Ero sivun ”Yhteiskuntatiede” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään malline:commonscat Aiheesta muualla -osioon
p Lisätty yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkimus
Rivi 27: Rivi 27:
* [[Historia|yhteiskuntahistoria]] (jaetaan usein [[Poliittinen historia|poliittiseen]] sekä [[Taloushistoria|talous-]] ja [[sosiaalihistoria]]an)<ref name=":0" />
* [[Historia|yhteiskuntahistoria]] (jaetaan usein [[Poliittinen historia|poliittiseen]] sekä [[Taloushistoria|talous-]] ja [[sosiaalihistoria]]an)<ref name=":0" />
* [[yhteiskuntapolitiikka]]<ref name=":2" />
* [[yhteiskuntapolitiikka]]<ref name=":2" />
* [[yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkimus]]
* [[väestötiede]]<ref name=":3">{{verkkoviite|osoite=https://www.helsinki.fi/fi/valtiotieteellinen-tiedekunta/tutkimus/tieteenalat/sosiologia|nimeke=Sosiologia - Valtiotieteellinen tiedekunta - Helsingin yliopisto|ajankohta=18.7.2018|julkaisu=Helsingin yliopisto}}</ref>
* [[väestötiede]]<ref name=":3">{{verkkoviite|osoite=https://www.helsinki.fi/fi/valtiotieteellinen-tiedekunta/tutkimus/tieteenalat/sosiologia|nimeke=Sosiologia - Valtiotieteellinen tiedekunta - Helsingin yliopisto|ajankohta=18.7.2018|julkaisu=Helsingin yliopisto}}</ref>



Versio 21. tammikuuta 2022 kello 12.24

Yhteiskuntatieteet on yhteiskuntaa ja sen ilmiöitä tutkivia tieteenaloja yhdistävä nimitys.[1]

Yhteiskuntatieteitä

Yhteiskuntatieteisiin kuuluvat:

Muista tieteistä ainakin maantiede ja uskontotiede saattavat tutkia yhteiskunnallisia asioita, mutta niitä ei lasketa yhteiskuntatieteiksi. Oikeustiede puolestaan suhtautuu tutkimuskohteeseensa normatiivisena ilmiönä, ei yhteiskunnallisena, ja tutkii sitä yhteiskuntatieteistä selkeästi poikkeavalla tavalla ja eri näkökulmasta[11][12].

Yhteiskuntatieteiden vaikutus

Tieteenfilosofi Jaakko Kuorikosken mukaan taloustieteilijät pääsevät ratkaisemaan muidenkin yhteiskuntatieteiden ongelmia, koska he eivät vain kuvaile vaan pyrkivät myös testaamaan hypoteeseja, selvittämään syitä ja löytämään erot aiheuttavia tekijöitä. Koska sosiaalitutkimuksessa on vaikea järjestää ihmiskokeita, taloustieteilijät usein etsivät luonnollisen kokeen, joka jakaa ihmiset vertailukelpoisiin ryhmiin.[13]

Katso myös

Lähteet

  1. Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja. 3. tarkistettu ja päivitetty painos. Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6541-X.
  2. a b c d e Yhteiskuntatieteiden perusopinnot | Avoin yliopisto | Helsingin yliopisto courses.helsinki.fi. Viitattu 29.11.2016.
  3. a b Opintopolku Opintopolku. Viitattu 29.11.2016.
  4. a b Sosiologia - Valtiotieteellinen tiedekunta - Helsingin yliopisto Helsingin yliopisto. 18.7.2018.
  5. Logopedian valintakokeet www.utu.fi. Viitattu 29.11.2016.
  6. Matkailututkimus - Lapin yliopisto - University of Lapland - Lapplands universitet www.ulapland.fi. Viitattu 29.11.2016.
  7. Sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelma - Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö 2012–2015 www10.uta.fi. Viitattu 29.11.2016.
  8. Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma - Opiskelijaksi www.uta.fi. Viitattu 29.11.2016.
  9. a b c d e f g Laitoksen esittely | UEF www.uef.fi. Viitattu 29.11.2016.
  10. Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma - Opiskelijaksi www.uta.fi. Viitattu 29.11.2016.
  11. Tuori, Kaarlo: Oikeuden ratio ja voluntas, s. 18–33. Helsinki: WSOYpro, 2007. ISBN 978-951-0-32960-3.
  12. Cotterrell, Roger: Law, culture and society: Legal ideas in the mirror of social theory, s. 50–51. Law, justice, and power. Aldershot: Ashgate, 2006. ISBN 0754625052. (englanniksi)
  13. Miksi tutkittu tieto ei aina näy poliittisissa päätöksissä? Tutkijoiden tulisi katsoa myös peiliin, sanoo tieteenfilosofi Jaakko Kuorikoski Helsingin Sanomat. 15.12.2017.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yhteiskuntatiede.
Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.