Ero sivun ”Eerikki Antinpoika Trana” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Terot (keskustelu | muokkaukset)
Terot (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 19: Rivi 19:
[[Luokka:Suomalaiset aateliset]]
[[Luokka:Suomalaiset aateliset]]
[[luokka: Suomalaiset kenraalit]]
[[luokka: Suomalaiset kenraalit]]
[[Luokka:Tulkit]]
[[Luokka:Kolmikymmenvuotinen sota]]
[[Luokka:Kolmikymmenvuotinen sota]]
[[Luokka:Etelä-Karjalan historia]]
[[Luokka:Etelä-Karjalan historia]]

Versio 21. helmikuuta 2022 kello 14.41

Eerikki (Eerik, Erik) Antinpoika Trana (n. 1586 Karjala25. lokakuuta 1634 Mindenin edusta, Saksa) oli suomalainen, karjalaissyntyinen venäjäntulkki, joka kohosi Kustaa II Aadolfin sodissa kenraalimajuriksi ja sotakomissaariksi ja aateloitiin 1626.

Tranan isän oli venäjän kielen tulkki Antti Pekanpoika, sukunimeltään mahdollisesti Kurkinen. Hän toimi ensin isänsä tavoin tulkkina Viipurissa ja Käkisalmella. Vuodesta 1609 Trana oli mukana Jaakko De la Gardien Venäjän retkillä esikunnan tulkkina ja 1611–1617 Novgorodissa myös varuskunnan huoltopäällikkönä. 1617–1621 hän avusti rajankäyntikomission työssä ja De la Gardien vuokraläänien Käkisalmen ja Pähkinälinnan verotuksen järjestämisessä. 1622 Trana nimitettiin Käkisalmen ja Inkerin kamreeriksi ja 1625 De La Gardien sotatoimikomissaariksi uudelleen aloitetussa Puolan sotaan kuuluneessa Baltian sodassa. Hänen tehtävänään oli myös valloitettujen alueiden hallinnon järjestäminen.

1626 Tranasta tuli vallatun Tarton läänin sotilaskäskynhaltijan apulainen ja hän otti aateloituna käyttöön Trana-nimen. 1628 Trana siirrettiin Riikaan kenraalikomissaariksi, koko Baltian kenraalikuvernöörin Johan Skytten apulaisena hän toimi 1629–1631. Tämän jälkeen kuningas määräsi Tranan Pommerin ja Mecklenburgin sotakomissaariksi, mihin tehtävään kuului Åke Tottin armeijan huoltaminen. 1632 Tranasta tuli Ala-Saksin kenraalisotakomissaari. Wolfenbüttelin piirityksessä elokuussa 1632 hän joutui vangiksi, mutta onnistui pakenemaan maaliskuussa 1633.

Seuraavana vuonna hänen tehtäviään laajennettiin ratsu- ja jalkaväkirykmentin everstin toimella, minkä lisäksi hänen vastuulleen tuli Verdenin ja Bremenin hallinto. 9. heinäkuuta 1634 saavutettiin Tranan johdolla merkittävä voitto Saarstedissä, minkä jälkeen hänet ylennettiin kenraalimajuriksi. Saman vuoden syksyllä hänestä tuli Liivinmaan sotaneuvoston jäsen. Trana kaatui lokakuussa 1634 johtaessaan rynnäkköä Mindenin kaupunkia vastaan.

Tranan puoliso n. vuodesta 1622 oli Margareta Eketrä (k. 1633).

Lähteet

  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivut 775–776.

Aiheesta muualla