Ero sivun ”Viina” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
p →Lähteet: sarakkeettomaksi |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
[[Alko]]n hinnastossa viinoiksi lasketaan [[Votka|vodkat]], maustamattomat viinat, [[Akvaviitti|akvaviitit]], [[Anisviina|anisviinat]], [[geneveri]]t, [[gini]]t, [[hedelmäviina]]t, [[Grappa|grapat]], [[tequila]]t ja [[calvados]]it ja maustetut viinat. |
[[Alko]]n hinnastossa viinoiksi lasketaan [[Votka|vodkat]], maustamattomat viinat, [[Akvaviitti|akvaviitit]], [[Anisviina|anisviinat]], [[geneveri]]t, [[gini]]t, [[hedelmäviina]]t, [[Grappa|grapat]], [[tequila]]t ja [[calvados]]it ja maustetut viinat. |
||
[[Euroopan komissio|EU-komission]] päätöksessä viinoilla tarkoitetaan kaikkia väkeviä alkoholijuomia, ja ne jaotellaan kirkkaiksi ja tummiksi viinoiksi. Kirkkaiksi viinoiksi luetaan muun muassa gini ja vodka ja niiden johdannaiset. Tummiksi viinoiksi luetaan muun muassa [[viski]], [[brandy]] ja tumma [[rommi]]. |
[[Euroopan komissio|EU-komission]] päätöksessä viinoilla tarkoitetaan kaikkia väkeviä alkoholijuomia, ja ne jaotellaan kirkkaiksi ja tummiksi viinoiksi. Kirkkaiksi viinoiksi luetaan muun muassa gini ja vodka ja niiden johdannaiset. Tummiksi viinoiksi luetaan muun muassa [[viski]], [[brandy]] ja tumma [[rommi]]. |
||
Euroopan unionin direktiivin mukaan yli 37,5 prosenttia alkoholia sisältävä maustamaton viina, joka on valmistettu perunasta, viljasta tai muusta maatalouden raaka-aineesta on vodkaa ja sen etiketissä pitää mainita, että se on vodkaa.<ref>[https://www.uusisuomi.fi/uutiset/kossun-nimi-ei-muutukaan/9fefebef-1722-3db9-aa70-44b57412433c Kossun nimi ei muutukaan] Uusi Suomi 4.12.2008.</ref> |
Euroopan unionin direktiivin mukaan yli 37,5 prosenttia alkoholia sisältävä maustamaton viina, joka on valmistettu perunasta, viljasta tai muusta maatalouden raaka-aineesta on vodkaa ja sen etiketissä pitää mainita, että se on vodkaa.<ref>[https://www.uusisuomi.fi/uutiset/kossun-nimi-ei-muutukaan/9fefebef-1722-3db9-aa70-44b57412433c Kossun nimi ei muutukaan] Uusi Suomi 4.12.2008.</ref> |
||
Versio 14. helmikuuta 2022 kello 02.30
Viina on yleisnimitys väkeville alkoholijuomille. Erityisesti viina-nimityksellä on viitattu tislattuihin, värittömiin ja maustamattomiin alkoholijuomiin.[1]
Käyttö
Viinalla on ollut historian aikana useita käyttötarkoituksia, jotka ovat vielä nykyäänkin laajalti käytössä. Viinaa on käytetty muun muassa:
- ruokakulttuurissa ruoan ohessa
- polttoaineena
- nautintoaineena
- humaltumistarkoitukseen
- lääkinnällisiin tarkoituksiin (esimerkiksi desinfiointiin, ”nukutukseen”, ruoansulatushäiriöihin)
- maksuvälineenä[2]
Määrittelyjä
Alkon hinnastossa viinoiksi lasketaan vodkat, maustamattomat viinat, akvaviitit, anisviinat, geneverit, ginit, hedelmäviinat, grapat, tequilat ja calvadosit ja maustetut viinat.
EU-komission päätöksessä viinoilla tarkoitetaan kaikkia väkeviä alkoholijuomia, ja ne jaotellaan kirkkaiksi ja tummiksi viinoiksi. Kirkkaiksi viinoiksi luetaan muun muassa gini ja vodka ja niiden johdannaiset. Tummiksi viinoiksi luetaan muun muassa viski, brandy ja tumma rommi.
Euroopan unionin direktiivin mukaan yli 37,5 prosenttia alkoholia sisältävä maustamaton viina, joka on valmistettu perunasta, viljasta tai muusta maatalouden raaka-aineesta on vodkaa ja sen etiketissä pitää mainita, että se on vodkaa.[3]
Nimityksellä viina on Suomessa perinteisesti tarkoitettu erityisesti vodkaa. Suomessa tunnetuimpia viinoja on Koskenkorva[4].
Viinamerkkejä
- Finlandia Vodka (Suomi)
- Koskenkorva (Suomi)
- Leijona Viina (Suomi)
- Russian Standard (Venäjä)
- Sisuviina (Suomi)
- Saunalahden Viina (Suomi)
- Suomi Viina (Suomi)
- Viru Valge (Viro)
- Absolut Vodka (Ruotsi)
- Smirnoff (Iso-Britannia)
- Stolitšnaja (Venäjä)
- Tapio (Suomi)
- Grey Goose (Ranska)
- Tasavalta (Suomi)
Lähteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
- ↑ ”Kitteeläistä” Pontikka.fi. Suomen Pontikkakeskus. Viitattu 6.11.2015.
- ↑ Kossun nimi ei muutukaan Uusi Suomi 4.12.2008.
- ↑ Suomessa avataan kossupullo joka kolmas sekunti Aamulehti. 30.4.2009. Viitattu 4.9.2009.
Kirjallisuutta
- Brown, Gordon: Jalojen juomien klassikot. (Alkuperäisteos: Classic spirits of the world, 1996.). Suomentanut Marja-Liisa Tirkkonen. Helsinki: WSOY, 1996. ISBN 951-0-21068-4.
- Ihalainen, J. K. (toim.): Kaiken kansan katajaiset: Yrttiviinat ja niiden valmistaminen. Tampere: Palladium kirjat, 1997. ISBN 952-9893-14-0.
- Karlstén, Jari: Juomista jaloimmat: Väkevien alkoholijuomien historia ja valmistus. Helsinki: Art House, 2007. ISBN 978-951-884-414-6.
- Törnquist, Steffo & Tolstoy, Hélène: Väkevät: Kirja tislatusta maailmasta. (Alkuperäisteos: Sprit: Boken om en destillerad värld, 1995.). Suomentanut Arto Häilä. Tukholma: Fischer, 1996. ISBN 91-7054-826-9.
Aiheesta muualla
- Ylen Elävä arkisto – Viinan salamyyntiä 70-luvulla
- Raitis.fi – Viina
- Laurila, Anne: Viina muuttuu elimistössä syöpäriskiksi. Pohjalainen 21.10.2009.
- Brittitutkimus: Viina on vaarallisin päihde. Helsingin Sanomat 1.11.2010.