Ero sivun ”Ryūnosuke Akutagawa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
lähde, jossa tosin ei lue että on arvostetuin |
Tiheikössä > Metsikössä; lisystää; lähde? pois itsemurhaohjeet, ettei provosoida, kyllä vakavasati harkitseva löytää keinot |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
| alkuperäinen nimi = 芥川龍之介 |
| alkuperäinen nimi = 芥川龍之介 |
||
| kuva = Akutagawa Ryunosuke photo.jpg |
| kuva = Akutagawa Ryunosuke photo.jpg |
||
| kuvankoko = |
| kuvankoko = 200px |
||
| kuvateksti = |
| kuvateksti = Ryūnosuke Akutagawa |
||
| salanimi = |
| salanimi = |
||
| syntymäaika = |
| syntymäaika = [[1. maaliskuuta]] [[1892]] |
||
| syntymäpaikka = |
| syntymäpaikka = [[Tokio]], [[Japani]] |
||
| kuolinaika = {{kuolinaika ja ikä|1|3|1892|24|7|1927}} |
| kuolinaika = {{kuolinaika ja ikä|1|3|1892|24|7|1927}} |
||
| kuolinpaikka = |
| kuolinpaikka = Tokio, Japani |
||
| ammatit = |
| ammatit = kirjailija |
||
| äidinkieli = |
| äidinkieli = japani |
||
| kansallisuus = |
| kansallisuus = Japani |
||
| aikakausi = |
| aikakausi = |
||
| tyylilajit = |
| tyylilajit = [[realismi (kirjallisuus)|realismi]] |
||
| aiheet = |
| aiheet = |
||
| suuntaus = |
| suuntaus = |
||
| tuotannon kieli = |
| tuotannon kieli = [[Japanin kieli|japani]] |
||
| debyyttiteokset = |
| debyyttiteokset = |
||
| pääteokset = |
| pääteokset = |
||
| Rivi 30: | Rivi 30: | ||
| allekirjoitus = |
| allekirjoitus = |
||
}} |
}} |
||
[[ |
[[Tiedosto:Kikuchi Kan, Akutagawa Ryunosuke, and so on.jpg|thumb|Akutagawa toinen vasemmalta, [[Kan Kikuchi]] äärimmäisenä vasemmalla.]] |
||
'''Ryūnosuke Akutagawa''' ({{k-ja|芥川龍之介|Akutagawa Ryūnosuke}}, [[1. maaliskuuta]] [[1892]] – [[24. heinäkuuta]] [[1927]]) oli [[japani]]lainen kirjailija. Hän kehitti voimakkaasti japanilaisten novellien tyyliä ja kirjoitti yksityiskohtaisia kuvauksia ihmisluonnon nurjista puolista. |
'''Ryūnosuke Akutagawa''' ({{k-ja|芥川龍之介|Akutagawa Ryūnosuke}}, [[1. maaliskuuta]]{{Lähde|tekstin mukaan tarkkaa tietoa ei ole, mitenkähän tässä kuitenkin on?}} [[1892]] [[Tokio]], [[Japani]]<ref name= Otavan/> – [[24. heinäkuuta]]{{Lähde}} [[1927]] Tokio, Japani<ref name= Otavan/>) oli [[japani]]lainen kirjailija. Hän kehitti voimakkaasti japanilaisten novellien tyyliä ja kirjoitti yksityiskohtaisia kuvauksia ihmisluonnon nurjista puolista.{{Lähde}} |
||
Akutagawa syntyi [[Tokio]]ssa maitomiehen poikana. Hän sai lisänimen ''Ryūnosuke'', ”Lohikäärmeen poika”, koska hänen sanottiin syntyneen lohikäärmeen vuonna 1892, lohikäärmeen kuussa, lohikäärmeen päivänä lohikäärmeen tuntina. Asiasta ei kuitenkaan ole varmuutta, sillä tallessa ei ole syntymätodistusta, josta Akutagawan tarkka syntymäaika ilmenisi. Hän kasvoi enonsa perheessä ja sai siksi äitinsä tyttönimen Akutagawa. |
Akutagawa syntyi [[Tokio]]ssa maitomiehen poikana. Hän sai lisänimen ''Ryūnosuke'', ”Lohikäärmeen poika”, koska hänen sanottiin syntyneen lohikäärmeen vuonna 1892, lohikäärmeen kuussa, lohikäärmeen päivänä lohikäärmeen tuntina. Asiasta ei kuitenkaan ole varmuutta, sillä tallessa ei ole syntymätodistusta, josta Akutagawan tarkka syntymäaika ilmenisi. Hän kasvoi enonsa perheessä ja sai siksi äitinsä tyttönimen Akutagawa.{{Lähde}} |
||
Akutagawa opiskeli [[Tokion yliopisto|Tokion keisarillisessa yliopistossa]] englantilaista kirjallisuutta ja työskenteli valmistuttuaan merisotakoulussa englanninkielen opettajana. [[Sōseki Natsume]] kiinnitti huomiota Akutagawan ensimmäiseen julkaistuun novelliin ''Rashōmon'' (1915). Rohkaistuneena Akutagawa julkaisi lisää historiallisia novelleja. |
Akutagawa opiskeli [[Tokion yliopisto|Tokion keisarillisessa yliopistossa]] englantilaista kirjallisuutta<ref name= Otavan/> ja työskenteli valmistuttuaan merisotakoulussa englanninkielen opettajana. [[Sōseki Natsume]] kiinnitti huomiota Akutagawan ensimmäiseen julkaistuun novelliin ''Rashōmon'' (1915). Rohkaistuneena Akutagawa julkaisi lisää historiallisia novelleja.{{Lähde}} Akutagawa vastusti naturalismia, joka oli 1900-luvun alussa Japanin kirjallisuuden tärkein tyylisuunta. Hän lainaili teemoja vanhoista tarinoista ja lisäsi niihin monimutkaista modernia tulkintaa.{{Lähde}} Hän oli älyllistä ja objektiivista uuserealismia harrastavien kirjailijoiden ryhmässä, sai vaikutteita eurooppalaisilta kirjailijoilta ja päätyi tyylivalinnassa lopulta [[realismi (kirjallisuus)|realismiin]] ja hyödynsi vanhoja tarinoita ja anekdootteja. Kertomus Rashōmon (1915) perustuu Heian-kauden kauhukertomukseen, ja hän soveltaa siihen aikansa psykologista kerrontaa.<ref name= Otavan/> |
||
| ⚫ | |||
Akutagawa vastusti naturalismia, joka oli 1900-luvun alussa Japanin kirjallisuuden tärkein tyylisuunta. Hän lainaili teemoja vanhoista tarinoista ja lisäsi niihin monimutkaista modernia tulkintaa. |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
| ⚫ | [[Akira Kurosawa]]n läpimurtoelokuva [[Rashomon – paholaisen temppeli]] perustuu Akutagawan novelleihin Rashōmon ja Metsikössä.<ref>[http://www.dvdplaza.fi/reviews/nayta.php?sid=683 DVD Plaza]</ref> Novellissa Rashōmon on [[Kioto]]n kaupungin eteläinen portti, kun taas elokuvassa se on temppeli. Nimestään huolimatta elokuvan juoni perustuu lähes täysin Metsikössä-novelliin.{{Lähde}} |
||
| ⚫ | Suuri osa Akutagawan tuotannosta on vahvasti omaelämäkerrallista. Hän kamppaili horjuvan fyysisen kunnon ja mielenterveyden kanssa. Akutagawa kärsi harhoista ja syömishäiriöistä, yritti |
||
| ⚫ | [[Akira Kurosawa]]n läpimurtoelokuva [[Rashomon – paholaisen temppeli]] perustuu Akutagawan novelleihin Rashōmon ja |
||
==Akutagawa-kirjallisuuspalkinto== |
==Akutagawa-kirjallisuuspalkinto== |
||
| Rivi 70: | Rivi 68: | ||
** Tiheikössä, (Yabu no naka), suom. Veikko Polameri, julkaisussa: ''[[Parnasso]]'' 1979 :1 |
** Tiheikössä, (Yabu no naka), suom. Veikko Polameri, julkaisussa: ''[[Parnasso]]'' 1979 :1 |
||
** Metsän peitossa (Yabu no naka), suom. [[Jukka Kemppinen]] [http://kemppinen.blogspot.com/2006/05/metsn-peitossa.html omassa blogissaan] |
** Metsän peitossa (Yabu no naka), suom. [[Jukka Kemppinen]] [http://kemppinen.blogspot.com/2006/05/metsn-peitossa.html omassa blogissaan] |
||
* Rämemaisema, Nuori voima 1988: 3 |
* Rämemaisema, [[Nuori voima]] 1988: 3 |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 21. marraskuuta 2021 kello 13.53
| Ryūnosuke Akutagawa | |
|---|---|
| 芥川龍之介 | |
 Ryūnosuke Akutagawa |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1. maaliskuuta 1892 Tokio, Japani |
| Kuollut | 24. heinäkuuta 1927 (35 vuotta) Tokio, Japani |
| Kansalaisuus | Japani |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | japani |
| Tuotannon kieli | japani |
| Tyylilajit | realismi |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Ryūnosuke Akutagawa (jap. 芥川龍之介, Akutagawa Ryūnosuke, 1. maaliskuuta 1892 Tokio, Japani[1] – 24. heinäkuutalähde? 1927 Tokio, Japani[1]) oli japanilainen kirjailija. Hän kehitti voimakkaasti japanilaisten novellien tyyliä ja kirjoitti yksityiskohtaisia kuvauksia ihmisluonnon nurjista puolista.lähde?
Akutagawa syntyi Tokiossa maitomiehen poikana. Hän sai lisänimen Ryūnosuke, ”Lohikäärmeen poika”, koska hänen sanottiin syntyneen lohikäärmeen vuonna 1892, lohikäärmeen kuussa, lohikäärmeen päivänä lohikäärmeen tuntina. Asiasta ei kuitenkaan ole varmuutta, sillä tallessa ei ole syntymätodistusta, josta Akutagawan tarkka syntymäaika ilmenisi. Hän kasvoi enonsa perheessä ja sai siksi äitinsä tyttönimen Akutagawa.lähde?
Akutagawa opiskeli Tokion keisarillisessa yliopistossa englantilaista kirjallisuutta[1] ja työskenteli valmistuttuaan merisotakoulussa englanninkielen opettajana. Sōseki Natsume kiinnitti huomiota Akutagawan ensimmäiseen julkaistuun novelliin Rashōmon (1915). Rohkaistuneena Akutagawa julkaisi lisää historiallisia novelleja.lähde? Akutagawa vastusti naturalismia, joka oli 1900-luvun alussa Japanin kirjallisuuden tärkein tyylisuunta. Hän lainaili teemoja vanhoista tarinoista ja lisäsi niihin monimutkaista modernia tulkintaa.lähde? Hän oli älyllistä ja objektiivista uuserealismia harrastavien kirjailijoiden ryhmässä, sai vaikutteita eurooppalaisilta kirjailijoilta ja päätyi tyylivalinnassa lopulta realismiin ja hyödynsi vanhoja tarinoita ja anekdootteja. Kertomus Rashōmon (1915) perustuu Heian-kauden kauhukertomukseen, ja hän soveltaa siihen aikansa psykologista kerrontaa.[1]
Vuonna 1921 suosionsa huipulla Akutagawa luopui täysipäiväisestä kirjailijantyöstä ja lähti kirjeenvaihtajaksi Kiinaan. Hän stressaantui, sairastui eikä enää toipunut entiselleen. Palattuaan Japaniin hän julkaisi kuuluisimman kertomuksensa Metsikössä, (Yabu no naka) vuonna 1922.lähde?
Suuri osa Akutagawan tuotannosta on vahvasti omaelämäkerrallista. Hän kamppaili horjuvan fyysisen kunnon ja mielenterveyden kanssa. Akutagawa kärsi harhoista ja syömishäiriöistä, yritti itsemurhaa pari kertaalähde? ja onnistui siinä lopulta vuonna 1927, vain 35-vuotiaana.[1]
Akira Kurosawan läpimurtoelokuva Rashomon – paholaisen temppeli perustuu Akutagawan novelleihin Rashōmon ja Metsikössä.[2] Novellissa Rashōmon on Kioton kaupungin eteläinen portti, kun taas elokuvassa se on temppeli. Nimestään huolimatta elokuvan juoni perustuu lähes täysin Metsikössä-novelliin.lähde?
Akutagawa-kirjallisuuspalkinto
Kirjailija ja kustantaja Kan Kikuchi perusti vuonna 1935 Japanin arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon, Ryūnosuke Akutagawa -palkinnon edesmenneen Akutagawan kunniaksi.[1]
Nykyään japanilaisen kirjallisuuden edistämissäätiön ylläpitämän kilpailun palkinto jaetaan kahdesti vuodessa parhaan vakavastiotettavaa kirjallisuutta edustavan sanoma- tai aikakauslehtinovellin kirjoittajalle. Palkitut ovat uusia tai nousevia nimiä.lähde?
Voittaja saa palkintona taskukellon ja miljoona jeniä (noin 7 000 euroa). Akutagawa-kirjallisuuspalkinto on erityisen tavoiteltu sen saaman laajan mediahuomion takia. Palkittujen joukossa ovat muun muassa entinen Tokion kuvernööri Shintarō Ishihara sekä Kenzaburō Ōe, joka voitti myöhemmin Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1994.lähde?
Teokset
- Hammasrattaat. Sisältää kymmenen aikaisemmin suomentamatonta novellia ja suomentajan esipuheen. Suomentanut Markus Mäkinen. Helsinki: Aporia, 2018. ISBN 978-952-68225-3-2.
- Rashōmon
- Nenä
- Seittilanka
- Helvettisermi
- Taikuus
- Mandariinit
- Nanjingin Kristus
- Ät-tät-tät-tät-tää
- Kappa
- Hammasrattaat
Suomennettuja novelleja
- Kesa ja Morito (Kesa to Moritō), suom. Tuomas Anhava, kokoelmassa Yhdestoista hyvää yötä, 1959
- Metsikössä (Yabu no naka), suom. Veikko Polameri. Kokoelmassa Shōsetsu: japanilaisia kertojia, Otava 1983 toim. Veikko Polameri ISBN 951-1-07298-6
- Tiheikössä, (Yabu no naka), suom. Veikko Polameri, julkaisussa: Parnasso 1979 :1
- Metsän peitossa (Yabu no naka), suom. Jukka Kemppinen omassa blogissaan
- Rämemaisema, Nuori voima 1988: 3
Lähteet
| ||||||||||||||||||||||||||
