Ero sivun ”Komentoliittymä” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 20: Rivi 20:


==Sovelluksia==
==Sovelluksia==
[[Tiedosto:GNUOctave430.png|pienoiskuva|[[GNU Octave]]n graafinen käyttöliittymä sekä komentoliittymä.]]
Komentoliittymää käytetään edelleen sen tuoman selkeyden ja pienempien resurssivaatimusten takia monissa laitteissa ja sovelluksissa. Verrattuna [[Hiiri (osoitinlaite)|hiirellä]] tapahtuvaan ikkunoiden selailuun graafisella käyttöliittymällä on komentoliittymä joissakin tapauksissa myös nopeampi tapa ohjata tietokoneen toimintaa. Komentoliittymän käyttö on yleistä tieteellisen tutkimuksen, laitteiden kehittämisen ympäristöissä ja käyttöliittymissä, jotka liittyvät kiinteästi johonkin laitteeseen. Monet [[Ohjelmointi|ohjelmoijat]] suosivat komentoliittymää. Komentoliittymän käyttö on väistämätöntä [[suurtietokone]]iden ja muiden erikoisempien tietokoneiden yhteydessä.
Komentoliittymää käytetään edelleen sen tuoman selkeyden ja pienempien resurssivaatimusten takia monissa laitteissa ja sovelluksissa. Verrattuna [[Hiiri (osoitinlaite)|hiirellä]] tapahtuvaan ikkunoiden selailuun graafisella käyttöliittymällä on komentoliittymä joissakin tapauksissa myös nopeampi tapa ohjata tietokoneen toimintaa. Komentoliittymän käyttö on yleistä tieteellisen tutkimuksen, laitteiden kehittämisen ympäristöissä ja käyttöliittymissä, jotka liittyvät kiinteästi johonkin laitteeseen. Monet [[Ohjelmointi|ohjelmoijat]] suosivat komentoliittymää. Komentoliittymän käyttö on väistämätöntä [[suurtietokone]]iden ja muiden erikoisempien tietokoneiden yhteydessä.

Joissakin sovelluksissa on mukana sen oma komentoliittymä.


Komentotulkissa on usein mukana ohjelmointiominaisuuksia [[komentokieli|komentokielen]] muodossa: esimerkiksi suosittu [[Bash]] sisältää [[Turing-täydellinen|Turing-täydellisen]] komentokielen.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Command Line Fundamentals | Tekijä = Vivek N | Julkaisija = Packt | Ajankohta = joulukuu 2018 | Sivut = 166 | Kieli = {{en}} | Isbn = 978-1-78980-776-9 | www = https://books.google.fi/books?id=PXWBDwAAQBAJ&pg=PA166&lpg=PA166&dq=bash+turing+completeness&source=bl&ots=qWNcSJX3Fu&sig=ACfU3U3ebPWIibsjWkDA8kfTZkwm1_tFQQ&hl=en&sa=X&ved=2ahUKEwicpPjc-5v1AhVBEncKHXH8Ba4Q6AF6BAgeEAM#v=onepage&q=bash%20turing%20completeness&f=false}}</ref>
Komentotulkissa on usein mukana ohjelmointiominaisuuksia [[komentokieli|komentokielen]] muodossa: esimerkiksi suosittu [[Bash]] sisältää [[Turing-täydellinen|Turing-täydellisen]] komentokielen.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Command Line Fundamentals | Tekijä = Vivek N | Julkaisija = Packt | Ajankohta = joulukuu 2018 | Sivut = 166 | Kieli = {{en}} | Isbn = 978-1-78980-776-9 | www = https://books.google.fi/books?id=PXWBDwAAQBAJ&pg=PA166&lpg=PA166&dq=bash+turing+completeness&source=bl&ots=qWNcSJX3Fu&sig=ACfU3U3ebPWIibsjWkDA8kfTZkwm1_tFQQ&hl=en&sa=X&ved=2ahUKEwicpPjc-5v1AhVBEncKHXH8Ba4Q6AF6BAgeEAM#v=onepage&q=bash%20turing%20completeness&f=false}}</ref>

Versio 6. tammikuuta 2022 kello 05.01

Hakusana ”komentorivi” ohjaa tänne. Windowsin komentorivistä kertova artikkeli on cmd.exe.
Bashin komentoliittymä.
Free Pascalin kääntäjää käytetään Cygwinin komentoriviltä.

Komentoliittymä, komentorivi eli komentokehote (engl. command line interface, CLI) on tapa järjestää ihmisen ja tietokoneen välinen kommunikointi. Vaikka komentoliittymää voisi pitää graafisen käyttöliittymän vastakohtana, käytännössä vertailu ei ole aivan osuva. Komentoliittymää käytetään usein erikoistapauksissa, kuten tieteellisen tutkimuksen käyttämissä sovelluksissa, monien laitteiden käyttöliittymissä tai näkövammaisille tarkoitetuissa sovelluksissa. Perinteisesti Unixeissa ja Linuxissa komentoliittymä on ollut näkyvässä asemassa järjestelmän ylläpidossa. Tyypillisin komentoliittymässä ajettava ohjelma on komentotulkki. Komentoliittymästä käytetään myös nimityksiä konsoli, terminaali ja pääte etenkin kun tarkoitetaan pääte-emulaattoria.

Komentorivin käyttö

Komentoliittymässä ajetaan tyypillisesti komentotulkkia. Tällöin käyttäjä kirjoittaa komentoriville käynnistettävän ohjelman nimen tai komentotulkin sisäisen komennon mahdollisine parametreineen ja painaa syöttöpainiketta, jolloin komentotulkki käsittelee käskyn ja tulostaa vastineen näytölle. Suoritteen jälkeen tietokone jää odottamaan uutta komentoa. Tietokoneen ollessa valmis vastaanottamaan komennon sen merkkinä on komentokehote (engl. prompt).

Komentokehote MS-DOS/Windows-ympäristössä päättyy kulmasulkuun (>).

Unix-tyylisissä käyttöjärjestelmissä se päättyy tyypillisesti $-merkkiin (Bourne shell) tai %-merkkiin (C shell), sekä ylikäyttäjällä (root) #-merkkiin, mutta on käyttäjän muokattavissa.[1][2]

Komentoliittymän käyttö ei välttämättä vaadi suurta järjestelmän tuntemusta, sillä komennot ovat usein lyhennyksiä selväkielisistä englanninkielisistä sanoista, ja niille on yleensä saatavilla käytönaikainen ohje komennoilla help tai man.

Historiaa

Komentoliittymä periytyy teletype-laitteiden ajalta, jolloin tietokoneen käyttö oli suoraviivaista komentojen ja suoritteiden vuorottelua. Tämä sijoittuu yhteen varhaiseen interaktiiviseen tietojenkäsittelyyn eräajon jälkeen. Sama käyttömalli jatkui kun kuvaputkiiin perustuvat päätelaitteet ilmestyivät. Komentoliittymä oli pääasiallinen tietokoneiden käyttöliittymä, kunnes tekniikan kehitys loi edellytykset grafiikan esittämiselle (graafinen pääte) ja graafiselle käyttöliittymälle.

Sovelluksia

GNU Octaven graafinen käyttöliittymä sekä komentoliittymä.

Komentoliittymää käytetään edelleen sen tuoman selkeyden ja pienempien resurssivaatimusten takia monissa laitteissa ja sovelluksissa. Verrattuna hiirellä tapahtuvaan ikkunoiden selailuun graafisella käyttöliittymällä on komentoliittymä joissakin tapauksissa myös nopeampi tapa ohjata tietokoneen toimintaa. Komentoliittymän käyttö on yleistä tieteellisen tutkimuksen, laitteiden kehittämisen ympäristöissä ja käyttöliittymissä, jotka liittyvät kiinteästi johonkin laitteeseen. Monet ohjelmoijat suosivat komentoliittymää. Komentoliittymän käyttö on väistämätöntä suurtietokoneiden ja muiden erikoisempien tietokoneiden yhteydessä.

Joissakin sovelluksissa on mukana sen oma komentoliittymä.

Komentotulkissa on usein mukana ohjelmointiominaisuuksia komentokielen muodossa: esimerkiksi suosittu Bash sisältää Turing-täydellisen komentokielen.[3]

Rajoituksia

Kuvien ja äänten käsittely luonnollisesti on hyvin hankalaa komentoliittymästä. Vieraan komentoliittymän käyttäminen ilman ohjeita on vaikeaa ilman huolellisesti tehtyä aputoimintoa. Tavalliseen webin selailuun komentoliittymää ei voi suositella, vaikka se onkin mahdollista telnet-yhteyden yli Unix-palvelinkoneella tai Lynx-selaimella.

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla