Ero sivun ”Baltian maat” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
p Käyttäjän 109.240.83.192 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Savir tekemään versioon. |
||
| Rivi 15: | Rivi 15: | ||
== Baltia == |
== Baltia == |
||
Baltia on Baltian maita laajempi käsite. Poliittisesti määriteltynä [[Venäjä]]än kuuluva [[Kaliningradin alue]] on Baltian maiden lisäksi osa Baltiaa.<ref name=ekso/> Yhteensä Baltian alueella asuu noin 7 miljoonaa ihmistä. Historiallisesti Baltia on määritelty aikojen kuluessa monin tavoin. |
|||
== Historia == |
== Historia == |
||
Versio 27. tammikuuta 2022 kello 12.55
| Baltian maat | |
|---|---|
 | |
| Maat |
Viro Latvia Liettua |
| Aikavyöhykkeet | UTC+2 |
Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.[1] Näissä maissa on yhteensä runsaat kuusi miljoonaa asukasta, ja maiden pinta-ala on 175 000 neliökilometriä.
Baltia
Baltia on Baltian maita laajempi käsite. Poliittisesti määriteltynä Venäjään kuuluva Kaliningradin alue on Baltian maiden lisäksi osa Baltiaa.[1] Yhteensä Baltian alueella asuu noin 7 miljoonaa ihmistä. Historiallisesti Baltia on määritelty aikojen kuluessa monin tavoin.
Historia
Ensimmäiset merkit Baltian asutuksesta ovat peräisin noin vuodelta 9000 eaa.[2]
Vuonna 1219 Tanska valloitti Vironmaan, nykyisen Pohjois-Viron. Samoihin aikoihin saksalainen ritarikunta valloitti etelästä ja lännestä käsin Kuurinmaata ja Liivinmaata, nykyista Latviaa ja eteläistä Viroa. Ritarien perässä tuli saksalaisia hansakauppiaita. Kun maanomistus tämän seurauksen siirtyi saksalaisille, aateliset alistivat kantaväestön vähitellen maaorjiksi. Myös Vironmaa siirtyi 1300-luvulla saksalaisen ritarikunnan valtaan.
1500-luvulla Venäjä, Puola, Tanska ja Ruotsi kävivät pitkiä sotia Baltiasta. Näiden seurauksena Ruotsi voitti Vironmaan ja Liivinmaan, kun taas Kuurinmaa siirtyi Puola-Liettualle. Uudenkaupungin rauhassa 1721 Venäjä liitti itseensä Vironmaan ja Liivinmaan ja vuonna 1795 Puolan kolmannessa jaossa Liettuan ja siihen kuuluneen Kuurinmaan. Venäjän vallan aikana Virosta, Liivinmaasta ja Kuurinmaasta käytettiin yhteisnimitystä Itämerenmaakunnat.
Nykyiset valtiolliset muodostelmat syntyivät vasta Venäjällä tapahtuneen, Venäjän keisarin hallinnon kaataneen helmikuun vallankumouksen jälkeen 1917. Liivinmaan pohjoisosat yhdistettiin Vironmaahan ja muodostettiin Viron autonominen kuvernementti. Liivinmaan eteläosa taas yhdistettiin Kuurinmaan kanssa Latviaksi. Venäjän tasavaltaiseen valtiomuotoon pyrkineen väliaikaisen hallituksen kaaduttua bolsevikkivallankaappaukseen julistautuivat Baltian maat itsenäisiksi 1918 ja seurauksena olivat itsenäisyyssodat bolsevikkien johtamaa Neuvosto-Venäjää vastaan.
Neuvostoliitto ja Saksa solmivat vuonna 1939 hyökkäämättömyyssopimuksen, jonka salaisen lisäpöytäkirjan mukaan Viro ja Latvia kuuluivat Neuvostoliiton, Liettua taas Saksan etupiiriin. Seuraavana vuonna Neuvostoliitto kuitenkin miehitti kaikki kolme maata ja liitti ne itseensä. Vuonna 1941 Saksa miehitti ne ja niistä muodostettiin kesäkuussa yhdessä Valko-Venäjän kanssa Ostlandin valtakunnankomissariaatti. Alueen juutalaiset ja muuta ei-paikallista väestöä siirrettiin paikallisten järjestysjoukkojen avustuksilla keskitysleireille. Komissariaatti oli toiminnassa kevääseen 1945 saakka. Toisen maailmansodan päätyttyä Baltian maat jäivät Neuvostoliitolle. Baltian maat itsenäistyivät toisen kerran Neuvostoliiton hajotessa 1990-luvun alussa. Vuonna 2004 Baltian maat hyväksyttiin sekä Euroopan unionin että Naton jäseneksi.
Maantiede
Baltian maat ovat pinnanmuodoltaan kumpuilevaa alankoa. Korkein kohta on Virossa sijaitseva, 318 metriä korkea Iso Munamäki. Baltian maissa on runsaasti havumetsiä, mutta lehtipuita enemmän kuin Suomessa. Kasvillisuus on muutenkin rehevämpää kuin Suomessa. Baltiassa on myös paljon soita ja järviä. Suurin järvi on Viron ja Venäjän rajalla sijaitseva Peipsijärvi, joka on Euroopan viidenneksi suurin luonnonjärvi.
Taulukko Baltian maista
| Valtio |
Pää- kaupunki |
Asukas- luku |
Pinta-ala (km²) |
Aika- vyöhyke |
|---|---|---|---|---|
 Latvia
|
Riika | 2 067 887 | 64 589 | UTC+2 |
 Liettua
|
Vilna | 2 972 000 | 65 200 | UTC+2 |
 Viro
|
Tallinna | 1 320 174 | 45 226 | UTC+2 |
Talous
Baltian maiden bruttokansantuote (bkt) on samaa luokkaa asukasta kohti laskettuna. Vuonna 2014 Latvian ostovoimakorjattu bkt oli 34 mrd. €, Liettuan 59 mrd. € ja Viron 27 mrd. €. Asukasta kohden korkein kansantuote oli Virossa (noin 20 500 €/hlö) ja alhaisin Latviassa (noin 15 000 €/hlö). Liettuassa ostovoimakorjattu bkt oli vuonna 2014 noin 16 500 € asukasta kohti.[3]
Baltian maiden elinkeinorakenne on samankaltainen. Alkutuotannon osuus bruttokansantuotteesta on kaikissa maissa 3–4 prosenttia, teollisuuden osuus 15–30 prosenttia ja palveluiden osuus 70–80 prosenttia. Teollisuustuotannon osuus on suurin Virossa ja pienin Latviassa. Vuodesta 2004 vuoteen 2014 palveluiden osuus kansantuotteesta on kasvanut ja kahden muun sektorin osuus on laskenut.[4]
| Bruttokansantuote sektoreittain |
Latvia 2004 |
Latvia 2014 |
Liettua 2004 |
Liettua 2014 |
Viro 2004 |
Viro 2014 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Alkutuotanto | 4,8 % | 3,4 % | 4,6 % | 3,5 % | 3,9 % | 3,7 % |
| Teollisuus | 18 % | 16 % | 25 % | 24 % | 29 % | 28 % |
| Palvelut | 77 % | 80 % | 70 % | 73 % | 67 % | 68 % |
Yhteistyö ja politiikka
Baltian maat ovat tehneet yhteistyötä keskenään ja myös Pohjoismaiden kanssa. Yhdessä ne muodostavat Baltoskandian alueen. Baltian maat kuuluvat muun muassa Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissioon. Baltian politiikka on ollut oikeistojohtoista, mutta konservatiivien lisäksi myös sosiaalidemokraatit ja vihreät ovat menestyneet kohtalaisen hyvin 2000-luvulla. Virossa johtava puolue on oikeistoliberaalinen Reformipuolue, Latviassa keskustaoikeistolainen Yhtenäisyys ja Liettuassa Liettuan sosiaalidemokraattinen puolue. Baltian maista jokainen kuuluu Natoon.
Lähteet
- ↑ a b Eksonyymit (Kotuksen ulkomaisten paikannimien tietokanta; haku sanalla Baltia) 14.11.2018. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 19.1.2019.
- ↑ Müller, Kai Ulrich & Henning, Detlef: Latvia, s. 9. Otava. ISBN 951-1-13018-8.
- ↑ Eurostat: National accounts (including GDP) - Data - Main tables - Gross domestic product at market prices (EU:n taloustilasto) Luxemburg: Euroopan komissio, Eurostat. Viitattu 5.12.2015. (englanniksi)
- ↑ World Development Indicators: Agriculture, Industry, Services, value added (% of GDP) (Bruttokansantuote sektoreittain vuosina 2004 ja 2014) The World Bank (Maailmanpankki). Viitattu 5.12.2015. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Baltian maat Wikimedia Commonsissa
Kirjallisuutta
- Kasekamp, Andres: Baltian historia. (A History of the Baltic States, 2010.) Suomentanut Irina Kyllönen. Tampere: Vastapaino, 2013. ISBN 978-951-768-411-8.
| ||||||||||||||||||
