Ero sivun ”Kiviniemi (Sakkola)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään malline:commonscat-rivi (Commons-luokka P373 = Losevo, Priozersky District) ja luodaan Aiheesta muualla -osio
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 5: Rivi 5:
Kiviniemen sillan eteläpuolella, valtatien itäpuolella, on vanhan 1600-luvun linnoituksen jäänteet.<ref>Lehtipuu, Markus: Kannas Suomalainen Matkaopas, 1. p. 2004</ref>
Kiviniemen sillan eteläpuolella, valtatien itäpuolella, on vanhan 1600-luvun linnoituksen jäänteet.<ref>Lehtipuu, Markus: Kannas Suomalainen Matkaopas, 1. p. 2004</ref>


=== Kiviniemen kasarmialue ===
== Kiviniemen kasarmialue ==
Kuuden kilometrin päässä Kiviniemen kylästä sijaitsi Kasarmilan nimellä tunnettu Kiviniemen kasarmialue jonka puiset kasarmirakennukset valmistuivat 1920-luvun alussa. Kiviniemen kasarmialueelle oli sijoitettuna vuodesta 1922 alkaen [[Savon jääkärirykmentti|Savon Jääkärirykmentin]] III pataljoona (myöhemmin [[Savon Prikaati]]n III pataljoona ja 1930-luvulla [[Vuoksen Jääkäripataljoona]] ja [[Jääkäripataljoona 4]]). Kiviniemessä oli 1930-luvulla kantahenkilökuntaa noin 150 ja varusmiehiä koulutettiin vuodessa noin tuhat. Kasarmilla oli oma sairaala, [[sotilaskoti]] ja reservialiupseerikoulu. Pataljoonalla oli myös oma soittokunta. 1930-luvulla Kiviniemeen valmistui kolmikerroksinen kivinen kasarmirakennus. Kiviniemen kasarmialue on edelleen sotilaskäytössä. <ref>[http://www.sakkola.fi/kylat/Kasarmila.htm Sakkolan kylät : Kasarmila (Kiviniemen kasarmi)]</ref><ref>[http://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/480 Sotahistorialliset kohteet : Kiviniemen kasarmi Sakkola Kiviniemi]</ref>
Kuuden kilometrin päässä Kiviniemen kylästä sijaitsi Kasarmilan nimellä tunnettu Kiviniemen kasarmialue jonka puiset kasarmirakennukset valmistuivat 1920-luvun alussa. Kiviniemen kasarmialueelle oli sijoitettuna vuodesta 1922 alkaen [[Savon jääkärirykmentti|Savon Jääkärirykmentin]] III pataljoona (myöhemmin [[Savon Prikaati]]n III pataljoona ja 1930-luvulla [[Vuoksen Jääkäripataljoona]] ja [[Jääkäripataljoona 4]]). Kiviniemessä oli 1930-luvulla kantahenkilökuntaa noin 150 ja varusmiehiä koulutettiin vuodessa noin tuhat. Kasarmilla oli oma sairaala, [[sotilaskoti]] ja reservialiupseerikoulu. Pataljoonalla oli myös oma soittokunta. 1930-luvulla Kiviniemeen valmistui kolmikerroksinen kivinen kasarmirakennus. Kiviniemen kasarmialue on edelleen sotilaskäytössä. <ref>[http://www.sakkola.fi/kylat/Kasarmila.htm Sakkolan kylät : Kasarmila (Kiviniemen kasarmi)]</ref><ref>[http://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/480 Sotahistorialliset kohteet : Kiviniemen kasarmi Sakkola Kiviniemi]</ref>



Versio 21. tammikuuta 2022 kello 12.23

Kiviniemen silta 14.5.2016
Kiviniemen kylänraittia 14.5.2016

Sakkolan pitäjään Suomen ajalla kuulunut Kiviniemi (ven. Лосево, Losevo) on nykyään suosituimpia pysähdyspaikkoja Karjalan kannaksella niin suomalaisten kuin venäläistenkin keskuudessa. Kuohuvan Vuoksen virran yli kulkee silta, ja tämän sillan pohjoispuolella on tärkeä taukopaikka ja palvelupiste.

Kiviniemen sillan eteläpuolella, valtatien itäpuolella, on vanhan 1600-luvun linnoituksen jäänteet.[1]

Kiviniemen kasarmialue

Kuuden kilometrin päässä Kiviniemen kylästä sijaitsi Kasarmilan nimellä tunnettu Kiviniemen kasarmialue jonka puiset kasarmirakennukset valmistuivat 1920-luvun alussa. Kiviniemen kasarmialueelle oli sijoitettuna vuodesta 1922 alkaen Savon Jääkärirykmentin III pataljoona (myöhemmin Savon Prikaatin III pataljoona ja 1930-luvulla Vuoksen Jääkäripataljoona ja Jääkäripataljoona 4). Kiviniemessä oli 1930-luvulla kantahenkilökuntaa noin 150 ja varusmiehiä koulutettiin vuodessa noin tuhat. Kasarmilla oli oma sairaala, sotilaskoti ja reservialiupseerikoulu. Pataljoonalla oli myös oma soittokunta. 1930-luvulla Kiviniemeen valmistui kolmikerroksinen kivinen kasarmirakennus. Kiviniemen kasarmialue on edelleen sotilaskäytössä. [2][3]

Kirjailija Pentti Haanpää suoritti asevelvollisuutensa 1925–1926 Kiviniemen kasarmilla ja hän kirjoitti 1928 ilmestyneen novellikokoelmansa Kenttä ja kasarmi kokemustensa pohjalta. [4]

Lähteet

Aiheesta muualla