Ero sivun ”A-kilta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
p Lisäsin yhden wikipedian sisäisen linkin |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Alkujaan A-killat olivat [[A-klinikkasäätiö|A-klinikoiden]] asiakkaiden asiakasjärjestöjä, mutta 1960- ja 1970-luvuilla niistä alkoi kehittyä itsenäisiä yhdistyksiä. Ensimmäinen A-kilta perustettiin [[Turku|Turussa]] vuonna 1962 nimellä Turun A-asiakas Ketju.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.a-kiltojenliitto.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=13&Itemid=128 | Nimeke = A-Kiltojen Liiton tehtävä | Julkaisu = a-kiltojenliitto.fi | Viitattu = 18.4.2014}}</ref> A-killat perustettiin [[Alkoholijuoma|alkoholista]] eroon pyrkivien toimesta. Nykyisin toiminnassa on mukana myös muista päihteistä eroon pyrkiviä. |
Alkujaan A-killat olivat [[A-klinikkasäätiö|A-klinikoiden]] asiakkaiden asiakasjärjestöjä, mutta 1960- ja 1970-luvuilla niistä alkoi kehittyä itsenäisiä yhdistyksiä. Ensimmäinen A-kilta perustettiin [[Turku|Turussa]] vuonna 1962 nimellä Turun A-asiakas Ketju.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.a-kiltojenliitto.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=13&Itemid=128 | Nimeke = A-Kiltojen Liiton tehtävä | Julkaisu = a-kiltojenliitto.fi | Viitattu = 18.4.2014}}</ref> A-killat perustettiin [[Alkoholijuoma|alkoholista]] eroon pyrkivien toimesta. Nykyisin toiminnassa on mukana myös muista päihteistä eroon pyrkiviä. |
||
A-kilta on SOSTEn jäsenjärjestö. |
A-kilta on [[Soste|SOSTEn]] jäsenjärjestö. |
||
Rekisteröityneinä yhdistyksinä A-kiltoja on Suomessa noin 90, joista aktiivisesti toimii noin 60. A-killat harjoittavat monipuolista yhteistoimintaa keskenään (aluetoiminta). A-killat ovat usein paikkakunnallaan oman kuntansa sosiaali- ja terveystoimen kanssa kiinteässä yhteistoiminnassa. [[Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus]] rahoittaa usein A-kiltojen hankkeita muun muassa asuntolatoimintaa. Yleistä on, että A-kilta tarjoaa toimintakeskuksessaan palveluita (ruokailu, peseytyminen, pyykinpesu, lehtien luku, sauna, harrastustoiminta tms.) kaikille niitä tarvitseville riippumatta yhdistyksen jäsenyydestä. Monella paikkakunnalla A-killan toimintakeskuksesta on muodostunut lähiseudun päihdetoipujien palvelupiste, josta löytyy usein internetyhteydet niitä tarvitseville. |
Rekisteröityneinä yhdistyksinä A-kiltoja on Suomessa noin 90, joista aktiivisesti toimii noin 60. A-killat harjoittavat monipuolista yhteistoimintaa keskenään (aluetoiminta). A-killat ovat usein paikkakunnallaan oman kuntansa sosiaali- ja terveystoimen kanssa kiinteässä yhteistoiminnassa. [[Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus]] rahoittaa usein A-kiltojen hankkeita muun muassa asuntolatoimintaa. Yleistä on, että A-kilta tarjoaa toimintakeskuksessaan palveluita (ruokailu, peseytyminen, pyykinpesu, lehtien luku, sauna, harrastustoiminta tms.) kaikille niitä tarvitseville riippumatta yhdistyksen jäsenyydestä. Monella paikkakunnalla A-killan toimintakeskuksesta on muodostunut lähiseudun päihdetoipujien palvelupiste, josta löytyy usein internetyhteydet niitä tarvitseville. |
||
Versio 10. joulukuuta 2021 kello 13.47
A-killat ovat rekisteröityjä, itsenäisiä yhdistyksiä, jotka tuottavat paikkakunnallaan päihdetoipujille vertaistukea ja päihteetöntä toimintaa. Toimintaan voivat osallistua kaikki päihdetoipujat, heidän läheisensä sekä toipumisen edistämisestä kiinnostuneet. Kaikkea A-kiltatoimintaa yhdistää kuusi arvoa: päihteettömyys, kokemuksellisuus, toiminnallisuus, vapaaehtoisuus, yhteisöllisyys ja yhteistoiminta. A-kiltatoiminta on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta.
Alkujaan A-killat olivat A-klinikoiden asiakkaiden asiakasjärjestöjä, mutta 1960- ja 1970-luvuilla niistä alkoi kehittyä itsenäisiä yhdistyksiä. Ensimmäinen A-kilta perustettiin Turussa vuonna 1962 nimellä Turun A-asiakas Ketju.[1] A-killat perustettiin alkoholista eroon pyrkivien toimesta. Nykyisin toiminnassa on mukana myös muista päihteistä eroon pyrkiviä.
A-kilta on SOSTEn jäsenjärjestö.
Rekisteröityneinä yhdistyksinä A-kiltoja on Suomessa noin 90, joista aktiivisesti toimii noin 60. A-killat harjoittavat monipuolista yhteistoimintaa keskenään (aluetoiminta). A-killat ovat usein paikkakunnallaan oman kuntansa sosiaali- ja terveystoimen kanssa kiinteässä yhteistoiminnassa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus rahoittaa usein A-kiltojen hankkeita muun muassa asuntolatoimintaa. Yleistä on, että A-kilta tarjoaa toimintakeskuksessaan palveluita (ruokailu, peseytyminen, pyykinpesu, lehtien luku, sauna, harrastustoiminta tms.) kaikille niitä tarvitseville riippumatta yhdistyksen jäsenyydestä. Monella paikkakunnalla A-killan toimintakeskuksesta on muodostunut lähiseudun päihdetoipujien palvelupiste, josta löytyy usein internetyhteydet niitä tarvitseville.
A-kiltojen jäsenistä noin kolmasosa on naisia, ja heidän osuutensa on jatkuvasti kasvanut. Jäseniä A-killassa on keskimäärin noin 50, suurimmissa A-killoissa jäseniä on useita satoja. Palveluiden käyttäjiä on moninkertaisesti jäsenmäärään nähden.
Toimintansa A-killat järjestävät itsenäisesti mahdollisuuksiensa ja resurssiensa mukaan. Monella A-killalla on osto- tai palvelusopimuksia oman kuntansa kanssa, jolloin niillä saattaa olla palkattua henkilökuntaa. Useimmiten A-kilta toimii kuitenkin vapaaehtoispohjalta. Erilaisilla työllistämistuilla työllistettyjen ja yhdyskuntapalvelua suorittavien sijoituspaikkoina A-killoilla on merkittävä asema.
A-Kiltojen Liitto ry on A-kiltojen valtakunnallinen keskusjärjestö, joka toimii julkisella rahoituksella. Sen toimipaikka on Tampereella.
A-kiltojen nimestä ja muusta A-kiltatoiminnasta kirjoitettaessa on vakiintunut käytäntö, että alkukirjain A kirjoitetaan isona. A-kiltojen slogan on: Selvästi parempi.
Toiminnassa olevia jäsenyhdistyksiä
|
|
|
Lähteet
- ↑ A-Kiltojen Liiton tehtävä a-kiltojenliitto.fi. Viitattu 18.4.2014.