkaisija=Lynx Edicions}}</ref> Arokissa on taitava saalistaja, ja se saalistaa lähinnä tarkan näköaistinsa avulla. Ulkonäkönsä vuoksi se myös sulautuu aavikon muotoihin, jolloin saalis ei havaitse sitä. Arokissa syö [[Kaniini|kaniineja]] ja joskus harvemmin [[Hiiri|hiiriä]] tai muita [[Jyrsijät|jyrsijöitä]].<ref name="Viranta-Kovanen"/> |
||
Arokissat ovat yksineläjiä kiima-ajan ulkopuolella. Arokissan kiima-aika on keväällä. Sen kantoaika on 60–65 vuorokautta, ja se saa kerrallaan 4–7 poikasta. Vanhin tunnettu arokissa eli 11-vuotiaaksi.<ref name="Korkeasaari.Manuli"/> |
Arokissat ovat yksineläjiä kiima-ajan ulkopuolella. Arokissan kiima-aika on keväällä. Sen kantoaika on 60–65 vuorokautta, ja se saa kerrallaan 4–7 poikasta. Vanhin tunnettu arokissa eli 11-vuotiaaksi.<ref name="Korkeasaari.Manuli"/> |
Versio 5. toukokuuta 2022 kello 14.18
Arokissa | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Petoeläimet Carnivora |
Heimo: | Kissaeläimet Felidae |
Suku: | Otocolobus |
Laji: | manul |
Kaksiosainen nimi | |
Synonyymit | |
|
|
Arokissan levinneisyys. |
|
Katso myös | |
Arokissa (Otocolobus manul) eli manuli on kesykissan kokoinen, pitkäturkkinen kissaeläin, joka elää itäisen Aasian karuilla aroilla.[2]
Tuntomerkit
Arokissa on pituudeltaan 50–65 senttimetriä ilman häntää. Se painaa 2,5–5,5 kilogrammaa.[3]
Arokissalla on litteä naama ja pienet korvat, jotka sijaitsevat kaukana toisistaan. Sen jalat ja häntä ovat lyhyet. Silmien pupillit ovat pyöreät, toisin kuin muilla kissoilla.[2]
Arokissan turkki on pitkä ja väriltään punertava tai harmaa. Sen hännänpää on musta ja otsassa on mustia laikkuja. Valkoiset karvojen päät saavat arokissan turkin näyttämään huurteiselta. Arokissan pitkä turkki suojaa sitä aron kylmyydeltä. Vatsan alla ja hännässä karvat ovat erityisen pitkät.[2]
Arokissa muistuttaa persialaiskissaa mutta ei ole kuitenkaan sen kantamuoto kuten joskus luultiin.[2]
Elintavat
Arokissa lepäilee päivisin pesäkolossaan ja lähtee liikkeelle iltahämärissä. Se on hyvä kiipeilijä vaikka elääkin puuttomilla aroilla.[3] Lyhyiden jalkojensa takia se välttelee alueita, joilla lumen syvyys on talvisin yli 10 cm.[4] Arokissa on taitava saalistaja, ja se saalistaa lähinnä tarkan näköaistinsa avulla. Ulkonäkönsä vuoksi se myös sulautuu aavikon muotoihin, jolloin saalis ei havaitse sitä. Arokissa syö kaniineja ja joskus harvemmin hiiriä tai muita jyrsijöitä.[2]
Arokissat ovat yksineläjiä kiima-ajan ulkopuolella. Arokissan kiima-aika on keväällä. Sen kantoaika on 60–65 vuorokautta, ja se saa kerrallaan 4–7 poikasta. Vanhin tunnettu arokissa eli 11-vuotiaaksi.[3]
Uhat
Uhanalaisluokitukseltaan arokissa on silmälläpidettävä. Sitä uhkaavat etenkin sen tärkeimmän ravintoeläimen pikan myrkytykset. Arokissaa myös metsästetään sen turkin vuoksi. Arokissalle on perustettu suojelualueita ja sen turkilla käytävää kauppaa on rajoitettu. Lajia saa metsästää vain Mongoliassa.[3]
Alalajit
- Otocolobus manul manul, Iran, Kazakstan, Kirgisia, Turkmenistan, Uzbekistan, Tadžikistan, Afganistan, Pakistan, Mongolia, Länsi-Kiina
- Otocolobus manul nigripectus, Kashmir, Nepal, Tiibet
Lähteet
- ↑ a b Ross, S., Barashkova, A., Dhendup, T., Munkhtsog, B., Smelansky, I., Barclay, D. & Moqanaki, E.: Otocolobus manul IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-2. 2020. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.7.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Viranta-Kovanen, Suvi: Pienet kissapedot, s. 34–41. Sanasilta, 2005. ISBN 952-99475-4-2.
- ↑ a b c d Manuli Korkeasaaren eläintarha. Arkistoitu 10.7.2016. Viitattu 12.7.2017.
- ↑ Wilson, Don & Mittermeier, Russell: Handbook of the Mammals of the World. Volume 1. Carnivores, s. 161. Lynx Edicions, 2009.
Aiheesta muualla
- Pallas’ Cat (Otocolobus Manul or Felis Manul) Wild Cats Magazine. Viitattu 20.3.2020. (englanniksi)
- Duffey, Katey: Manul – Pallas's Cat, Otocolobus manul Untamed Science. Viitattu 20.3.2020. (englanniksi)
- Kuvia otocolobus manul Nature Picture Library. Viitattu 20.3.2020. (englanniksi)