Ero sivun ”Hilda Flodin” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
-w |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[File:Hilda-Flodin.jpg|thumb|right|150px|Hilda Flodin.]] |
[[File:Hilda-Flodin.jpg|thumb|right|150px|Hilda Flodin.]] |
||
'''Hilda Maria Flodin''' ([[16. maaliskuuta]] [[1877]] [[Helsinki]] – [[9. maaliskuuta]] [[1958]] [[Helsinki]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[kuvanveistäjä]], [[taidemaalari]] ja -[[Taidegraafikko|graafikko]]. Hän oli lähtöisin vakavaraisesta säätyläisperheestä, sillä hänen vanhempansa olivat |
'''Hilda Maria Flodin''' ([[16. maaliskuuta]] [[1877]] [[Helsinki]] – [[9. maaliskuuta]] [[1958]] [[Helsinki]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[kuvanveistäjä]], [[taidemaalari]] ja -[[Taidegraafikko|graafikko]]. Hän oli lähtöisin vakavaraisesta säätyläisperheestä, sillä hänen vanhempansa olivat valtioneuvos [[Frithiof Flodin]] ja Fanny o.s. Basilier. Rasavilli Hilda ei välittänyt koulunkäynnistä, mutta aloitti 16-vuotiaana taideopinnot [[Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu]]ssa Helsingissä (1893–1898), missä hän opiskeli viisi vuotta opettajinaan ensin [[Helene Schjerfbeck]] ja sitten [[Albert Gebhard]]. Vuonna 1899 hän lähti jatkamaan opintojaan [[Ranska|Ranskaan]] [[Pariisi|Pariisiin]], missä opiskeli [[Académie Colarossi]]ssa cuosina 1899 ja 1900–1902 ja pääsi lankonsa Julien Leclercqin kontaktien avulla [[Auguste Rodin]]in oppilaaksi 1906–1909 ja 1927.<ref>{{Taiteilijamatrikkeli|hilda-flodin-2|kokoelma=1900}}</ref> Flodin opiskeli myös eripituisia jaksoja [[Italia|Italiassa]] vuonna 1902, [[Espanja|Espanjassa]] 1911, [[Ruotsi|Ruotsissa]] 1914 ja [[Englanti|Englannissa]] 1920. |
||
Varhaiskauden teokset ovat pääasiassa veistoksia ja grafiikkaa. Flodin perehtyi jo varhain taidegrafiikan eri menetelmiin, ja Pariisin näyttelyssä 1908 oli esillä seuraavat hänen grafiikan töistään: ''Aihe Helsingistä'', ''Pilviä'' ja ''Kumpi voittaa?''<ref name="Stgr, s. 7">Suomen taidegrafiikka, s. 7</ref>. Ensimmäisen näyttelynsä Flodin piti 1901. Flodin innostui taidegrafiikasta 1890-luvulla, ja hän on Suomen ensimmäisiä naistaidegraafikkoja. Viivan käytöltään rembrandtmaisia teoksia ovat ''Rukoilijat'' ja vanhan naisen kasvoja esittävä harjoitelma. Taiteilijan hienostuneiden töiden syövytyslevyt ovat kadonneet, ja näin monista grafiikan teoksista on tullut harvinaisuuksia.<ref name="Stgr, s. 7" /> |
Varhaiskauden teokset ovat pääasiassa veistoksia ja grafiikkaa. Flodin perehtyi jo varhain taidegrafiikan eri menetelmiin, ja Pariisin näyttelyssä 1908 oli esillä seuraavat hänen grafiikan töistään: ''Aihe Helsingistä'', ''Pilviä'' ja ''Kumpi voittaa?''<ref name="Stgr, s. 7">Suomen taidegrafiikka, s. 7</ref>. Ensimmäisen näyttelynsä Flodin piti 1901. Flodin innostui taidegrafiikasta 1890-luvulla, ja hän on Suomen ensimmäisiä naistaidegraafikkoja. Viivan käytöltään rembrandtmaisia teoksia ovat ''Rukoilijat'' ja vanhan naisen kasvoja esittävä harjoitelma. Taiteilijan hienostuneiden töiden syövytyslevyt ovat kadonneet, ja näin monista grafiikan teoksista on tullut harvinaisuuksia.<ref name="Stgr, s. 7" /> |
||
Versio 27. maaliskuuta 2022 kello 22.52
Hilda Maria Flodin (16. maaliskuuta 1877 Helsinki – 9. maaliskuuta 1958 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä, taidemaalari ja -graafikko. Hän oli lähtöisin vakavaraisesta säätyläisperheestä, sillä hänen vanhempansa olivat valtioneuvos Frithiof Flodin ja Fanny o.s. Basilier. Rasavilli Hilda ei välittänyt koulunkäynnistä, mutta aloitti 16-vuotiaana taideopinnot Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä (1893–1898), missä hän opiskeli viisi vuotta opettajinaan ensin Helene Schjerfbeck ja sitten Albert Gebhard. Vuonna 1899 hän lähti jatkamaan opintojaan Ranskaan Pariisiin, missä opiskeli Académie Colarossissa cuosina 1899 ja 1900–1902 ja pääsi lankonsa Julien Leclercqin kontaktien avulla Auguste Rodinin oppilaaksi 1906–1909 ja 1927.[1] Flodin opiskeli myös eripituisia jaksoja Italiassa vuonna 1902, Espanjassa 1911, Ruotsissa 1914 ja Englannissa 1920.
Varhaiskauden teokset ovat pääasiassa veistoksia ja grafiikkaa. Flodin perehtyi jo varhain taidegrafiikan eri menetelmiin, ja Pariisin näyttelyssä 1908 oli esillä seuraavat hänen grafiikan töistään: Aihe Helsingistä, Pilviä ja Kumpi voittaa?[2]. Ensimmäisen näyttelynsä Flodin piti 1901. Flodin innostui taidegrafiikasta 1890-luvulla, ja hän on Suomen ensimmäisiä naistaidegraafikkoja. Viivan käytöltään rembrandtmaisia teoksia ovat Rukoilijat ja vanhan naisen kasvoja esittävä harjoitelma. Taiteilijan hienostuneiden töiden syövytyslevyt ovat kadonneet, ja näin monista grafiikan teoksista on tullut harvinaisuuksia.[2]
Flodinin tunnetuimpia töitä on Helsingissä Aleksanterinkadulla sijaitsevat Pohjolan talon vuolukivinaamiot, jotka ovat valmistuneet vuonna 1902. Flodinin mukaan nimettiin Helsingissä Pikku Huopalahdessa aukio ja kuja vuonna 1989.[3]
Valtaosa Flodinin teoksista on henkilötutkielmia. Naiset erilaisissa askareissa olivat Flodinin lempiaiheita.
Yksityiselämä
Flodin avioitui Juho Rissasen kanssa, johon Flodin oli tutustunut jo opiskeluaikanaan Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Rissasen ja Flodinin liitto ei kuitenkaan kestänyt, vaan he erosivat vuonna 1915. Vuonna 1922 Flodin avioitui professori Taavetti Laitisen kanssa.
Näyttelyt
Flodinin teoksia on monissa museoissa ympäri Suomea. Esimerkiksi Keuruun museolla on laaja kokoelma Flodinin teoksia, joista on kasattu kiertonäyttely, jota saa lainata Keuruun museosta.
Lähteet
- Okkonen, Onni & Puolakka, Jaakko: Suomen taidegrafiikka. WSOY, 1945.
Viitteet
- ↑ Hilda Flodin taiteilijamatrikkelissa
- ↑ a b Suomen taidegrafiikka, s. 7
- ↑ HS.fi 19.2.2006 (vanhentunut linkki)