Ero sivun ”Turvallisempi tila” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p == Katso myös == * Sisältövaroitus |
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta Edistynyt mobiilimuokkaus |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Turvallisemman tilan politiikka on lähtöisin [[Alakulttuuri|ala]]- ja vaihtoehtokulttuurista, etenkin [[Seksuaalivähemmistöt|seksuaali]]- ja [[Sukupuolivähemmistöt|sukupuolivähemmistöjen]] tapahtumista.<ref name=utopia /> Yhdysvalloissa ja Britanniassa turvallisia tiloja on nykyisin monessa yliopistossa. Turvallisten tilojen puolustajien mielestä turvalliset tilat ovat tarpeellisia marginalisoituihin ja haavoittuvaisiin ryhmiin kuuluville ja itsensä uhatuiksi kokeville ihmisille, kuten naisille, seksuaalivähemmistöille ja rotuvähemmistöille. <ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.nytimes.com/2019/08/29/opinion/safe-spaces-campus.html|Nimeke=Don’t Dismiss ‘Safe Spaces’|Tekijä=Michael S. Roth|Julkaisu=The New York Times|Ajankohta=29.8.2019|Viitattu=23.5.2021}}</ref><ref name=":0">{{Verkkoviite|Osoite=https://theconversation.com/why-safe-spaces-at-universities-are-a-threat-to-free-speech-94547|Nimeke=Why ‘safe spaces’ at universities are a threat to free speech|Tekijä=Suzanne Whitten|Julkaisu=The Conversation|Ajankohta=6.4.2018|Viitattu=23.5.2021}}</ref> Sanavalinta ”turvallisempi” sanan ”turvallinen” sijasta viittaa siihen, ettei täysin turvallista tilaa pystytä koskaan luomaan ja lupaamaan.<ref name="utopia" /> |
Turvallisemman tilan politiikka on lähtöisin [[Alakulttuuri|ala]]- ja vaihtoehtokulttuurista, etenkin [[Seksuaalivähemmistöt|seksuaali]]- ja [[Sukupuolivähemmistöt|sukupuolivähemmistöjen]] tapahtumista.<ref name=utopia /> Yhdysvalloissa ja Britanniassa turvallisia tiloja on nykyisin monessa yliopistossa. Turvallisten tilojen puolustajien mielestä turvalliset tilat ovat tarpeellisia marginalisoituihin ja haavoittuvaisiin ryhmiin kuuluville ja itsensä uhatuiksi kokeville ihmisille, kuten naisille, seksuaalivähemmistöille ja rotuvähemmistöille. <ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.nytimes.com/2019/08/29/opinion/safe-spaces-campus.html|Nimeke=Don’t Dismiss ‘Safe Spaces’|Tekijä=Michael S. Roth|Julkaisu=The New York Times|Ajankohta=29.8.2019|Viitattu=23.5.2021}}</ref><ref name=":0">{{Verkkoviite|Osoite=https://theconversation.com/why-safe-spaces-at-universities-are-a-threat-to-free-speech-94547|Nimeke=Why ‘safe spaces’ at universities are a threat to free speech|Tekijä=Suzanne Whitten|Julkaisu=The Conversation|Ajankohta=6.4.2018|Viitattu=23.5.2021}}</ref> Sanavalinta ”turvallisempi” sanan ”turvallinen” sijasta viittaa siihen, ettei täysin turvallista tilaa pystytä koskaan luomaan ja lupaamaan.<ref name="utopia" /> |
||
== Turvallisemman |
== Turvallisemman tilan periaatteet == |
||
Turvallisemman tilan periaatteisiin voivat kuulua esimerkiksi avoimuus ja ennakkoluulottomuus, kannustavuus, tilan antaminen, osallistaminen ja puheenvuoron antaminen kaikille, kunnioitus, koskemattomuus sekä oikeus oman identiteetin itsemäärittelyyn.<ref name=partio /><ref name=yk-nuoret /><ref name=mielenterveystalo>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/tukea_sukupuoli-identiteetin_jasentamiseen/Documents/turvallisemman-tilan-periaatteita.pdf | Nimeke = Turvallisemman tilan periaatteita | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Mielenterveystalo | Viitattu = 23.5.2021 }}</ref><ref name=syl /> |
Turvallisemman tilan periaatteisiin voivat kuulua esimerkiksi avoimuus ja ennakkoluulottomuus, kannustavuus, tilan antaminen, osallistaminen ja puheenvuoron antaminen kaikille, kunnioitus, koskemattomuus sekä oikeus oman identiteetin itsemäärittelyyn.<ref name=partio /><ref name=yk-nuoret /><ref name=mielenterveystalo>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/tukea_sukupuoli-identiteetin_jasentamiseen/Documents/turvallisemman-tilan-periaatteita.pdf | Nimeke = Turvallisemman tilan periaatteita | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Mielenterveystalo | Viitattu = 23.5.2021 }}</ref><ref name=syl /> |
||
Versio 24. joulukuuta 2021 kello 21.13
Turvallisempi tila eli turvallinen tila on paikka, joka on tarkoitettu tarjoamaan paikallaolijoille ja osallistujille tunne fyysisestä ja henkisestä turvallisuudesta. Tämä saavutetaan edellyttämällä tulijoilta turvallisemman tilan periaatteiden noudattamista sekä puuttumalla näiden periaatteiden rikkomuksiin.[1][2][3]
Turvallisemman tilan politiikka on lähtöisin ala- ja vaihtoehtokulttuurista, etenkin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tapahtumista.[4] Yhdysvalloissa ja Britanniassa turvallisia tiloja on nykyisin monessa yliopistossa. Turvallisten tilojen puolustajien mielestä turvalliset tilat ovat tarpeellisia marginalisoituihin ja haavoittuvaisiin ryhmiin kuuluville ja itsensä uhatuiksi kokeville ihmisille, kuten naisille, seksuaalivähemmistöille ja rotuvähemmistöille. [5][6] Sanavalinta ”turvallisempi” sanan ”turvallinen” sijasta viittaa siihen, ettei täysin turvallista tilaa pystytä koskaan luomaan ja lupaamaan.[4]
Turvallisemman tilan periaatteet
Turvallisemman tilan periaatteisiin voivat kuulua esimerkiksi avoimuus ja ennakkoluulottomuus, kannustavuus, tilan antaminen, osallistaminen ja puheenvuoron antaminen kaikille, kunnioitus, koskemattomuus sekä oikeus oman identiteetin itsemäärittelyyn.[1][2][7][3]
Turvallisemman tilan periaatteissa kiellettyjä asioita voivat olla esimerkiksi syrjintä ja syrjivä puhe, väheksyminen, häirintä, vihamielisyys ja poissulkeminen. Kiellettyä ovat myös henkilöiden ominaisuuksiin liittyvien stereotyyppien toisintaminen sekä ääneen lausutut oletukset toisten osallistujien ominaisuuksista, kuten sukupuolesta, seksuaalisuudesta, uskonnosta tai kansallisuudesta.[1][2][7]
Turvallisemman tilan periaatteiden tarkoitus on saada ihmiset ennakoivasti miettimään omaa käytöstään sekä luoda osallisuuden kokemusta sillä, että kaikki ovat mukana ja vastuussa sosiaalisten tilojen luomisesta.[4]
Kritiikki
Arvostelijoiden mielestä turvalliset tilat ovat ylisuojelevia, ja niitä käyttämällä rajoitetaan sananvapautta ja akateemista vapautta, jonka tulisi hyväksyä suuretkin erimielisyydet.[6]
Greg Lukianoffin ja Jonathan Haidtin mukaan nuorten ihmisten kestokyky ja tunteiden hallinta on kärsinyt, kun vallalle on päässyt sosiaalisen oikeudenmukaisuusteorian käsitys siitä, että ihmiset ovat emotionaalisesti hauraita, tunnevaltaisia ja jakautuvat hyviin ja pahoihin. Heidän mukaansa tähän käsitykseen perustuva hyysääminen tuottaa nuorille negatiivisen, paranoidin ja itseä vahingoittavan mielentilan.[8]
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b c Anna Majava: Turvallisemman tilan periaatteet – Turvallisesti yhdessä -blogisarjan 2. osa 26.2.2021. Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry. Viitattu 23.5.2021.
- ↑ a b c Turvallinen tila Helsingin YK-nuoret. Viitattu 23.5.2021.
- ↑ a b SYL:n turvallisemman tilan periaatteet Suomen ylioppilaskuntien liitto. Viitattu 23.5.2021.
- ↑ a b c Utopia Helsinki: Turvallisemmat tilat UTOPIA HELSINKI. 14.3.2013. Viitattu 26.5.2021.
- ↑ Michael S. Roth: Don’t Dismiss ‘Safe Spaces’ The New York Times. 29.8.2019. Viitattu 23.5.2021.
- ↑ a b Suzanne Whitten: Why ‘safe spaces’ at universities are a threat to free speech The Conversation. 6.4.2018. Viitattu 23.5.2021.
- ↑ a b Turvallisemman tilan periaatteita Mielenterveystalo. Viitattu 23.5.2021.
- ↑ Pluckrose, Helen ja Lindsay, James: Cynical Theories: How Activist Scholarship Made Everything About Race, Gender, and Identity—and Why This Harms Everybody, s. 227–228. Swift, 2020. ISBN 978-1-80-075004-3. (englanniksi)