Ero sivun ”Uhtua” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
==Historia== |
==Historia== |
||
Uhtua on ollut [[Viena]]n suurin kylä ja taloudellinen keskus. Uhtua jakautui 1800-luvun alkupuolella hallinnollisesti [[Vuokkiniemi|Vuokkiniemen]] ja [[Paanajärvi|Paanajärven]] pitäjiin, joiden rajana oli Uhutjoki. Myöhemmin Uhtuasta tehtiin oma kunta lähikylineen. Uhtuan kunta lakkautettiin 1920-luvulla ja siitä tuli osa [[Uhtuan piiri]]ä, jonka keskukseksi Uhtuan kylä tuli. [[Vuokkiniemi]] liitettiin Kostamuksen piiriin 1988. |
Uhtua on ollut [[Viena]]n suurin kylä ja taloudellinen keskus. Uhtua jakautui 1800-luvun alkupuolella hallinnollisesti [[Vuokkiniemi|Vuokkiniemen]] ja [[Paanajärvi|Paanajärven]] pitäjiin, joiden rajana oli Uhutjoki. Myöhemmin Uhtuasta tehtiin oma kunta lähikylineen. Uhtua oli 1800-luvulla vilkas kauppapaikka, jossa kävivät lähes kaikki tunnetut runonkerääjät. Esimerkiksi Lönnrot kävi paikkakunnalla useasti ja vuonna 1835 hän sai täkäläiseltä Varahvontta Jamaselta viiden ruplan maksusta 20 pitkää runoa. Vielä 1900-luvun alussa suomalaiset kävivät tutkimassa täkäläistä runonlauluperinnettä. vuoden 1918 tienoilla suomalaisia oli alueella yrittämässä torjua bosevikkeja ja myöhemmin osallistumassa Karjalan epäonnistuneeseen kansannousuun. Uhtuan kunta lakkautettiin 1920-luvulla ja siitä tuli osa [[Uhtuan piiri]]ä, jonka keskukseksi Uhtuan kylä tuli. [[Vuokkiniemi]] liitettiin Kostamuksen piiriin 1988. |
||
==Uhtuan kyliä== |
==Uhtuan kyliä== |
||
Versio 9. joulukuuta 2006 kello 18.22
Uhtua (nykyään Kalevala, ven. Калевала, vuoteen 1963 asti Ухта, Uhta) on kaupunkityyppinen taajama ja Kalevalan piirin hallintokeskus Keski-Kuittijärven pohjoisrannalla Karjalan tasavallassa Venäjällä. Asukkaita on 5 459 (2005).
Historia
Uhtua on ollut Vienan suurin kylä ja taloudellinen keskus. Uhtua jakautui 1800-luvun alkupuolella hallinnollisesti Vuokkiniemen ja Paanajärven pitäjiin, joiden rajana oli Uhutjoki. Myöhemmin Uhtuasta tehtiin oma kunta lähikylineen. Uhtua oli 1800-luvulla vilkas kauppapaikka, jossa kävivät lähes kaikki tunnetut runonkerääjät. Esimerkiksi Lönnrot kävi paikkakunnalla useasti ja vuonna 1835 hän sai täkäläiseltä Varahvontta Jamaselta viiden ruplan maksusta 20 pitkää runoa. Vielä 1900-luvun alussa suomalaiset kävivät tutkimassa täkäläistä runonlauluperinnettä. vuoden 1918 tienoilla suomalaisia oli alueella yrittämässä torjua bosevikkeja ja myöhemmin osallistumassa Karjalan epäonnistuneeseen kansannousuun. Uhtuan kunta lakkautettiin 1920-luvulla ja siitä tuli osa Uhtuan piiriä, jonka keskukseksi Uhtuan kylä tuli. Vuokkiniemi liitettiin Kostamuksen piiriin 1988.
Uhtuan kyliä
Uhtua, Tsiksa, Enonsuu, Alajärvi, Jyvöälahti, Luusalmi, Nurmilahti, Röhö, Häme, Haikola, Ponkalahti
Huomioitavaa
Uhtuaa ei pidä sekoittaa Komin tasavallassa sijaitsevaan Uhta-nimiseen kaupunkiin.
Malline:Tynkä/Karjalan tasavalta
| ||||||||||||
