Ero sivun ”Viina” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 2001:14BB:674:7DD:9079:189E:8F0D:D49A) ja palautettiin versio 19757480, jonka on tehnyt Anonymous87
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon
Viinanpoltto Suomessa
Rivi 14: Rivi 14:
* maksuvälineenä<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.pontikka.fi/?page_id=23|nimeke = ”Kitteeläistä”|julkaisu = Pontikka.fi|julkaisija = Suomen Pontikkakeskus|viitattu = 6.11.2015|tekijä = |ajankohta = }}</ref>
* maksuvälineenä<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.pontikka.fi/?page_id=23|nimeke = ”Kitteeläistä”|julkaisu = Pontikka.fi|julkaisija = Suomen Pontikkakeskus|viitattu = 6.11.2015|tekijä = |ajankohta = }}</ref>


=== Määrittelyjä ===
== Viinanpoltto Suomessa ==
Viinan eli paloviinan valmistus viljasta Suomen maatiloilla yleistyi 1700-luvulla. Se oli oluen valmistuksen rinnalla tärkeä sivuelinkeino. Paloviina oli jalostettu viljatuote, joka oli helppo myydä ja kuljettaa. Lisäksi sen säilyvyys oli parempi kuin viljan. Vuonna 1713 viinan valmistukselle säädettiin vero, ''polttoaksiisi''.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Kuisma, Markku|Nimeke=Helsingin pitäjän historia III. Isostavihasta maalaiskunnan syntyyn 1713-1865|Vuosi=1991|Sivut=215-219|Julkaisija=Vantaan kaupunki|Isbn=951-8959-12-9}}</ref>


Paloviinaa käyttivät 1770-luvulla runsaasti sekä miehet että naiset juhlajuomana, nautintoaineena sekä lääkkeenä kylmää ja tauteja vastaan. Viinan katsottiin kuuluvan palvelusväen palkkaetuihin. Viinanpoltossa syntynyttä rankkia käytettiin karjanrehuna.<ref name=":0" />

== Määrittelyjä ==
[[Alko]]n hinnastossa viinoiksi lasketaan [[Votka|vodkat]], maustamattomat viinat, [[Akvaviitti|akvaviitit]], [[Anisviina|anisviinat]], [[geneveri]]t, [[gini]]t, [[hedelmäviina]]t, [[Grappa|grapat]], [[tequila]]t ja [[calvados]]it ja maustetut viinat.
[[Alko]]n hinnastossa viinoiksi lasketaan [[Votka|vodkat]], maustamattomat viinat, [[Akvaviitti|akvaviitit]], [[Anisviina|anisviinat]], [[geneveri]]t, [[gini]]t, [[hedelmäviina]]t, [[Grappa|grapat]], [[tequila]]t ja [[calvados]]it ja maustetut viinat.



Versio 19. huhtikuuta 2022 kello 18.22

Tiedosto:Koskenkorva50cl.jpg
Koskenkorva-viinapullo
Erilaisia väkeviä alkoholijuomia miniatyyripulloissa.

Viina on yleisnimitys väkeville alkoholijuomille. Erityisesti viina-nimityksellä on viitattu tislattuihin, värittömiin ja maustamattomiin alkoholijuomiin.[1]

Käyttö

Viinalla on ollut historian aikana useita käyttötarkoituksia, jotka ovat vielä nykyäänkin laajalti käytössä. Viinaa on käytetty muun muassa:

  • ruokakulttuurissa ruoan ohessa
  • polttoaineena
  • nautintoaineena
  • humaltumistarkoitukseen
  • lääkinnällisiin tarkoituksiin (esimerkiksi desinfiointiin, ”nukutukseen”, ruoansulatushäiriöihin)
  • maksuvälineenä[2]

Viinanpoltto Suomessa

Viinan eli paloviinan valmistus viljasta Suomen maatiloilla yleistyi 1700-luvulla. Se oli oluen valmistuksen rinnalla tärkeä sivuelinkeino. Paloviina oli jalostettu viljatuote, joka oli helppo myydä ja kuljettaa. Lisäksi sen säilyvyys oli parempi kuin viljan. Vuonna 1713 viinan valmistukselle säädettiin vero, polttoaksiisi.[3]

Paloviinaa käyttivät 1770-luvulla runsaasti sekä miehet että naiset juhlajuomana, nautintoaineena sekä lääkkeenä kylmää ja tauteja vastaan. Viinan katsottiin kuuluvan palvelusväen palkkaetuihin. Viinanpoltossa syntynyttä rankkia käytettiin karjanrehuna.[3]

Määrittelyjä

Alkon hinnastossa viinoiksi lasketaan vodkat, maustamattomat viinat, akvaviitit, anisviinat, geneverit, ginit, hedelmäviinat, grapat, tequilat ja calvadosit ja maustetut viinat.

EU-komission päätöksessä viinoilla tarkoitetaan kaikkia väkeviä alkoholijuomia, ja ne jaotellaan kirkkaiksi ja tummiksi viinoiksi. Kirkkaiksi viinoiksi luetaan muun muassa gini ja vodka ja niiden johdannaiset. Tummiksi viinoiksi luetaan muun muassa viski, brandy ja tumma rommi.lähde?

Euroopan unionin direktiivin mukaan yli 37,5 prosenttia alkoholia sisältävä maustamaton viina, joka on valmistettu perunasta, viljasta tai muusta maatalouden raaka-aineesta on vodkaa ja sen etiketissä pitää mainita, että se on vodkaa.[4]

Nimityksellä viina on Suomessa perinteisesti tarkoitettu erityisesti vodkaa. Suomessa tunnetuimpia viinoja on Koskenkorva[5].

Viinamerkkejä

Lähteet

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. ”Kitteeläistä” Pontikka.fi. Suomen Pontikkakeskus. Viitattu 6.11.2015.
  3. a b Kuisma, Markku: Helsingin pitäjän historia III. Isostavihasta maalaiskunnan syntyyn 1713-1865, s. 215-219. Vantaan kaupunki, 1991. ISBN 951-8959-12-9.
  4. Kossun nimi ei muutukaan Uusi Suomi 4.12.2008.
  5. Suomessa avataan kossupullo joka kolmas sekunti Aamulehti. 30.4.2009. Viitattu 4.9.2009.

Kirjallisuutta

  • Brown, Gordon: Jalojen juomien klassikot. (Alkuperäisteos: Classic spirits of the world, 1996.). Suomentanut Marja-Liisa Tirkkonen. Helsinki: WSOY, 1996. ISBN 951-0-21068-4.
  • Ihalainen, J. K. (toim.): Kaiken kansan katajaiset: Yrttiviinat ja niiden valmistaminen. Tampere: Palladium kirjat, 1997. ISBN 952-9893-14-0.
  • Karlstén, Jari: Juomista jaloimmat: Väkevien alkoholijuomien historia ja valmistus. Helsinki: Art House, 2007. ISBN 978-951-884-414-6.
  • Törnquist, Steffo & Tolstoy, Hélène: Väkevät: Kirja tislatusta maailmasta. (Alkuperäisteos: Sprit: Boken om en destillerad värld, 1995.). Suomentanut Arto Häilä. Tukholma: Fischer, 1996. ISBN 91-7054-826-9.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Viina.
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Viina.

 

Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.