Ero sivun ”Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 249: Rivi 249:


:Alkuun se nimi, jolla artikkeli on.--[[Käyttäjä:MAQuire|MAQuire]] ([[Keskustelu käyttäjästä:MAQuire|keskustelu]]) 25. marraskuuta 2021 kello 21.45 (EET)
:Alkuun se nimi, jolla artikkeli on.--[[Käyttäjä:MAQuire|MAQuire]] ([[Keskustelu käyttäjästä:MAQuire|keskustelu]]) 25. marraskuuta 2021 kello 21.45 (EET)

:Kuten MAQuire. Botti töihin. Joskus tietolaatikossa henkilön nimessä (vastaava kuin artikkelin nimi) on virheellistä tulkintaa. ---[[Käyttäjä:Raid5|raid5]] 25. marraskuuta 2021 kello 21.59 (EET)

Versio 25. marraskuuta 2021 kello 23.00


Lääkkeiden kauppanimet

Mitäs tästä mieltä ollaan? Mielestäni on harmillista jos lääkkeistä ei löydä tietoa kauppanimillä, kun nämä geneeriset appellatiivit ovat aika vaikeita puhumattakaan oikeista eli kemiallisista nimistä. Muistelen että nämä Aspirinit on joskus hyväksytty ettei tartte sanoa asetyylisalisyylihappo löytääkseen aineen. EDIT tai siis varsinkaan 2-(asetyylioksi)bentsoehappo --Höyhens (keskustelu) 9. lokakuuta 2021 kello 17.19 (EEST)[vastaa]

Voi laittaa ohjaussivun kauppanimistä. Ei se ole mielestäni mainostamista.--MAQuire (keskustelu) 9. lokakuuta 2021 kello 17.28 (EEST)[vastaa]
Asiallista olisi mainita useita kauppanimiä, mielellään kaikki jos tiedetään. Vain yhden mainitsemisesta tulee tosiaan mainosmainen vaikutelma. -87.95.105.220 9. lokakuuta 2021 kello 18.10 (EEST)[vastaa]
Tottakai; yhtä ei saa suosia toisen kustannuksella. Minun laatimissani lääkeaineartikkeleissa on niin paljon kauppanimiä kuin olen tiennyt, muttei artikkelinnimenä. Tästä nyt ei näköjään ole vielä konsensusta. Tiedoksi että minä en saa lääkefirmoilta latiakaan. --Höyhens (keskustelu) 9. lokakuuta 2021 kello 18.51 (EEST)[vastaa]
Vatsa-, sydän- ja ihmisystävällinen ibuprofeeni tunnetaan yleisesti yhdellä kauppanimellä, vaikka täysin vastaavia halvempiakin on saatavilla. Kauppanimi on tarpeellinen Wikipedian lukijalle eikä sitä ole tarpeellista sensuroida. ---raid5 9. lokakuuta 2021 kello 21.31 (EEST)[vastaa]
Ohjaussivu saattaisi olla ok, kunhan ei vain yhdestä kauppanimestä; artikkeleihin ei varmaan ole tarkoitus tehdä lääkeluetteloja. Kuituvalmisteista voisi kai olla oma yleisartikkelikin, jossa mainittaisiin alun linkitetyn psylliumkuidun (eli ispagulansiemenkuoren) tavoin muutkin kuitulisät, kuten paljolti samoin käytettävä, edullisempi maitokauppatuote kaurakuitunen (kotimaisessa tuotteessa 69% ravintokuitua), (karkeammat) leseet ja muut kuitulisät. Kuitulisille yhdeksi yleislähteeksi esim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01267 / --Paju (keskustelu) 9. marraskuuta 2021 kello 12.16 (EET)[vastaa]

Jos minun mielipidettäni kysytään, niin kauppanimistä voisi olla oma kappaleensa lääkeaineartikkelin lopussa. Sinne voisivat kaikki helpon ja monissa tapauksissa kauniisti ilmaistuna kyseenalaisen rahan perässä juoksevat lääkefirmojen edustajat ja hännystelijänsä lisätä kauppanimiään. --Tomas Tomatfarm (keskustelu) 19. marraskuuta 2021 kello 23.55 (EET)[vastaa]

Kiitos mielipiteestäsi, se on yhtä arvokas kuin muutkin mielipiteet. En edes vastusta ehdotustasi, muta käytöstä poistetuista ei juuri ole harmia. Minä kannatan ohjaussivuja kun harva tietää geneerisiä nimiä kuten tuolla mainitsin jo. --Höyhens (keskustelu) 20. marraskuuta 2021 kello 12.19 (EET)[vastaa]
En muuten hyökännyt sinua vastaan, jos niin koit. Enkkuwikissä on nähtävästi molemmilla tavoilla mutta sillä erolla, että lääkeaineen mallineessa on osio Trade names. --Tomas Tomatfarm (keskustelu) 24. marraskuuta 2021 kello 01.16 (EET)[vastaa]
Äsken lisäsin tai yritin lisätä Lääketietolaatikko-mallineeseen kauppanimet-parametrin. --Tomas Tomatfarm (keskustelu) 24. marraskuuta 2021 kello 21.45 (EET)[vastaa]
Tässä esimerkki. --Tomas Tomatfarm (keskustelu) 24. marraskuuta 2021 kello 21.55 (EET)[vastaa]

Kuolleita kohtia käytännöissä?

Tehtailin äsken juuri uuden allekirjoituksen. Allekirjoituskäytäntö sanoo, että ei saisi käyttää normaalia suurempaa tai pienempää fonttikokoa. Kuitenkin olen huomannut, että tuo pykälä taitaa jollain tavalla olla muinaisjäänne. Tuon perusteella minunkin uusi allekirjoitukseni rikkoo käytäntöä, kun lisäsin siihen linkin keskustelusivun lisäksi muokkauksiin ja pienensin fonttia vähän, että allekirjoitus ei olisi liian pitkän näköinen (Olen myös muillakin käyttäjillä nähnyt pienennettyjä fonttikokoja allekirjoituksissa). Myös käyttäjälaatikkokäytäntö kieltää huumorimielessä tehdyt laatikot (tai ainakin laatikkomallineet, mutta luultavasti tarkoitettu myös että ei saa wikitekstillä tehdä huumorilaatikkoa ilman mallinettakaan). Tämänhän perusteella wikiholistitestinkin tuloksen laittaminen käyttäjäsivulle olisi kiellettyä käyttäjälaatikolla (esim. minä olen laittanut testin tuloksen käyttäjälaatikolla käyttäjäsivulle. Myös monenlaisia muitakin huumorilaatikoita olen nähnyt. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 25. lokakuuta 2021 kello 16.41 (EEST)[vastaa]

Käytännöissä on paljon harkinnanvaraisia kohtia, joita en sanoisi ”kuolleiksi”. Tälläkin sivulla on useita allekirjoituksia (ainakin yksi näistä on ylläpitäjä), joissa esiintyy oletuskokoa pienempää fonttikokoa. Kukaan ei puutu näihin, koska niitä ei ole vielä kukaan pitänyt häiritsevinä. Tuo ”pykälä” on silti hyvä säilyttää käytännöissä sen varalta että joku tekee lukukelvottoman pienellä tekstillä aidosti häiritsevän allekirjoituksen. Samalla tavalla wikiholistilaatikoihin ei ole nähty tarvetta puuttua, mutta wiki-inho-laatikko poistettiin.--Fotogurachan (keskustelu) 25. lokakuuta 2021 kello 17.11 (EEST)[vastaa]
No joo, ihan hyvähän ne on säilyttää tuolla perusteella, jonka mainitsit. Silloin kun olin uusi Wikipediaan, järkytyin lukiessani käytäntöjä, että kuinka tiukkapipoisia ne olivat. Ai niin, mainitsemisen arvoinen voisi olla tämä käyttäjälaatikkomalline, joka on käytössä jopa ylläpitäjälläkin. Haluan kuitenkin mainita, että minulla itselläni ei kuitenkaan ole mitään huumorilaatikkoja vastaan. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 25. lokakuuta 2021 kello 17.17 (EEST)[vastaa]
Muuan ylläpitäjä ilmoitti taannoin olevansa kielenhuoltonatsi, mutta huomasi sittemmin, ettei sen ilmoittaminen tee maineelle hyvää. --Abc10 (keskustelu) 25. lokakuuta 2021 kello 20.26 (EEST)[vastaa]
﹫Minilammas: Nykyinen allekirjoituksesi on mielestäni lukukelpoinen (keskustelu Tavallista pienemmät kirjainkoot). @Zache: Englanninkielisessä Wikipediassa on hyödyllinen allekirjoituksen siistijä unclutter, jonka voisi sopia tännekin. ---raid5 26. lokakuuta 2021 kello 00.40 (EEST)[vastaa]
Eikös ole myös sääntö: Wikipedia:Älä palvo sääntöjä? Se kai juuri antaa tilaa harkinnalle.--Urjanhai (keskustelu) 26. lokakuuta 2021 kello 07.57 (EEST)[vastaa]

Koska on järkevää mainita historiallinen valtio henkilön syntymäpaikkana?

Minä ja Prospero One olemme eri mieltä siitä, pitäisikö esimerkiksi artikkelissa Mikael I (Romania) mainita henkilön virallinen (historiallinen) syntymäpaikka Romanian kuningaskunta sen sijaan, että mainitsisi syntymäpaikaksi nykyisen Romanian tasavallan. Prospero muistutti minua vuonna 2018 käydystä keskustelusta, jolloin halusin merkitä virallisen syntymäpaikan esimerkiksi näyttelijöistä kertoviin artikkeleihin. Taitaa olla mielipidekysymys, pitäisikö oikea valtio mainita näissäkin artikkeleissa vai ei. Esimerkiksi artikkelissa Freddie Mercury on vuosikausia lukenut, että hän on syntynyt jo kauan sitten lakkautetussa Sansibarin sulttaanikunnassa. Niin tai näin, uskoakseni ainakin silloin oikean valtion mainitseminen olisi järkevää, jos valtio liittyy artikkelin henkilöön jollain tavalla, kuten viimeisen kuninkaan Mikael I:n tapauksessa. Suomenkielinen Wikipedia taitaa olla yksi harvoista ellei ainoa Wikipedia, jossa virallisia valtioita ei oikein haluta mainita artikkeleissa. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 25. lokakuuta 2021 kello 17.02 (EEST)[vastaa]

Mun mielestä pistetään kategorisesti syntymähetken virallinen valtio tai hallintoalue. Esimerkiksi 1800-luvun lopun Helsinki kuului Suomen suuriruhtinaskuntaan eikä Suomeen. Zache (keskustelu) 25. lokakuuta 2021 kello 17.05 (EEST)[vastaa]
Jos on syntynyt Helsingissä vaikkapa 1910, siihen riittää Helsinki, eikä ruhtinaskuntaa tarvitse mainita. Se olisi pelkkää turhaa näpertelyä, kun ei itsenäistymisen jälkeenkään syntyneille lisätä Suomen tasavaltaa. Jotkut lisäilevät valtiomuotoja Saksaankin, (puhumattakaan natsi-Saksasta) mutta minusta riittää pelkkä Saksa. --Abc10 (keskustelu) 25. lokakuuta 2021 kello 20.20 (EEST)[vastaa]
Eräs käyttäjä korjailee myös paikkakuntien nimiä syntymähetken asuun [1].-- Htm (keskustelu) 25. lokakuuta 2021 kello 22.27 (EEST)[vastaa]
Kyllä kai se on oikein, jos vain itse muutettu tieto on oikein. Esim. kun Ruben Stiller on syntynyt Nummella, niin se on fakta, ja olisi anakronismi sanoa, että hän olisi syntynyt Lohjalla tai Nummi-Pusulassa. Ja jos Paavo Lipposen syntymätodistukseen merkittiin syntymäpaikaksi Turtola, niin tämäkin on fakta, vaikka kunnan nimi myöhemmin vaihtui. Tuosta Muonuionniskasta en tiedä. --Urjanhai (keskustelu) 25. lokakuuta 2021 kello 23.12 (EEST)[vastaa]
Juu, syntymähetkellä käytössä ollut kunnan nimi on oikein (tämä yleisenä kommenttina, en ota kantaa tuohon yksittäistapaukseen), mutta linkitys tietenkin pitää laittaa olemassa olevaan artikkeliin, jos vanha nimi on vain uudelleenohjauksena tai ei edes sillä. --Lax (keskustelu) 26. lokakuuta 2021 kello 12.26 (EEST)[vastaa]
Tuo kuningas Mikael oli tosiaan ehkä vähän rajatapaus, kun kuninkuus kuitenkin olennaisesti liittyy kuningaskuntaan. Mitä tuohon Freddie Mercuryyn tulee, niin voisi ehkä melkein ilmaista synnyinpaikan vain tarkkuudella "Sansibar".
En ole mitenkään erityisen hanakka Godwinin lain toteen todistamiseen, mutta mielestäni käyttäjä:Lax antoi sen verran hilpeän kommentin tuossa vuoden 2018 keskustelussa, että siteeraan sitä tässä nyt kuitenkin:

»En myöskään halua nähdä, että 1930-luvun lopulla syntyneiden saksalaisten kohdalla lukee syntymämaana Natsi-Saksa

Joka tapauksessa kiitoksia keskustelun aloittamisesta, katsotaan mitä ihmiset tähän sanovat. --Prospero One (keskustelu) 25. lokakuuta 2021 kello 17.15 (EEST)[vastaa]
En näe itse ongelmaa miksei syntymäpaikkana voisi lukea: Kansallissosialistinen Saksa. Tietysti kyseinen esimerkki voi joidenkin mielestä olla kyseenalainen, mutta yleisesti itse näen, että syntymäpaikka lähtökohtaisesti olisi hyvä merkitä sen aikaisen hallinon/valtion mukaan. Esimerkiksi artikkelissa Boris Jeltsin syntymäpaikkana on Neuvostoliitto, eikä Venäjä. Ero on melko oleellinen ja merkittävä. Aloituksen suhteen olen siis Romanian kuningaskunnan puolella. --Farma3110 (keskustelu) 26. lokakuuta 2021 kello 11.32 (EEST)[vastaa]
Kansallissosialistinenkin Saksa oli Saksa, ilman mitään etuliitettä. Neuvostoliitto ei ollut vain mikään hallinto vaan se oli valtion nimi. Ero on oleellinen ja merkittävä. --Lax (keskustelu) 26. lokakuuta 2021 kello 12.29 (EEST)[vastaa]
Oikeastaan virallinen valtion nimi oli Großdeutsche Reich (Suur-Saksan valtakunta) vuosina 1943–1945. Eli kyllä valtion nimikin on hallinon muutosten myötä muuttunut. Kansallissosialistisen Saksan kohdalla voidaan varmasti mainita vain Saksa, jos tämä on yleinen mielipide. Mitä tulee Romanian kuningaskuntaan, uskon kyseisen valtion virallisen nimenkin olleen jotain kuningaskunnan suuntaan viittaavaa, joten aloituksen suhteen olen edelleen Romanian kuningaskunnan kannalla. --Farma3110 (keskustelu) 26. lokakuuta 2021 kello 12.59 (EEST)[vastaa]
Valtion nimi oli Wikipedian mukaan vuosina 1871-1943 Saksan valtakunta (Deutsches Reich) ja Suur-Saksan valtakunta vuosina 1943-1945. Natsi-Saksa (ja Kolmas valtakunta, Kansallissosialistinen Saksa ja Hitler-Saksa) viittaa aikakauteen 1933–1945. Olisi suotava, että syntymämaanimitykset olisivat yhteneväiset Wikipedian artikkeleiden kanssa, ainakin, mikäli niitä linkitetään. Htm (keskustelu) 26. lokakuuta 2021 kello 20.42 (EEST)[vastaa]
Artikkeli Romania kattaa maan koko historian, eli se ei käsittele pelkästään tasavaltaa. Näin ollen ei ole virhe mainita syntymämaaksi Romania ja linkittää syntymämaaksi Romania. Kun artikkelissa myöhemmin kuitenkin kerrotaan kuninkuudesta, voidaan siinä myöhemmässä kohtaa linkittää Romanian kuningaskuntaan. Syntymä- ja kuolinpaikkojen kohdalla ei ole tarpeen korostaa valtiomuotoa, jos on kuitenkin käytössä koko historian kattava valtioartikkeli. Sitten, jos ko. maa ei ole itsenäinen vaan osa jotain muuta maata, on syytä mainita myös se kattovaltio, kuten 1800-luvun Suomen kohdalla Venäjä, 1800-luvun lopun Böömin kohdalla Itävalta-Unkari ja 1980-luvun Viron kohdalla Neuvostoliitto. --Lax (keskustelu) 25. lokakuuta 2021 kello 18.35 (EEST)[vastaa]
Suomessa Helsingissä 1800-luvulla syntyneille ei tarvitse mainita Venäjää eikä suuriruhtinaskuntaa. Romaniasta olen samaa mieltä. --Abc10 (keskustelu) 25. lokakuuta 2021 kello 20.20 (EEST)[vastaa]
Kyllähän tuo noin on ainakin itsenäisten valtioiden osalta. --Urjanhai (keskustelu) 25. lokakuuta 2021 kello 23.15 (EEST)[vastaa]
Ylempänä viitataan varmaan tähän keskusteluun: Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 98#Syntymämaa. --Htm (keskustelu) 25. lokakuuta 2021 kello 22.23 (EEST)[vastaa]

Luettelossa Saksan presidenteistä oli epäselvyyttä Weizsäckerin virkakaudesta, joka jatkui keskeytyksettä Saksojen yhdistyessä. Välillä käytetään Saksan liittotasavallan epävirallista nimeä Länsi-Saksa (ajankohtana 1949–1990) ja toisinaan ei. Suomen linkittämistä ei olla pidetty yleensä tarpeellisena (suomalainen näyttelijä ilman linkkiä, syntymäpaikka Helsinki, jolloin ei mainita Suomea). Sen sijaan syntymäpaikkana Suomen suuriruhtinaskunta on linkitetty. Termi Ruotsi-Suomi: ”Suomi-niminen yhtenäinen hallintoalue muodostettiin vasta sen jälkeen, kun Ruotsi joutui luovuttamaan Suomen alueen Venäjälle Suomen sodan tuloksena Haminan rauhassa vuonna 1809 ja perustettiin autonominen Suomen suuriruhtinaskunta.” Artikkelin mukaan Runeberg oli Suomen suuriruhtinaskunnan kansalainen. Jos tässä keskustelussa päästään yhteisymmärrykseen tai aiemmin on päätetty menettelytapa, niin voisiko sen kirjata ohjeeseen? ---raid5 26. lokakuuta 2021 kello 19.37 (EEST)[vastaa]

Tässä voisi oikeastaqan verrata muihin suomenkielisiin lähteisiin, kuten viimeissimmät painetut tietosanakirjat, kansallibiografia ym. Käytetäänkö niissä ennen Suomen itsenäistymistä syntyneiden henkilöiden syntymäpaikkana muuta ilmaisua kuin paikkakunnan nimeä sen paremmin kuin Syuomen itsenäisrtymisen jälkeen syntyneiden kohdaqllakaan?. Kaiken kaikkiaan tämä on kysymys joka olisi syytä ratkaista tarkkaan harkintaan perustuen ja ottaen mallia suomenkielisistä hiljattaisista laadukkaista lähteistä.--Urjanhai (keskustelu) 26. lokakuuta 2021 kello 20.10 (EEST)[vastaa]
Vaikka tietysti kun Wikipedia käsittelee koko maailmaa ja kaikkia aikoja, niin yhtenäisyys tältäkin kannalta on otettava huomioon. --Urjanhai (keskustelu) 26. lokakuuta 2021 kello 20.12 (EEST)[vastaa]
Niin. Minä olen pyrkinyt että se olisi se syntymämaa ja -paikka mikä se silloin on ollutkin. Suomessa on tietysti tämä syntymäkotikunta mikä on tullut aika myöhään käyttöön. Jos sitä käyttää, se pitäisi mainita että kyse on siitä eikä syntymäkunnasta. Reino Paasilinna on kaiketi itse halunnnut syntymäpaikkanaan pidettävän Pohjoista jäämerta vaikka syntyikin Norjan aluevesillä. --Höyhens (keskustelu) 26. lokakuuta 2021 kello 20.21 (EEST)[vastaa]
Yhtenäiseen käytäntöön siirryttiin vuonna 1971, jolloin väestökirjalaki astui voimaan. Evlutkirkko oli sisäisillä ohjeillaan siirtynyt vuonna 1959 noudattamaan syntymäkotikunta-käsitteen mukaista käytäntöä. Sitä ennen käytäntö oli sekava ja sattumanvarainen. Väestörekisterissä oli myös suoranaisia virheitä: syntymäpaikaksi oli laitettu kuntia, jotka eivät olleet olemassa syntymävuonna. Paasikivikin merkittäisiin nykykäytännön mukaan syntyneeksi Tampereella, vaikka hän putkahtikin rekeen Huljalassa Hämeen läänin Koskella. --Gronroos (keskustelu) 27. lokakuuta 2021 kello 00.29 (EEST)[vastaa]

Kun minusta täällä nyt on valitettu, niin vastaan lyhyesti: @Htm: koen itse että korjaukseni artikkelissa Katri Vala oli aiheellinen, jos syntymäpaikka pitää merkitä, niin silloin käytetään sitä nimeä mikä tuolloin oli käytössä. Sitten vielä perustelut Suomen suuriruhtinaskunnan tunkemisesta joka paikkaan: Minulla on ollut tapana lisätä kyseinen pääte silloin, jos henkilö todella on syntynyt vaikka vuonna 1916 tyyliin "1. tammikuuta 1916 Kristiinankaupungin maalaiskunta, Suomen suuriruhtinaskunta" ja kuolinajaksi "24. heinäkuuta 1975 Helsinki, Suomi". Mutta jos henkilö on syntynyt vuonna 1932 Suomessa merkataan syntymäkunta eikä Suomi-päätettä, sama kuolinajan kanssa. Mielestäni on oleellista merkata Suomen suuriruhtinaskunta historiallisten henkilöiden syntymäpaikaksi,koska ei läheskään jokainen Wikipedian nuorempi lukija tule ajatelleeksi, että ennen vuotta 1917 Suomi on ollut olemassa, mutta ei itsenäisenä. -- (keskustelumuokkaukset) 31. lokakuuta 2021 kello 08.18 (EET)[vastaa]

Mihin tutkimukseen oletuksesi perustuu? Eikö kouluissa enää ole Suomen historian opetusta? Itsenäisyyspäivääkin vietetään varsin julkisesti, kai kouluissakin? --Abc10 (keskustelu) 31. lokakuuta 2021 kello 08.32 (EET)[vastaa]
"Tutkimukseni" ei perustu mihinkään, nytemmin yliviivatun kohdan tarkoitus oli sanoa, että iso osa ihmisistä ei tiedä kyseisen valtion nimeä. Kyllä se nyt kai on tiedossa, että Suomi ei ole ollut olemassa vain 103 vuoden ajan. -- (keskustelumuokkaukset) 31. lokakuuta 2021 kello 09.02 (EET)[vastaa]
Tässä muistuu mieleeni se Koffin mainos, jossa kerrottiin vuosittain tapahtumia tuon olusen olemassaolon ajalta. Vuoden 1918 kohdalla luki: Suomi itsenäistyi. Missien historiakommentteja en edes mainitse tässä. --Lax (keskustelu) 31. lokakuuta 2021 kello 11.05 (EET)[vastaa]
Nyt tulee kuitenkin se, mihin viittasin jo yllä: Jos tuota rimpsua "suuriruhtinaskunta" ei ole esim. kansallisbiografioissa ja viimeisimmissä painetuissa tai digitaalisesti julkaistuissa suomenkielisissä tietosanakirjoissakaan, niin miksi sen tulisi olla Wikipediassa? Hälytyskellot rupeavat aina soimaan, jos joku asia tai asioiden esittämisen tapa on vain Wikipediassa eikä missään muualla. Otetaan nyt vaikka Katri Vala tai kansallisbiografiasta satunnainen maksuton artikkeli: [2]. Kun Wikipedia ei tee uutta tutkimusta, niin pitää siis kysyä, miksi Wikipedian tulisi poiketa merkintätavoista, joita laadukkaat suomenkieliset ja Suomessa ilmestyvät hiljattaiset lähteet käyttävät?--Urjanhai (keskustelu) 31. lokakuuta 2021 kello 09.23 (EET)[vastaa]
Ja sitä paitsi, eihän itsenäisyyden aikana syntyneilläkään syntymäpaikaksi merkitä "Suomen tasavalta". Jokin logiikka siinä on, mutta tuon logiikan rekonstruoidakseen ilmeisesti pitäisi olla historiantutkimuksen ja tietosanakirjan kirjoittamisen koulutettu ammattilainen. Maallikoina ehkä voimme yrittää jäljittää tätä logiikaa etsimällä kirjastosta ja netistä erilaisia laadukkaita lähteitä ja vertaamalla, miten asiat on niissä esitetty. --Urjanhai (keskustelu) 31. lokakuuta 2021 kello 09.30 (EET)[vastaa]
Kun on puhe vaikkapa juuri syntymäpaikoista, on yleensä jotakuinkin epäoleellinen seikka, tarkoitetaanko sanalla "Suomi" vuonna 1917 itsenäistynyttä tasavaltaa, vuonna 1809-1917 vallinnutta suuriruhtinaskuntaa tai ennen vuotta 1809 nimellä "Suomi" kutsuttua Ruotsin itäistä osaa. Kun on kyse suomalaisiksi tunnetuista henkilöistä, jo Suomen mainitseminen eksplisiittisesti on yleensä täysin turhaa painolastia. Esimerkiksi on aivan oikein todeta, että Mannerheim syntyi Askaisissa. Ei sitä tarvitse tarkentaa muotoon "Askainen, Suomi" eikä varsinkaan muotoon "Askainen, Suomen suuriruhtinaskunta". Sitten taas jos vaikka aiheena on "ministerivaltiosihteeri", on hyvinkin oleellista todeta tämän virkamiehen toimineen nimenomaan suuriruhtinaskunnan asioissa. -- Gronroos (keskustelu) 31. lokakuuta 2021 kello 22.16 (EET)[vastaa]

Wikipedia ja GDPR

Eräässä keskustelussa puhutaan GDPR:stä ja haluaisin tietää, miten asiaa suomenkielisessä Wikipediassa käsitellään. Tietosuojavaltuutetun mukaan ihmisellä "on tietyissä tilanteissa oikeus pyytää rekisterinpitäjää poistamaan itseään koskevat tiedot.

  • Henkilötieto tarkoittaa tietoa, josta sinut voidaan tunnistaa.
  • Rekisterinpitäjä tarkoittaa yritystä, viranomaista tai yhteisöä, joka kerää henkilötietojasi.
  • Rekisterinpitäjän täytyy poistaa henkilötietosi näissä tapauksissa:
    • Rekisterinpitäjä ei enää tarvitse tietojasi alkuperäiseen tarkoitukseen.
    • Peruutat antamasi suostumuksen, eikä tietojesi käsittelylle ole muuta laillista perustetta.
    • Vastustat tietojesi käsittelyä, eikä käsittelylle ole perusteltua syytä.
    • Vastustat tietojesi käsittelyä suoramarkkinointiin.
    • Tietojasi on käsitelty lainvastaisesti.
    • Tietosi on poistettava lainsäädännön perusteella.
  • Rekisterinpitäjän ei kuitenkaan ole pakko poistaa henkilötietojasi, jos ne ovat perustellusti tarpeellisia seuraavia tarkoituksia varten:
    • sananvapaus ja tiedon välittäminen
    • lain noudattaminen
    • rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttäminen
    • yleinen etu – esimerkiksi arkistointi, tutkimus tai tilastointi
    • oikeusvaateen laatiminen, esittäminen tai puolustaminen.
  • Tietojen poistaminen on maksutonta. Jos poistopyyntö on perusteeton tai kohtuuton, rekisterinpitäjä voi periä kohtuullisen maksun tai kieltäytyä toteuttamasta pyyntöä.
  • Jos rekisterinpitäjä poistaa tietosi, sen on mahdollisuuksien mukaan ilmoitettava poistosta kaikille niille, joille tietoja on aiemmin luovutettu. Voit pyytää rekisterinpitäjää kertomaan sinulle, kenelle tietojasi on luovutettu.

Toimi näin:

  • Esitä poistopyyntö suoraan rekisterinpitäjälle. Lisätietoa siitä, mikä on oikea kanava, saat esimerkiksi rekisterinpitäjän verkkosivuilta tai ottamalla yhteyttä rekisterinpitäjän asiakaspalveluun.
  • Kerro pyynnössä poistettavat tiedot, perustelut poistolle, nimesi ja yhteystietosi (esimerkiksi sähköpostiosoite tai puhelinnumero).
  • Rekisterinpitäjän täytyy vastata sinulle yhden kuukauden kuluessa. Jos pyyntöjä on monta tai ne ovat monimutkaisia, rekisterinpitäjä voi ilmoittaa vastauksessaan, että se tarvitsee niiden käsittelyyn enemmän aikaa. Jos rekisterinpitäjä ilmoittaa tarvitsevansa lisää käsittelyaikaa, määräaika on kolmen kuukauden kuluttua alkuperäisestä pyynnöstäsi. Odota rauhassa vastausta. Ilmoitus pidemmästä käsittelyajasta ei vielä tarkoita, että rekisterinpitäjä kieltäytyy poistamasta tietojasi. Jos rekisterinpitäjä ei vastaa sinulle määräajassa, voit ottaa yhteyttä tietosuojavaltuutettuun tietosuojaoikeuksiesi loukkaamisesta. Jos rekisterinpitäjä kieltäytyy poistamasta tietojasi, sen täytyy kertoa sinulle kieltäytymisen syyt. Kieltäytymisen on aina perustuttava lakiin. Jos kieltäytymiselle ei mielestäsi ole perusteita, voit tarvittaessa ottaa yhteyttä tietosuojavaltuutettuun."

Kysymykseni on siis seuraava: kenellä on oikeus vastaanottaa poistopyyntöjä ja kommunikoida niitä eteenpäin? Voiko pyynnön esittää kenelle tahansa Wikipedia-päivittäjälle, vai kuuluuko tämä asia esimerkiksi ylläpitäjille? Jos kuka tahansa voi ottaa pyyntöjä vastaan, kuka tekee asiasta viime käden päätöksen, jos käyttäjät eivät itse löydä ratkaisua. Ja jos asiasta vastaa yksi tietty taho, miten pyyntö tehdään? Jjanhone (keskustelu) 1. marraskuuta 2021 kello 13.19 (EET)[vastaa]

Mun mielestä se on EUrepresentative.Wikimedia johon voi lähettää sähköpostia tai privacy (at) wikimedia.org, mutta tuo ensimmäinen taitaa olla lokalisoitu Euroopan unioniin. Zache (keskustelu) 1. marraskuuta 2021 kello 14.09 (EET)[vastaa]
Kiitos! Onko tämä asia kommunikoitu jossain suomenkielisen Wikipedian ohjeissa? Jjanhone (keskustelu) 1. marraskuuta 2021 kello 14.48 (EET)[vastaa]
Olisi syytä luoda esim. Wikipedia:Tietosuoja, jossa on tuo tieto, sen sijaan että sen joutuu kaivamaan Säätiön sivuilta. Näyttäisi ainakin siltä että GDPR on jotenkin otettu huomioon fi.Wikipediassa. --Mikko Paananen (keskustelu) 1. marraskuuta 2021 kello 14.50 (EET)[vastaa]
Jos artikkelista pyydetään poistamaan jotain vetoamalla GDPR:ään, pyyntö tulisi käsitellä kuten mikä tahansa artikkelin sisällönmuutospyyntö. Jos lopputulos ei tyydytä pyynnön esittäjää, hänen pyydetään kääntymään säätiön puoleen, osoite legal@wikimedia.org. Htm (keskustelu) 1. marraskuuta 2021 kello 17.56 (EET)[vastaa]
GDPR:ää ei ole tarkoitettu ei-haluttujen tietojen poistoon artikkelien sisällöstä. Artikkeliin kirjoitettu kyseisen tubettajan nimi on julkaistu Savon Sanomissa, johon artikkeli viittaa, eikä siinä ole minusta mitään epäselvää.
GDPR on tarkoitettu omien tietojen, kuten muokkaustesi ja IP-osoitteiden käsittelyyn. Voit myös lähettää postia tietosuojavastaavalle, joka näyttää olevan lakiasiaintoimisto Irlannissa, ja pyytää niitä printtaamaan kaikki Wikipedia-tunnukseesi liittyvät tietosi ja postittamaan ne sinulle. (Jostain syystä Fandomilla, joka myös käyttää MediaWiki-alustaa onnistuu omien tietojen lataus ja tunnuksen sulkeminen, johon Wikipediassa ei ole mahdollisuutta.) --Mikko Paananen (keskustelu) 1. marraskuuta 2021 kello 18.50 (EET)[vastaa]
Tuo siteeramani ohje oli Wikimedia Foundationin alaisessa wikissä esitetty neuvo (Q&A osastossa). -- Htm (keskustelu) 1. marraskuuta 2021 kello 19.42 (EET)[vastaa]
Tarkistin: Savon Sanomissa ei lue nimeä, joka on pyydetty poistamaan. Jos kohdehenkilö ei olisi perustanut yritystä, hänen nimeään ei olisi löydettävissä netistä. Ja btw, mistä voimme olla varmoja, ettei hänen yrityksensä TJ ole esim. hänen sukulaisensa, eli eikö tapauksessa ole nyt tehty omaa päättelyä? Jjanhone (keskustelu) 2. marraskuuta 2021 kello 09.15 (EET)[vastaa]
Siitä, että lähteen mukaan kyseessä on yksityinen elinkeinonharjoittaja eli luonnollinen henkilö.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 2. marraskuuta 2021 kello 12.46 (EET)[vastaa]
Kuten Zache yllä, tulee gdpr-pyyntö lähettää sähköpostiosoitteeseen EUrepresentative.Wikimedia@twobirds.com. Yksittäiset käyttäjät tai ylläpitäjät eivät käsittele gdpr-pyyntöjä. Ja kuten Paananen yllä, tässä ei tule sekoittaa toisiinsa Wikipedian toimitettua sisältöä ja Wikipedian käyttäjärekisteriä. Käyttäjärekisteriin sovellettaan gdpr:ää, mutta toimitettuun sisältöön todennäköisesti ei. Edellä linkatussa eräässä keskustelussa sanoin, että tietosuojavaltuutettu katsoi vuonna 2006 ettei henkilötietolakia sovelleta Wikipediaan. Tuolloin oli voimassa henkilötietolaki 22.4.1999/523, joka on kumottu ja vuodesta 2019 on ollut tietosuojalaki 5.12.2018/1050. Koska tuosta lausunnosta on jo 15 vuotta, ja sekä kyseinen laki että EU-asetukset ovat muuttuneet, voisi harkita uuden lausunnon pyytämistä. –Makele-90 (keskustelu) 1. marraskuuta 2021 kello 23.43 (EET)[vastaa]
"Toimitettuun sisältöön todennäköisesti ei"? Entäs tämä: Tietosuojavaltuutetun mukaan "Henkilötieto tarkoittaa tietoa, josta sinut voidaan tunnistaa." (esim. nimi) "Rekisterinpitäjä tarkoittaa [...] yhteisöä, joka kerää henkilötietojasi." Wikipedia-yhteisö, ei esimerkiksi Wikimedia-säätiö tai sen hallinnoimat työkalut, on taho, joka kerää tänne henkilötietoja.Jjanhone (keskustelu) 2. marraskuuta 2021 kello 09.15 (EET)[vastaa]
Mun mielestä kannattaa pyytää tietosuojavaltuutetun mielipide eikä yrittää arpoa lopputulosta sen perusteella mitä satunnaiset wikipedistit ajattelee. Zache (keskustelu) 2. marraskuuta 2021 kello 09.44 (EET)[vastaa]
"Tietosuojavaltuutetun toimisto on vastaanottanut vireille panemaanne asiaa koskevan viestinne. Kirjallisesti vireille tulevien asioiden käsittelyaika vaihtelee asian laadusta ja sen edellyttämistä lisäselvityksistä riippuen. Asianne käsittely etenee tietosuojavaltuutetun toimistossa siten, että asia kirjataan toimiston asianhallintajärjestelmään ja jaetaan asian esittelijälle. Asiassa tehty ratkaisu tullaan toimittamaan päätöksenteon jälkeen vireillepanijalle, sikäli kun asiassa tullaan tekemään ratkaisu tietosuoja-asetuksen tai muun lainsäädännön perusteella."Jjanhone (keskustelu) 2. marraskuuta 2021 kello 10.00 (EET)[vastaa]
Kiitos, pistätkö infoa tänne kun saat vastauksen? Zache (keskustelu) 2. marraskuuta 2021 kello 10.19 (EET)[vastaa]
Joo, jos tämä ketju on siinä vaiheessa vielä löydettävissä.Jjanhone (keskustelu) 2. marraskuuta 2021 kello 10.42 (EET)[vastaa]
Olisiko mahdollista, että tietosuojavaltuutetun toimisto lähettää vastauksensa sinun lisäksesi suoraan myös VRTS-järjestelmään (aikaisemmin otrs) osoitteeseen info-fi@wikimedia.org. Näin alkuperäinen vastaus suoraan lähettäjältä saadaan arkistoitua Wikimediaan, eikä vain yksittäisen käyttäjän sähköpostiin. –Makele-90 (keskustelu) 2. marraskuuta 2021 kello 21.40 (EET)[vastaa]
Jossain se mahdollinen päätös on joka tapauksessa syytä julkaista niin, että kaikki wikipedistit pystyvät toteamaan, mitä päätöksessä lukee. Ei voida toimia niin, että joku yksittäinen wikipedisti suodatettuna kertoo muille, mitä tietosuojavaltuutettu on hänelle kertonut. Vireillepanija voi antaa tietosuojavaltuutetulle luvan julkaista sekä kysymyksen (jotta tiedetään, mitä on kysytty) ja vastauksen. --Lax (keskustelu) 3. marraskuuta 2021 kello 09.58 (EET)[vastaa]
Jos joku epäilee henkilötietoja käsitellyn lainvastaisesti, hän voi saattaa asian vireille tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi. Kyllä siitä tulee selvityspyyntö Wikimedia Foundationille tai ketä tässä nyt sitten epäilläänkään. Viranomainen ja osapuolten asiamiehet vääntävät ja päätös vaatimuksineen ja vastineineen on parin vuoden päästä julkinen. Ja sitten ehkä alkaa varsinainen hallinto-oikeusprosessi. Sanoma Mediaa vastaan käyty verotietojen julkaisujupakka eteni tähän vaiheeseen viikko sitten.https://finlex.fi/fi/viranomaiset/tsv/2021/20211103#OT27--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 3. marraskuuta 2021 kello 10.54 (EET)[vastaa]
Tätä juuri tarkoitin, että lausunto pystytään verifioimaan lähettämällä se suoraan Wikimedian sähköpostiosoitteeseen, eikä pelkästään käyttäjän yksityiseen sähköpostiosoitteeseen. Tietysti vielä parempi jos tietosuojavaltuutetun toimisto julkaisee sen itse julkisesti. –Makele-90 (keskustelu) 3. marraskuuta 2021 kello 16.56 (EET)[vastaa]
Odotin aikani, että joku "virallinen taho" olisi tehnyt lausuntopyynnön ja kun kukaan ei tarttunut toimeen, pyysin sitä itse. Vastausta en ole vielä saanut, mutta viestissäni linkitin tämän keskustelun, joten toivon, että toiveesi menee tätä kautta perille. Jos ei mene, pyydän itse tiedon välittämistä info-osoitteeseen. Sillä välin voitaisiin miettiä, mikä on oikea paikka tiedon julkaisuun, sitten kun se joskus saadaan.Jjanhone (keskustelu) 8. marraskuuta 2021 kello 14.58 (EET)[vastaa]
Väliaikatietoa: vielä en ole saanut vastausta.Jjanhone (keskustelu) 18. marraskuuta 2021 kello 14.35 (EET)[vastaa]
Onko myös lausuntopyynnön teksti mahdollista lukea jossain nyt tai myöhemmin? Usein unohdetaan se, että viranomainen ei suinkaan esitä pyhiä totuuksia kuin pappi saarnastuolista tai tee välttämättä itse laajoja selvityksiä, vaan se vastaa vain esitettyihin kysymyksiin. Toisin sanoen vastauksen rajat voivat määrittyä jo kysymyksen perusteella. Jos saamme/saatte lausunnon, pitää myös saada tietoon, millaisena kysymys (lausuntopyyntö) on esitetty, koska vain siten voidaan sitten harrastaa mahdollista vastauksen soveltamista ja tulkintaa. On huomattava, että Wikipedia on perustanut paljon ensyklopetailuaan 15 vuotta vanhaan tulkintaan, joka voi kumoutua uuden lausunnon myötä. Kuriositeettina on myös mainittava, että (jokin taho) voi tarvittaessa myös hakea muutosta tietosuojavaltuutetun päätökseen. --Pxos (keskustelu) 19. marraskuuta 2021 kello 18.13 (EET)[vastaa]

Henkilön luokittelu

Olen ymmärtänyt käytännön kokemuksen perusteella että henkilöt luokitellaan henkilöluokkiin, ei aatteisiin tai vasta-aatteisiin, paikkakuntiin yms. Tässä muokkauksessa on Käyttäjä:Mikko Paananen kuitenkin toiminut toisin. Wikipedia:Luokittelu ei vastaa kysymykseen, mutta siellä on kyseiseen muokkaukseen sopiva kielto: "Esimerkiksi henkilöiden luokitukseen eivät tyypillisesti vaikuta yksittäiset mielipiteet, uskonnollinen vakaumus, seksuaalinen suuntautuminen tai vaikkapa poliittinen kanta, paitsi jos ne ovat henkilöä oleellisesti määrittäviä piirteitä." Mutta entä sitten tuo varsinainen kysymys siitä, luokitellaanko henkilöitä aatteisiin tms. jos sen mukaista henkilöluokkaa ei ole? --Abc10 (keskustelu) 3. marraskuuta 2021 kello 15.09 (EET)[vastaa]

Luokassa on jo kirkonmiehiä. Toisaalta henkilöiden lisääminen sinne voidaan kyllä kyseenalaistaa. --Mikko Paananen (keskustelu) 3. marraskuuta 2021 kello 15.12 (EET)[vastaa]
Kysynkin nyt tässä, että miten luokitus oikeasti menee, enkä sitä miten tilanne sattuu olemaan. --Abc10 (keskustelu) 3. marraskuuta 2021 kello 15.15 (EET)[vastaa]
Esimerkiksi Friedrich Engels on luokassa Kommunismi ja Marxkin on siellä kuuluessaan alaluokkaan Marxismi, ja noissa tapauksissa luokittelu on mielestäni sopiva, mutta tämän keskustelun avauksessa kyse ei ole siinä mainitun aatteen perustajasta tai muusta merkittävästä edustajasta, joten tuossa tapauksessa ei pidä luokitella aateluokkaan. Eli sanoisin, että henkilö voidaan luokitella aateluokkaan mutta vain silloin, jos kyse on aatteen perustajasta tai muutoin aatteen kannalta poikkeuksellisen merkittävästä henkilöstä, mutta pelkkä aatteen edustaminen ei anna aihetta moiseen luokitteluun. --Lax (keskustelu) 3. marraskuuta 2021 kello 15.31 (EET)[vastaa]
Artikkelin pituus on n. 25k josta 30% käsittelee kyseistä kohua, johon liittyi homofobia ja juutalaisvastaisuus. Eikö tämä ole merkittävin asia johon artikkeli keskittyy. --Mikko Paananen (keskustelu) 3. marraskuuta 2021 kello 15.47 (EET)[vastaa]
Siinä tapauksessa kysymys kuuluu, onko artikkelin painotus pielessä, eikä se liity luokitukseen. Luokittelun osalta ei pidä kysyä, onko hf merkittävä asia HaT:n elämässä, vaan onko HaT merkittävä hf:n edustaja. --Lax (keskustelu) 3. marraskuuta 2021 kello 15.51 (EET)[vastaa]

Artikkelit (etu)nimistä

Mikä on käytäntö (etu)nimistä kertovissa artikkeleissa? Tehdäänkö eri kielissä käytettävistä nimistä yleensä omat artikkelinsa, vai kirjataanko ne samaan artikkeliin alaotsikoiden alle? Esimerkiksi Miro on tuollaisenaan käytössä useammassakin kielessä, vaikkakin toisinaan eri kirjoitusjärjestelmällä. TheTouho10 (keskustelu) 9. marraskuuta 2021 kello 22.49 (EET)[vastaa]

Ei tuosta taida kirjattua sääntöä olla, mutta käsittääkseni nimistä ei yleensä ole tehty useampaa kuin yhtä artikkelia vaikka esiintymiä on useissa kielissä, ja hyvä niin. Esimerkiksi nimen Maria lähtökohta on yleensä sama, joten ei ole mitään syytä erotella eri kielten Marioita. Samantapaisten nimien eri kirjoitusasuista on kyllä omat artikkelinsa: Mary, Marie, Meeri, Maaria, jne. Ilman tuollaista erottelua Maria-artikkeli kasvaisikin sangen isoksi. Wikiharvinaisemmista nimistä on yhdistetty samaan artikkeliin eri kirjoitusmuotojakin, kuten Kiira, Kira ja Kyra. Tämmöinen kyllä näyttää syntyneen saamelaisinvaasion myötä: Jaská. --Lax (keskustelu) 10. marraskuuta 2021 kello 10.36 (EET)[vastaa]
Nykyinen toteutunut artikkeleissa ilmenevä menettely ei välttämättä ole täysin yhdenmukainen, vaikka likimain se meneekin jotenkin noin kuin Lax yllä esitti. --Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2021 kello 14.23 (EET)[vastaa]

Linkitys toisiin wikeihin

Kuten varmaan moni on huomannut, eräissä Wikipedioissa on artikkelitekstissä käytössä linkitys muihin Wikipedioihin. Sen merkkinä on sanan perässä oleva pieni kielikoodi. Pikahaulla ei löytynyt esimerkkejä, mutta jos jollakulla muistuu mieleen, voisi linkittää. En nyt ole varsinaisesti ajamassa sitä tänne, mutta aiheesta voinee keskustella, jotta nähdään ollaanko asiasta edes jotain mieltä. --Abc10 (keskustelu) 10. marraskuuta 2021 kello 12.09 (EET)[vastaa]

Tarkoittanet punalinkkeihin käytettyä mallinetta en:Template:Interlanguage link, josta on myös fi-wikissä oma versionsa {{Ill}}, joka on käytössä 32 artikkelissa. --Atraie (keskustelu) 10. marraskuuta 2021 kello 13.39 (EET)[vastaa]
Olipa yllätys, että sellainen on ollut kahdeksan vuotta ja käytössä lähinnä japanilaisista jalkapalloseuroista kertovissa artikkeleissa sekä kahdessa muussa. Ei ihme etten ole törmännyt. Toistuvasti täältä poistetaan tekstistä linkkejä muihin Wikeihin eikä neuvota tuon käyttöön. Itsekin olen poistanut. Ei kai siinä mitään keskusteltavaa olekaan, paitsi sen ilmenemismuoto: muissa wikeissä ne jotka olen huomannut, ovat viitenumeron kokoisia ylennettyjä kielikoodeja, jotka eivät ole niin silmiinpistän häiritseviä. Ehkä joku disainari voisi muotoilla sen hienostuneemmaksi. --Abc10 (keskustelu) 10. marraskuuta 2021 kello 14.23 (EET)[vastaa]
Noihin japanilaisiin jalkapalloseuroihin noita taitaa olla lisännyt vain yksi käyttäjä, joten kovin laajassa käytössä malline ei tosiaankaan ole ollut. Poistaako malline automaattisesti tuon sulkeissa olevan kielilinkin näkyvistä, jos suomenkielinen linkattu artikkeli on olemassa? Siltä se ainakin näyttää, sillä ei noiden seurojen artikkeleissa monessakaan ole noita vieraan kielen linkkejä näkyvillä vaikka koodista löytyy tuo Ill-malline. --Lax (keskustelu) 10. marraskuuta 2021 kello 15.18 (EET)[vastaa]
Haa se on ehdollinen eikä pakottava. Sikäli armollinen. Olisi typerää linkittää jonnekkin sen-nevadaan jos omakin artikkeli on. Kumpi on tärkeämpää, muuttaa punalinkit kansainvälisiksi jutskoiksi vai poistaa noi vanhatkin pois jos artikkeli löytyy omastakin wikistä. Se on vähän niin ja niin. Molempi parempi. Mutta mallineen olemassaolon voi todentaa vain koodia tai jotain obskuuria toimintosivua tai jotain mallineen viittaavien sivujen luetteloa tavaamalla ja siten päivitellä. Useimmat punalinkit mitä meillä on, jollei ne ole ihan suomalaisia aiheita, vois muuttaa sinisiksi linkkaamalla tällä mallineella, ja jos yhteisö päättää niin, voisin huvikseni kokeilla tätä, saattais jopa olla tapa ennaltaehkäistä surkeita konekäännöksiä. En tiedä, pitäisikö tästä järjestää joku formaalimpi konsensuksen haku menettely tjsp. ? -- Cimon Avaro 10. marraskuuta 2021 kello 15.34 (EET)[vastaa]
Kannattaa poistaa, siivosin ainakin tuon yhden {{Ill}}-mallineen artikkelista Harjavalta. Vyörykkä (keskustelu) 10. marraskuuta 2021 kello 17.03 (EET)[vastaa]
Lisäsin artikkeliin Harjavalta lähdepyynnön ja siirsin aiheesta muualle -osioon linkiksi Wikiaineistoon. ---raid5 10. marraskuuta 2021 kello 22.56 (EET)[vastaa]
Minäkään en tiennyt että tuo malline on olemassa! Aina sitä oppii uutta. Joskus olen lisännyt tekstin sekaan kielilinkin kun suomenkielisessä wikissä ei ole ollut artikkelia linkin kohteesta ja sellaisen laatiminenkin olisi vaikeaa sen lähteiden ollessa yksinomaan ko. kielellä, mutta toiset ovat sitten nämä poistaneet. jni (k) 11. marraskuuta 2021 kello 09.42 (EET)[vastaa]
Minusta olisi selkeintä pitäytyä johdonmukaisesti siinä linjassa, että artikkelien tekstin seassa ei tule olla linkkejä suomenkielisen Wikipedian ulkopuolelle, ei edes muunkielisiin Wikipedioihin. Vieraskielinen sinilinkki suomenkielisen punalinkin perässä voi ehkä toimia taulukoissa tai luetteloissa, mutta leipätekstissä se näyttää jo vähän rumalta, varsinkin jos samassa tekstikappaleessa on paljon punalinkkejä. Myönnettäköön, että olen itsekin pari kertaa lisäillyt vastaavaa mallinetta artikkeleihin isommissa kieliversioissa, joissa se on jo laajemmassa käytössä (maassa maan tavalla), mutta pitäisin mieluummin fi-wikin siistinä ja selkeänä. Toisaalta jos tuon tänne jo luodun mallineen käyttöä nyt kuitenkin jatketaan ainakin joissain yhteyksissä, pitäisi pohtia sitä, mikä vieras kieli on ensisijainen silloin kun tarjolla on useita vaihtoehtoja. --Risukarhi (keskustelu) 13. marraskuuta 2021 kello 19.39 (EET)[vastaa]
Jos linkitystä halutaan käyttää, niin varmaan useimpien kohteena voisi suomalaisten kielitaidot huomioon ottaen olla englanninkielinen Wikipedia, mutta jos saksalaisesta artikkeliaiheesta olisi jonkin laatustatuksen saanut saksankielinen artikkeli eikä englanninkielinen olisi vastaavalla tasolla, linkittäisin mieluummin saksankieliseen. Japanilaisten jalkapalloilijoidenkaan artikkeleita en linkittäisi japaninkieliseen Wikipediaan. --Lax (keskustelu) 14. marraskuuta 2021 kello 11.54 (EET)[vastaa]

Elokuvien kestoajan merkintätapa

Hei!

Elokuvien kestot on ollut tapana merkitä vain minuuttimäärällä. Mutta olisi paljon selkeämpää, jos ne jatkossa merkittäisiin sillä tavalla, että ensiksi tuntimäärä ja sitten vasta minuutit.

Esimerkki: Jos jokin elokuva kestää kaksi tuntia ja 10 minuuttia, niin merkintätapa on ollut "130 minuuttia"

Mutta minun mielestäni ne pitäisi merkitä tällä tavalla: "2 tuntia, 10 minuuttia" Nira1234567 (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 12.58 (EET)[vastaa]

Pelkillä minuuteilla muutkin tahot pituuden merkitsevät, ja sen verran pitää ymmärrystä ajasta olla, ettei pelkästä minuuttimäärästä tule mitään epäselkeyttä. --Lax (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 14.57 (EET)[vastaa]
Jaa, no pidetään sitten tämä vanha tapa. Kai sekin käy. Nira1234567 (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 20.43 (EET)[vastaa]

Formula E kisojen nimet

Päivää taloon, melkein 10 vuoden tauon jälkeen palattu aktiivisesti tänne! Tämmöisestä asiasta toivoisin päätöstä, kuin Formula E sarjan osakilpailujen nimeäminen. Nyt kisojen nimet ovat suurimmaksi osaksi maan mukaan (esim. Kiinan ePrix 2014), mutta virallisesti ja muiden wikien tapojen mukaisesti ne ovat kaupunkien mukaisesti (esim. en: 2014 Beijing ePrix). Täälläkin osa on kaupunkien mukaisesti, jos samassa maassa on useassa paikassa ajattu (esim. Miamin ePrix 2015). Olisiko tässä hyvä noudattaa virallista tapaa ja siirtää artikkelit kaupunkien mukaisesti?

Toinen asia on kaupunkien käännökset. Noudetaan varmaan suomen kielisiä nimiä? Osa on aika selkeitä (Beijing vs. Peking), mutta osa mietityttää (Ad Diriyah vs. Dirijja). Oma kantani on, että käytetään kaikissa suomen kielisiä nimiä. Ealdwulf (Talk) 17. marraskuuta 2021 kello 21.20 (EET)[vastaa]

Noin yleisesti ottaen pitäisi käyttää sellaisia nimiä kuin luotettavissa suomenkielisissä julkaisuissa käytetään. Nimityksiä kannattaa siis etsiä uutismediasta, tietokirjoista ja tietokannoista, kuten Kotuksen Eksonyymit. Jos suomenkielistä nimitystä ei mistään tällaisesta lähteestä löydy, tulisi käyttää alkuperäiskielistä nimeä sellaisena kuin se esiintyy luotettavissa lähteissä. Tuo Dirijja ei kuitenkaan ole sinänsä olevinaan suomenkielinen nimi, vaan ainoastaan tämän ohjeen mukainen arabiankielisen nimen suomalainen transkriptio.--Fotogurachan (keskustelu) 24. marraskuuta 2021 kello 13.50 (EET)[vastaa]

Merkittävyyskysymys

Onko henkilö automaattisesti merkittävä, jos hällä on kaksi WSOY:n kustantamaa laajahkoa kirjaa? 176.72.1.155 24. marraskuuta 2021 kello 18.41 (EET)[vastaa]

riippuu kirjasta, mutta jos ne on esimerkiksi romaaneja tai tietokirjoja niin kyllä. Zache (keskustelu) 24. marraskuuta 2021 kello 18.57 (EET)[vastaa]
Antti Puustinen ja Aarre Lehtonen. On henkilöllä kaksi WSOY:n kustantamaa kirjaa ja muita kirjoja. 93.106.137.131 25. marraskuuta 2021 kello 14.10 (EET)[vastaa]
Sanoisin, että ei kannata kirjoittaa artikkelia. Zache (keskustelu) 25. marraskuuta 2021 kello 18.08 (EET)[vastaa]
Jos henkilötiedoille on lähteenä mv-lehti, jossa väitetään hänen muuttaneen nimensä muotoon, jolla artikkeli oli tehty, poisto oli aivan perusteltu. Asialliset lähteet sille nimelle, jolla teokset on julkaistu, niin artikkelin voi tehdä uudestaan. --Abc10 (keskustelu) 24. marraskuuta 2021 kello 19.22 (EET)[vastaa]
Vai tällainen tapaus. Joo, sitten kun on kelvollinen lähde niin voi yrittää uudestaan. --Prospero One (keskustelu) 25. marraskuuta 2021 kello 18.17 (EET)[vastaa]

Artikkelin alkuun oikea nimi vai taiteilijanimi?

Tulisiko esim. taiteilijanimeä käyttävistä henkilöistä kertovien artikkelien alkaa tämän oikealla koko nimellä tyyliin

Marshall Bruce Mathers III (s. 17. lokakuuta 1972 Saint Joseph, Missouri, Yhdysvallat), taiteilijanimeltään Eminem, on...

vai taiteilijanimellä tyyliin

Eminem (oik. Marshall Bruce Mathers III; s. 17. lokakuuta 1972 Saint Joseph, Missouri, Yhdysvallat) on...

Nyt artikkeleita näyttää olevan runsaasti kummallakin tyylillä, ja tähän voisi ehkä olla hyvä saada joku linja. Vertailun vuoksi en-wikissä on ohjeena käyttää artikkelin alussa aina oikeaa koko nimeä (MOS:NAME). --Qwerty12302 (kesk | muok) 25. marraskuuta 2021 kello 21.40 (EET)[vastaa]

Alkuun se nimi, jolla artikkeli on.--MAQuire (keskustelu) 25. marraskuuta 2021 kello 21.45 (EET)[vastaa]
Kuten MAQuire. Botti töihin. Joskus tietolaatikossa henkilön nimessä (vastaava kuin artikkelin nimi) on virheellistä tulkintaa. ---raid5 25. marraskuuta 2021 kello 21.59 (EET)[vastaa]