Ero sivun ”Bitcoin” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 193: Rivi 193:
*{{El Salvador}} – El Salvador on maailman ainoa maa, jossa bitcoin on tunnustettu viralliseksi valuutaksi. Aseman se jakaa Yhdysvaltain dollarin kanssa. Ympäri maan on rakennettu automaatteja ja neuvontapisteitä, joista bitcoinia voi nostaa ja tallettaa maksutta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/talous/art-2000008247580.html | Nimeke = Bitcoinista tuli El Salvadorin virallinen valuutta, mutta sen käyttöönotto kompasteli pahasti: virtuaali­lompakkoa ei saanutkaan ladattua sovellus­kaupoista | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Tekijä = Löytömäki, Simo | Ajankohta = 7.9.2021 | Viitattu = 5.11.2021 }}</ref>
*{{El Salvador}} – El Salvador on maailman ainoa maa, jossa bitcoin on tunnustettu viralliseksi valuutaksi. Aseman se jakaa Yhdysvaltain dollarin kanssa. Ympäri maan on rakennettu automaatteja ja neuvontapisteitä, joista bitcoinia voi nostaa ja tallettaa maksutta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/talous/art-2000008247580.html | Nimeke = Bitcoinista tuli El Salvadorin virallinen valuutta, mutta sen käyttöönotto kompasteli pahasti: virtuaali­lompakkoa ei saanutkaan ladattua sovellus­kaupoista | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Tekijä = Löytömäki, Simo | Ajankohta = 7.9.2021 | Viitattu = 5.11.2021 }}</ref>
*{{Etelä-Korea}} – Bitcoin on laillinen, mutta maan hallitus on suhtautunut kryptovaluuttoihin varovaisesti. Kryptovaluuttojen myyntiin ja vaihtamiseen on käytettävä oikealla nimellä rekisteröityä pankkitiliä, ja palveluntarjoajien on ilmoitettava epäilyttävästä rahaliikenteestä. Tammikuussa 2022 voimaan astuu kryptovaluutan myynnistä ja vaihtamisesta saatavasta luovutusvoitosta maksettava 20 prosentin vero.<ref name=WEF/>
*{{Etelä-Korea}} – Bitcoin on laillinen, mutta maan hallitus on suhtautunut kryptovaluuttoihin varovaisesti. Kryptovaluuttojen myyntiin ja vaihtamiseen on käytettävä oikealla nimellä rekisteröityä pankkitiliä, ja palveluntarjoajien on ilmoitettava epäilyttävästä rahaliikenteestä. Tammikuussa 2022 voimaan astuu kryptovaluutan myynnistä ja vaihtamisesta saatavasta luovutusvoitosta maksettava 20 prosentin vero.<ref name=WEF/>
*{{Euroopan unioni}} – Bitcoiniin liittyvä lainsäädäntö vaihtelee jäsenvaltiotasolla. Kryptovaluutan ostaminen ja myyminen on kuitenkin määritelty palveluksi, joten siitä ei makseta unionin alueella [[arvonlisävero]]a.<ref name=Investopedia4/>
*{{Intia}} – Maan keskuspankki [[Reserve Bank of India]] pyrki rajoittamaan kryptovaluuttoihin liittyviä palveluita vuonna 2018, mutta maan korkein oikeus mitätöi määräyksen vuonna 2020. Kryptovaluuttojen verotukseen liittyvää ohjeistusta tai sääntelyä ei ole, mikä on luonut epävarmuutta alan toimijoiden keskuudessa.<ref name=WEF/>
*{{Intia}} – Maan keskuspankki [[Reserve Bank of India]] pyrki rajoittamaan kryptovaluuttoihin liittyviä palveluita vuonna 2018, mutta maan korkein oikeus mitätöi määräyksen vuonna 2020. Kryptovaluuttojen verotukseen liittyvää ohjeistusta tai sääntelyä ei ole, mikä on luonut epävarmuutta alan toimijoiden keskuudessa.<ref name=WEF/>
*{{Japani}} – Bitcoin on laillinen, ja siihen liittyviltä välityspalveluilta edellytetään käyttäjän henkilöllisyyden vahvistamista ja epäilyttävästä rahaliikenteestä ilmoittamista. Kryptovaluutan myynnistä ja käytöstä saatava luovutusvoitto luokitellaan sekalaiseksi tuloksi, jonka verotus on progressiivista.<ref name=WEF/>
*{{Japani}} – Bitcoin on laillinen, ja siihen liittyviltä välityspalveluilta edellytetään käyttäjän henkilöllisyyden vahvistamista ja epäilyttävästä rahaliikenteestä ilmoittamista. Kryptovaluutan myynnistä ja käytöstä saatava luovutusvoitto luokitellaan sekalaiseksi tuloksi, jonka verotus on progressiivista.<ref name=WEF/>

Versio 5. marraskuuta 2021 kello 21.03

Bitcoin
Yleisin käytössä oleva tunnus.
Yleisin käytössä oleva tunnus.
Lyhenne BTC, XBT
Symboli ₿
Tarkkuus 10-8
Jaettava yksikkö mBTC (10-3 BTC)[1]
satoshi (10-8 BTC)[1][2]
Kehityshistoria
Toiminnallinen tila aktiivinen
Julkaistu 0.1.0 (9. tammikuuta 2009)
Viimeisin vakaa versio 22.0 (14. syyskuuta 2021)[3]
Tekniikka
Tilikirjan alku 3. tammikuuta 2009[4]
Aikamerkintämalli työntodiste[5]
Tiivistefunktio SHA-256[6]
Liikkeellelaskumalli hajautettu liikkeellelasku[7]
Lohkopalkkio 6,25 BTC[8]
Lohkoaika 10 minuuttia[9]
Nykyinen tarjonta 18,6 milj. BTC[10] (tammikuussa 2021)
Tarjonnan enimmäismäärä 21 milj. BTC[11]
Aiheesta muualla
Kotisivu
Lohkoketju

Bitcoin (symboli ₿, lyhenne BTC tai XBT)[a] on avoimeen lähdekoodiin pohjautuva kryptovaluutta, jonka loi Satoshi Nakamoto -nimimerkkiä käyttänyt henkilö tai taho vuonna 2008 ja joka tuli toiminnalliseksi tammikuussa 2009. Yksi bitcoin on jaettavissa 100 miljoonaan pienempään yksikköön, joita kutsutaan kehittäjänsä mukaan satosheiksi. Joskus käytetään myös yksikköä millibitcoin (mBTC), joka vastaa bitcoinin tuhannesosaa.

Bitcoin on täysin hajautettu sähköinen valuutta, jonka toiminta ei riipu keskuspankista tai muusta keskitetystä tahosta. Sen siirtämisen mahdollistaa bitcoin-ohjelmaa ajavien tietokoneiden maailmanlaajuinen vertaisverkko. Bitcoin-siirtojen oikeellisuus varmistetaan kryptologisin menetelmin hyödyntäen vertaisverkon laskentatehoa. Jokainen siirto kirjataan julkiseen, kaikkien nähtävillä olevaan tilikirjaan, josta käytetään nimitystä lohkoketju.

Myös bitcoinien liikkeellelasku toteutetaan hajautetusti vertaisverkossa louhinnaksi kutsutun prosessin kautta. Louhinnassa lohkoketjun uuden lohkon varmentaja saa lohkopalkkion, jonka suuruus on toukokuusta 2020 lähtien ollut 6,25 bitcoinia. Lohkopalkkio puolittuu noin neljän vuoden välein.[8] Tämän seurauksena myös bitcoinin tarjonnan enimmäismäärä on rajallinen, eikä se koskaan ylitä 21 miljoonaa yksikköä. Kyseinen enimmäismäärä on ennustettu saavutettavan noin vuonna 2140.[11] Koska bitcoin ei ole viranomaisten liikkeelle laskema, ei esimerkiksi Suomen Pankki määrittele sitä viralliseksi valuutaksi.[12]

Bitcoinia on kritisoitu muun muassa tilisiirtojen hitaudesta, käytöstä verkkorikollisuudessa, heikosta energiatehokkuudesta ja palveluntarjoajien alttiudesta tietomurroille. Se on myös noussut sijoittajien tietouteen spekulatiivisena sijoituskohteena. Historiallisesti bitcoinin vaihtokurssi on käyttäytynyt volatiilisti, ja se on kokenut sekä nopeita arvonnousuja että romahduksia. Näin ollen bitcoinia pidetään yleisesti korkeariskisenä sijoituskohteena.

Historia

Varhaiset vaiheet (2008–2010)

” Puhtaasti vertaisverkkoon perustuva sähköinen raha mahdollistaisi verkkomaksujen suoran lähettämisen osapuolelta toiselle käymättä rahoituslaitoksen läpi. ”

– Satoshi Nakamoto[5]

Bitcoinin loi nimimerkkiä Satoshi Nakamoto käyttävä henkilö tai taho, joka kertoi tavoitteekseen luoda keskuspankkien ja valtioiden kaltaisista instituutioista vapaan virtuaalisen maksuvälineen.[5][13] Projektin virallinen verkko-osoite ”bitcoin.org” rekisteröitiin elokuussa 2008, ja lokakuussa Nakamoto julkaisi järjestelmän kuvauspaperin kryptologiaan erikoistuneella postituslistalla. Kuvauspaperi oli otsikoitu sanoin Bitcoin: A Peer-to-Peer Electronic Cash System[14] (Bitcoin: Sähköinen käteisjärjestelmä vertaisverkossa).[15] Se sisälsi kuvauksen lohkoketjuteknologiaan ja julkisen avaimen salaukseen perustuvasta julkisesta tilikirjajärjestelmästä, joka mahdollistaisi virtuaalivaluutalla maksamisen ilman keskitettyä rahoituslaitosta.[5] Bitcoinin liikkeellelasku aloitettiin 3. tammikuuta 2009, kun järjestelmän ensimmäinen, sittemmin Genesis-lohkona tunnettu lohko louhittiin.[4]

Ensimmäinen bitcoin-siirto toteutui 12. tammikuuta 2009, kun salaukseen erikoistunut amerikkalainen ohjelmistokehittäjä Hal Finney vastaanotti Nakamotolta bitcoineja.[16] Ensimmäisen vaihdon bitcoinista viralliseen valuuttaan teki vuonna 2009 suomalainen korkeakouluopiskelija Martti Malmi, joka vaihtoi 5 000 bitcoinia viiteen dollariin. Reaalimaailman tuotteita bitcoinilla ostettiin ensimmäistä kertaa toukokuussa 2010, kun floridalainen ohjelmistokehittäjä osti kaksi pizzaa 10 000 bitcoinin hintaan.[17]

Nakamoto vetäytyi bitcoin-projektin kehityksestä joulukuussa 2010 jättäen projektin avoimena lähdekoodina vapaaehoisista koostuvan yhteisön kehitettäväksi[11] Nakamoton henkilöllisyys on edelleen tuntematon, ja hänen on arvioitu voivan omistaa jopa miljoona bitcoinia.[9][1]

Nousu yleiseen tietoisuuteen (2011–2017)

Laajempaan käyttöön bitcoinin ottivat ensimmäiseksi mustan pörssin palvelut, joita veti puoleensa bitcoinin perinteisiä valuuttoja suurempi anonymiteetti ja laittomiin käyttötarkoituksiin liittyvän sääntelyn puute.[7] Erityiseen maineeseen nousi huumekauppaan ja muihin laittomiin palveluihin erikoistunut Silk Road -kauppapaikka, jossa kaikki maksut suoritettiin bitcoineina.[18] Jo vuoden olemassaolon jälkeen palvelussa suoritettiin bitcoin-siirtoja jopa 15 miljoonan dollarin vuosivauhtia.[7] Amerikkalaisviranomaiset sulkivat Silk Roadin lokakuussa 2013, ja sulkemisen yhteydessä takavarikoitiin 3,6 miljoonan dollarin arvosta bitcoineja.[19] Käyttö verkkorikollisuudessa on vaikuttanut virtuaalivaluuttojen maineeseen, ja on edelleen yleinen bitcoiniin kohdistuva kritiikin aihe.

Maaliskuussa 2013 ohjelmointivirhe bitcoin-ohjelmiston päivityksessä versioon 0.8 aiheutti merkittävän häiriön, kun ohjelmiston vanhempaa versiota käyttäneet laitteet eivät tunnistaneet uudemmalla versiolla louhittuja lohkoja. Häiriö aiheutti lohkoketjun hetkellisen haarautumisen kahdeksi lohkoketjuksi, ja ongelmatilanne ratkesi riittävän monen louhijan palautettua ohjelmistonsa versioon 0.7. Ongelmatilanteen aikana bitcoinin kurssi putosi nopeasti 23 prosenttia silloisessa johtava välityspalvelu Mt. Goxissa.[20]

Bitcoinin tunnettuuden kasvu johti myös valtioiden kiinnostukseen. Maaliskuussa 2013 Yhdysvallat selkeytti ohjeistustaan bitcoinin käyttäjien ja välityspalveluiden laillisesta asemasta.[21] Joulukuussa 2013 Kiina rajoitti kryptovaluuttatoimintaa maassa, mikä johti bitcoinin arvon hetkelliseen putoamiseen.[22] Lokakuussa 2013 bitcoinin arvo lähti voimakkaaseen nousuun, ja lähes kymmenkertaistui nopeasti yli 1 200 dollariin 29. marraskuuta 2013. Hintahuipun jälkeen arvo oli kuitenkin noin puolitoista vuotta laskusuhdanteinen.[23]

Bitcoin-ohjelmiston versio 0.12.1 julkaistiin 15. huhtikuuta 2016. Versiota pidettiin merkittävänä edistysaskeleena bitcoinin skaalautuvuudelle, eli nopeudelle, jolla se voi prosessoida tilisiirtoja.[24]

Vuoden 2017 aikana nähtiin uusi merkittävä kurssinousu, kun bitcoinin arvo nousi noin 1 000 dollarista vuoden alussa uuteen, lähes 20 000 dollarin huippuun 17. joulukuuta 2017.[23]

Viimeaikainen kehitys (2018–)

Joulukuun 2017 hintahuipun jälkeen bitcoinin kurssi siirtyi uuteen, noin puolentoista vuoden pituiseen laskusuhdanteeseen.[23]

21. lokakuuta 2020 PayPal-maksupalvelu ilmoitti sallivansa kryptovaluutan myymisen, ostamisen ja omistamisen palvelun sisällä. Ilmoitusta pidettiin merkittävänä palvelun suuren käyttäjämäärän vuoksi.[25]

Vuonna 2020 bitcoinin kurssi kääntyi jälleen merkittävään nousuun. Vuoden alussa bitcoinin arvo oli noin 6 000 dollaria. 20 000 dollarin raja ylittyi joulukuussa 2020,[26] ja tammikuussa 2021 bitcoinin arvo rikkoi 30 000 dollaria.[27]

Tekniikka

Pääartikkelit: Bitcoinin tekniikka ja Lohkoketju

Lohkoketju julkisena tilikirjana

Lohkoketjuun (mustalla) on kirjattu tieto kaikista historiallisista bitcoin-tilisiirroista. Lohkoketjun ensimmäistä lohkoa (vihreällä) kutsutaan Genesis-lohkoksi. Orpolohkot (violetilla) ovat lohkoja, jotka haarautuvat pääketjusta.

Bitcoin eroaa perinteisestä virtuaalivaluutasta keskitetyn kirjanpidon puutteensa takia. Tyypillisesti käyttökelpoinen virtuaalivaluutta tarvitsee keskitetyn tahon, joka pitää kirjaa valuutalla tehdyistä tilisiirroista ja vahvistaa niiden oikeellisuuden. Bitcoinilla vastaavaa keskitettyä tahoa ei ole. Sen sijaan kaikki tilisiirrot kirjataan julkiseen tilikirjaan, jota kutsutaan lohkoketjuksi.[9] Uusien tilisiirtojen vahvistamisesta vastaavat bitcoin-ohjelmaa ajavat laitteet, joiden käyttäjiä kutsutaan louhijoiksi. Kopio lohkoketjusta varastoidaan jokaiselle vertaisverkon jäsenlaitteelle riippumatta siitä, onko kyseessä louhija (full node) vai tavallinen käyttäjä (lightweight node).[6]

Lohkoketju on nimensä mukaisesti ketju, joka koostuu useista lohkoina tunnetuista yksiköistä. Jos käyttäjä haluaa lähettää bitcoineja toiselle käyttäjälle, lähetetään tieto tilisiirrosta muille vertaisverkon laitteille. Louhijat keräävät tiedon uusista tilisiirroista lohkoihin, joiden oikeellisuus vahvistetaan erityisellä tiivisteillä (engl. hash).[9] Yksittäinen lohko sisältää usein tiedon 1500–2500 tilisiirrosta.[28] Tämän jälkeen tieto uudesta lohkosta lähetetään muille vertaisverkon jäsenille, ja se kytkeytyy osaksi muita lohkoketjun kopioita. Näin käyttäjien tieto toteutuneista tilisiirroista pysyy samana. Kokonaisuudessaan lohkoketju sisältää tiedon kaikista historiallisista toteutuneista tilisiirroista aina ensimmäiseen, Genesis-lohkona tunnettuun lohkoon saakka.[6]

Lohkoketjutekniikan merkittävin kysymys on lohkojen oikeellisuuden varmentaminen. Bitcoin-järjestelmän on siis estettävä väärennettyjen tilisiirtojen hyväksyminen, ja huolehdittava siitä, että vertaisverkon jäsenten keskuudessa vallitsee yksimielisyys oikeasta tilikirjasta. Ongelman ratkaisi Satoshi Nakamoto alkuperäisessä bitcoin-järjestelmän kuvauspaperissaan. Nakamoton ratkaisu perustuu tiivistefunktion (engl. hash function) käyttöön sekä erityiseen työntodistemenetelmään, joka tekee väärennettyjen lohkojen kytkemisestä osaksi lohkoketjua toteuttamiskelvotonta, sillä se vaatisi epäkäytännöllisen paljon laskentatehoa.[5]

Tilisiirrot ja omistaminen

Oletetaan, että käyttäjä A haluaa lähettää 1 bitcoinin käyttäjälle B. Toteutuakseen tilisiirto vaatii tiedon yhdestä tai useammasta syötteestä (engl. input) ja tulosteesta (engl. output). Syöttellä tarkoitetaan aiempaa tilisiirtoa, joka osoittaa, että käyttäjä omistaa varat, jotka hän haluaa lähettää. Tässä tapauksessa syöte voi olla esimerkiksi aiemmin toteutunut tilisiirto ”Käyttäjä C lähettää 2 bitcoinia käyttäjälle A”. Tulosteella puolestaan tarkoitetaan tilisiirtoa, joka halutaan toteuttaa. Tässä tapauksessa tulosteeksi muodostuu ”Käyttäjä A lähettää 1 bitcoinin käyttäjälle B ja pitää itsellään 1 bitcoinin”.[29][6] Tarkemmin määriteltynä bitcoinin itsensä voidaan sanoa olevan yhtä kuin tilisiirtohistoriansa: lohkoketjun avulla ei vain pidetä kirjaa toteutuneista tilisiirroista, vaan lohkoketju itsessään on yhtä kuin bitcoin.[29]

Kuukausittaisten bitcoin-siirtojen määrä vuosina 2009–2019. Kuvaajan asteikko on logaritminen.

Louhijat eivät yleensä käsittele tilisiirtoja vapaaehtoistoimintana, vaan heitä motivoi lohkopalkkioista ja siirtomaksuista saatava rahallinen hyöty. Siirtomaksu on vapaaehtoinen maksu, jonka tilisiirron tekijä voi lahjoittaa louhijalle tilisiirron varmentamista vastaan. Maksun vapaaehtoisuudesta huolimatta suurin osa bitcoin-siirroista sisältää siirtomaksun, sillä louhijat voivat priorisoida tilisiirtojen varmentamista siirtomaksun suuruuden perusteella.[30] Käytännössä edellisen esimerkin tuloste voitaisiin siis ilmoittaa muodossa ”Käyttäjä A lähettää 1 bitcoinin käyttäjälle B, antaa 0,0001 bitcoinia louhijalle siirtomaksuna ja pitää itsellään 0,9999 bitcoinia”. Tyypillisen siirtomaksun suuruus on 0,0001 bitcoinia, ja vuonna 2014 vain 3 % bitcoin-siirroista toteutettiin ilman siirtomaksua.[7]

Koska bitcoinilla ei ole tilisiirtoja varmentavaa keskustahoa, ei toteutunutta bitcoin-siirtoa voi peruuttaa.[29][7] Tämän vuoksi tilisiirron tekijän on suositeltavaa tarkistaa vastaanottajan osoite useasti väärälle käyttäjälle lähetetyn siirron välttämiseksi.

Käyttäjät allekirjoittavat tekemänsä tilisiirrot yksityisellä avaimella, jota ei paljasteta muille tahoille. Jokaisella käyttäjällä on myös julkinen avain, jota käytetään tilisiirtoa käsitellessä sen lähettäjän allekirjoituksen varmistamiseen. Käyttäjän yksityistä avainta ei ole mahdollista selvittää pelkän julkisen avaimen perusteella. Jos käyttäjä menettää yksityisen avaimensa, ei bitcoin-järjestelmällä ole mitään mekanismia käyttäjän allekirjoituksen varmistamiseksi. Tällöin kaikki avaimeen yhdistetyt bitcoinit ovat palauttamattomissa.[6] The Wall Street Journalin analyysin mukaan viidesosa bitcoineista on kadonnut yksityisen avaimen menetyksen seurauksena.[31]

Lohkoketjun varmentaminen

Tiivistefunktio ja työntodiste

Tiivistefunktio tarkoittaa funktiota, joka muuttaa syötteen (esimerkiksi viestin) tiivisteeksi (esimerkiksi numerosarjaksi) niin, että jokaista syötettä vastaa vain yksi tiiviste. Kryptologisesti hyödyllisen tiivistefunktiosta tekee se, että vaikka tiiviste on helposti selvitettävissä syötteen avulla, ei prosessin kääntämiseen (eli syötteen selvittämiseen tiivisteen perusteella) ole arvaamista tehokkaampaa menetelmää. Lohkoketjun lohkojen varmentamisessa käytetään SHA-256 -tiivistefunktiota, jonka tiiviste voi saada 1077 erilaista arvoa.[6]

Kun lohkoketjun uusi lohko syntyy, sille määritetään yksilöllinen tiiviste niin, että tiivistefunktion syötteenä käytetään lohkon sisältämää dataa. Tähän dataan kuuluu esimerkiksi luettelo tilisiirroista, lohkon aikamerkintä, lohkoketjun edeltävän lohkon tiiviste sekä erityinen satunnaisluku. Hyväksyttävän tiivisteen löytämistä hidastaa se, että tiivisteen on täytettävä tietyt numeeriset ominaisuudet.[b] Vahvistaakseen uusia tilisiirtoja sisältävän lohkon louhijan on siksi ensin löydettävä arvaamalla hyväksyttävän tiivisteen tuottava satunnaisluku, mikä on aikaa ja laskentatehoa vaativa prosessi. Kun louhija löytää sopivan satunnaisluvun, lähetetään lohko vertaisverkon muille jäsenille, jotka voivat helposti tarkistaa lohkon oikeellisuuden varmistamalla, että löydetty satunnaisluku todella tuottaa hyväksyttävän tiivisteen. Menetelmää kutsutaan työntodisteeksi (engl. proof-of-work): löydetty satunnaisluku on osoitus lohkon varmentamiseen käytetystä laskentatehosta.[6] Kun uusia laitteita liittyy vertaisverkkoon ja sen laskentateho kasvaa, säädellään tiivisteeltä edellytettyjen numeeristen ominaisuuksien vaikeustasoa niin, että uuden lohkon syntymiseen kestävä aika (lohkoaika) pysyy noin 10 minuutissa.[29][6]

Edellisen lohkon tiivisteen sisällyttäminen uuteen lohkoon estää tehokkaasti väärennettyjen lohkojen liittämisen osaksi lohkoketjua. Oletetaan, että käyttäjä haluaisi muokata lohkoketjua lisäämällä siihen pätemättömän tilisiirron sisältävän väärennetyn lohkon. On teoriassa mahdollista, että käyttäjä voisi arvata tiivistefunktion soveltuvan satunnaisluvun oikein ja lähettää siten tiedon vahvistetusta lohkosta muille vertaisverkon laitteille. Tällöin lohkoketjua manipuloivan käyttäjän tulisi kuitenkin löytää myös kaikille väärennetyn lohkon jälkeisille lohkoille uusi tiiviste, koska edellisen lohkon tiiviste vaikuttaa jokaisen lohkon tiivisteeseen. Prosessin epäkäytännöllisyys suojaa lohkoketjua tehokkaasti manipulaatioyrityksiltä, ja se hylkää mahdolliset väärennetyt lohkot nopeasti.[9][6]

Lohkoketjun haarautuminen

Tilanteet, joissa useampi louhija varmistaa eri tilisiirtoja sisältävän uuden lohkon lähes samanaikaisesti, ovat suhteellisen yleisiä. Vastaavaa tilannetta kutsutaan lohkoketjun haarautumiseksi. Bitcoin-järjestelmä ratkaisee mahdolliset konfliktitilanteet tunnistamalla oikeelliseksi vain pisimmän lohkoketjun, eli sen, jolla on suurin työntodiste. Lohkoketjun haarautuessa oikeellinen lohkoketju tunnistetaan, kun toiseen haaroista kytkeytyy uusi lohko. Tällöin tunnistamaton lohko jää ns. orpolohkoksi. Orpolohkon sisältämät tilisiirrot päällekirjoitetaan, ja ne palautuvat louhijoille odottamaan kirjaamista uuteen lohkoon. Tilisiirtojen päällekirjoittamisen yleisyydestä johtuen ei niitä yleensä virallisteta, ennen kuin lohkoon, johon tilisiirrot on kirjattu, on kytkeytynyt useita uudempia lohkoja.[6]

Pisimmän lohkoketjun tunnistaminen oikeelliseksi avaa teoreettisen mahdollisuuden, jossa verkkohyökkääjä voisi kytkeä Genesis-lohkoon uuden, lohkoketjun pääketjua pidemmän lohkoketjun. Tällöin lohkoketjun pääketju päällekirjoitettaisiin ja verkkohyökkääjän vaihtoehtoinen historia jäisi varmennetuksi tilisiirtohistoriaksi. Vastaavaa hyökkäystä pidetään kuitenkin äärimmäisen epätodennäköisenä, sillä sen toteuttaminen vaatisi suunnattoman määrän laskentatehoa.[29]

Louhiminen ja tarjonta

Bitcoinien kokonaismäärä vuosina 2009–2019. Lohkopalkkion puolittumisesta johtuen määrä ei koskaan ylitä 21 miljoonaa yksikköä.

Kuten edellä todettiin, uusien lohkojen syntymisestä ja varmentamisesta vastaavat bitcoin-ohjelmaa ajavat vertaisverkon jäsenet, joita kutsutaan louhijoiksi. Louhijat käyttävät laskentatehoaan löytääkseen satunnaislukuja, jotka täyttävät lohkon tiivisteeltä edellytetyt numeeriset ominaisuudet. Vertaisverkko hyväksyy uudet lohkot osaksi lohkoketjua työntodistusmenetelmällä.[6]

Kun louhija löytää sopivan satunnaisluvun ja varmentaa uuden lohkon, myönnetään hänelle lohkopalkkiona tunnettu bitcoin-määrä,[30] jonka suuruus on toukokuusta 2020 ollut 6,25 bitcoinia.[c][8] Louhijoille myönnettävät lohkopalkkiot ovat ainoa tapa, jolla uusia bitcoineja syntyy. Lohkopalkkion myöntäminen louhijalle toteutetaan lisäämällä uuteen lohkoon ylimääräinen tilisiirto, jonka vastaanottaja on louhija. (Näin ollen lohkopalkkioiden myöntäminen poikkeaa tavallisesta tilisiirrosta niin, ettei se vaadi lainkaan syötettä).[29]

Lohkopalkkion suuruus puolittuu noin neljän vuoden välein tapahtumassa, jota kutsutaan puolittumiseksi (engl. halving). Alkuperäisen lohkopalkkion suuruus, 50 bitcoinia, on sittemmin puolittunut neljästi. Puolittumisesta johtuen bitcoinien enimmäistarjonta on rajoitettu, eikä koskaan ylitä 21 miljoonaa yksikköä. Kyseinen määrä on ennustettu saavutettavan noin vuonna 2140, jolloin lohkopalkkion suuruus nollaantuu.[8]

Lohkopalkkion pieneneminen ja hyväksyttävän tiivisteen löytämiseen vaaditun laskentatehon kasvu on tehnyt yksittäisten louhijoiden toiminnasta kannattamatonta. Siksi osa louhijoista on järjestäytynyt yhteenliittymiksi, joissa useampi itsenäinen louhija yhdistää laskentatehonsa ja jakaa lohkopalkkiot keskenään.[7] Lohkopalkkion pienentyessä edelleen siirtomaksujen merkitys louhijoiden tuloissa kasvaa, ja jää lohkopalkkion lopulta nollaantuessa ainoaksi louhimisesta saatavaksi ansioksi.[32]

Taloustieteen näkökulma

Bitcoinin kehittäjä Satoshi Nakamoton tarkoituksena oli, että se toimisi muihin maksuvälineisiin rinnastettavana sähköisenä valuuttana.[5] Taloustieteen näkökulmasta sen asema valuuttana on kuitenkin kiistanalainen. Valuutan arvo perustuu sen kykyyn toimia vaihtokaupan välineenä, laskentayksikkönä ja arvon säilyttäjänä.[33][34][35] Lisäksi valuuttojen tyypillisiin ominaisuuksiin kuuluvat rajoitettu tarjonta, jaollisuus, käyttökelpoisuus, kuljetettavuus, kestävyys ja väärentämisen hankaluus.[35] Siitä, täyttyvätkö nämä ominaisuudet bitcoinin kohdalla, on esitetty vaihtelevia näkemyksiä.

Kaupankäynnin välineenä

Suomen ensimmäinen bitcoin-automaatti Helsingissä vuonna 2013.

Bitcoinin toimivuus vaihtokaupan välineenä riippuu sen hyväksynnästä palveluntarjoajien keskuudessa. Tämän ominaisuuden on kuvailtu toteutuvan bitcoinin kohdalla epäjohdonmukaisesti: vaikka jotkin yritykset mahdollistavat bitcoinin käytön maksuvälineenä, vaihtavat ne usein saamansa bitcoinit välittömästi perinteiseen valuuttaan.[36] Lisäksi enemmistö bitcoin-siirroista on välityspalveluiden sisäisiä siirtoja, joiden tarkoituksena ei ole palveluiden tai tuotteiden ostaminen.[37]

Bitcoinin arvon volatiliteettia on pidetty suurimpana esteenä sen laajemmalle käyttöönotolle maksuvälineenä. Sen maksuvälineenä hyväksyvien yritysten määrä on kuitenkin ollut kasvussa, ja nykyään niihin lukeutuvat esimerkiksi maksupalvelu PayPal ja luottoyhtiö Visa. Muita bitcoinin hyväksyviä kansainvälisiä yrityksiä ovat airBaltic, Amazon, AXA, Coca-Cola Amatil, Expedia, LOT Polish Airlines, Lush, Microsoft, Sotheby's, Starbucks ja Tesla. Ensimmäinen bitcoin-maksut hyväksyvä kansainvälinen hotelliketju oli hongkongilainen Pavillon.[38]

Eräs suosittu käyttökohde bitcoinille ovat olleet lahjoitukset. Tähän tarkoitukseen Wikileaks on hyödyntänyt bitcoinia onnistuneesti sivustoon kohdistuneen maksuliikennesaarron kiertämiseksi.[39]

Taloudellisena turvasatamana

Siitä, säilyttääkö bitcoin arvonsa pitkällä aikavälillä, voidaan esittää argumentteja sekä puolesta että vastaan. Sitä on kutsuttu jopa ”digitaaliseksi kullaksi”,[40] kun taas toisaalta kryptovaluuttoja on pidetty spekulatiivisina sijoituskohteina, jotka ovat arvon säilyttäjiksi aivan liian epävakaita.[41] Bitcoinin jatkuvan arvonnousun sen olemassaolon aikana nähdään puhuvan arvon säilyttämisen puolesta – voimakkaistakin romahduksista huolimatta sen kehitys on pitkällä aikavälillä ollut nousujohteista. Vastakkaisena perusteluna puolestaan on pidetty sen suurta volatiliteettia.[36]

Joissakin analyyseissa bitcoinia on kuvattu yllättävän vakaaksi sijoituskohteeksi erityisesti poliittisten ja taloudellisten kriisien aikana,[42] ja bitcoinin arvon on sanottu pysyneen brexitiin liittyvän epävarmuuden aikana vakaana, sillä sen maailmanlaajuinen luonne tarjosi vastustuskykyä geopoliittisten riskien hajauttamisessa.[43]

Muut ominaisuudet

Muut valuuttojen tyypilliset ominaisuudet bitcoin täyttää vaihtelevasti. Bitcoinin tarjonta on rajoitettu, sillä sen liikkeellelasku toteutuu hajautetusti vertaisverkossa julkisessa tiedossa olevalla geometrisella ja säännöllisellä tavalla.[5] Bitcoinien kokonaismäärä ei koskaan ylitä 21 miljoonaa yksikköä, joka on ennustettu saavutettavan noin vuonna 2140.[8] Bitcoin on yksikkönä jaollinen, ja bitcoin-siirtojen väärentäminen vaatii liian suuren määrän laskentatehoa ollakseen käytännöllistä.[29] Sen käyttökelpoisuus valuuttana on kuitenkin kyseenalainen sen maksuvälineenä hyväksyvien vähittäismyyjien suhteellisen pienen määrän takia.[35]

Jotkut kirjoittajat pitävät bitcoinia luonteeltaan deflationaarisena sen rajoitetun kokonaismäärän takia, ja näkevät sen siten mahdollisena turvasatamana inflaatiota eli rahan arvon laskua vastaan.[44] Vastaavasti sen kyky vastustaa inflaatiota on myös kyseenalaistettu.[45]

Talousteoreettisesti bitcoinin on nähty perustuvan itävaltalaisen koulukunnan talousajatteluun, jossa terveen ja kasvavan talouden kivijalkana nähdään jatkuvan velanoton sijaan säästäminen. Tähän ajatusmaailmaan kuuluu myös muita koulukuntia suopeampi suhtautuminen deflaatioon.[46][47]

Sijoituskohteena

Bitcoinin vaihtokurssi Yhdysvaltain dollareissa vuosina 2010–2021. Puolilogaritminen asteikko.
Bitcoinin vuosittainen volatiliteetti vuosina 2011–2021.

Bitcoinin nopeat arvonnousut ovat nostaneet sen sijoittajien tietouteen spekulatiivisena sijoituskohteena. Bitcoinia voi ostaa kryptovaluuttoihin erikoistuneista välityspalveluista, joista kansainvälisesti volyymiltaan suurimpia marraskuussa 2021 olivat Binance ja Coinbase.[48]

2020-luvulla uutena ilmiönä on pidetty institutionaalisten sijoittajien kiinnostusta bitcoiniin. Esimerkiksi MicroStrategy -yritys on herättänyt huomiota ostamalla suuria määriä bitcoinia.[49] Myös maailman suurin varainhoitoyhtiö BlackRock on sijoittanut bitcoiniin.[50] Bloomberg News uutisoi kesäkuussa 2021, että kuluneen vuoden aikana bitcoiniin oli sijoitettu jopa 17 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta institutionaalisten sijoittajien rahaa, joka on suurempi määrä kuin yhtenäkään aikaisempana vuonna.[51]

Portfolioteoriassa bitcoinin tarjoamaa hajautushyötyä taloudellisten ja poliittisten kriisien aikana on pidetty jopa parempana kuin perinteisillä turvasatamilla, kuten valtion joukkovelkakirjoilla, kullalla ja hopealla.[42] Mikäli sijoitussalkkuun ostettavien arvopapereiden korrelaatio on lähellä ykköstä, liikkuvat näiden rahoitusinstrumenttien arvot liikkuvat lähes samansuuntaisesti – kun yksi sukeltaa alaspäin, muutkin sukeltavat alaspäin, ja kun yksi nousee ylöspäin, niin muutkin nousevat. Tämä nähdään rahoitusteoriassa keskeisen Harry Markowitzin kehittämän portfolioteoriassa huonona asiana, sillä ei ole järkevää laittaa ”kaikkia munia samaan koriin”.[52] Parhaimman mahdollisen hajautushyödyn saavuttamiseksi portfolioon ostettavien instrumenttien keskinäisen korrelaation tulisikin olla mahdollisimman lähellä nollaa. Eräässä tutkimuksessa todettiin, että bitcoinin lisäämisellä portfolioon saavutettiin ”merkittävä hajautushyöty” vuosina 2010–2013. Hyöty havaittiin jopa pienillä (~3 %) painokertoimilla.[53]

Sijoituskohteena bitcoinilla on niin tavanomaista korkeampi volatiliteetti kuin tavanomaista korkeammat tuototkin.[53][36] Toisaalta sen erittäin alhaisen korrelaation muiden instrumenttien kanssa on nähty kompensoivan sen korkeariskisyyttä.[53]

Spekulatiivisena kuplana

Bitcoinia ja muita kryptovaluuttoja on kutsuttu myös spekulatiiviseksi kuplaksi, jonka puhkeamista on pidetty vääjäämättömänä. Mahdollisen kuplan puhkaisijaksi on ennustettu muun muassa kiristyvää lainsäädäntöä ja yleisen luottamuksen menetystä,[54] sittemmin myös sen heikkoa energiatehokkuutta ja ilmastovaikutuksia.[55] Näkemykseen bitcoinista kuplana ovat yhtyneet muun muassa Nassim Nicholas Taleb[56] ja George Soros.[57] Bitcoiniin kriittisesti suhtautunut suursijoittaja Warren Buffett on kutsunut sitä muun muassa ”arvottomaksi harhakuvitelmaksi” ja ”rotanmyrkyksi potenssiin kaksi”.[58]

Kurssihistoria ja volatiliteetti

Bitcoinin keskeisiä historiallisia
kurssihuippuja ja -pohjia[23]
Ajankohta Vaihtokurssi (BTC-USD)
10. huhtikuuta 2013 Nousua 266 $
12. huhtikuuta 2013 Laskua 54,3 $
29. marraskuuta 2013 Nousua 1 242 $
14. tammikuuta 2015 Laskua 157 $
17. joulukuuta 2017 Nousua 19 870 $
15. joulukuuta 2018 Laskua 3 177 $
20. lokakuuta 2021 Nousua 65 979 $

Bitcoinin vaihtokurssi on kokenut useita kupliksikin kutsuttuja[59][54] nopeita arvonnousuja, ja vastaavasti niin ikään nopeita romahduksia. Näin ollen sen kurssi on historiallisesti käyttäytynyt huomattavasti perinteisiä valuuttoja volatiilimmin.[60] Erään arvion mukaan bitcoinin arvon volatiliteetti on merkittävien valuuttojen keskinäisiin vaihtokursseihin verrattuna lähes kymmenen kertaa korkeampi.[36] Toisaalta pitkällä aikavälillä bitcoinia on kutsuttu muun muassa ”vuosikymmenen tuottavimmaksi omaisuusluokaksi”, ja sen keskimääräisen vuosituoton on arvioitu vuosina 2011–2021 olleen 230 prosenttia.[61]

Bitcoin-projektin alkuvaiheessa vuonna 2009 bitcoinit olivat käytännössä arvottomia. Ensimmäisen huomattavan arvonnousun se koki heinäkuussa 2010, jolloin bitcoinin arvo satakertaistui 0,08 dollarisentistä kahdeksaan senttiin.[62]

Loppukeväästä 2011 bitcoinin arvo nousi nopeasti, ja saavutti 8. kesäkuuta huippunsa 31,9 dollarissa. Arvonnousua seurasi kuukausien laskusuhdanne, ja marraskuussa bitcoinin kurssi oli vain noin 2 dollaria.[23]

Vuonna 2013 bitcoinin kurssissa nähtiin kaksi merkittävää hintahuippua. Ensimmäinen huippu nähtiin 10. huhtikuuta 2013, jolloin bitcoinin kurssi saavutti 266 dollaria. Huippua seurasi kuitenkin nopea ja äärimmäisen voimakas lasku, ja kurssi laski kahdessa päivässä lähes 80 prosenttia 54,3 dollariin. Syksyllä kurssi lähti uuteen nousuun, ja 29. marraskuuta se saavutti 1 142 dollaria. Kurssihuippua seurasi uusi, pitkä laskusuhdanne, joka pohja nähtiin tammikuussa 2015. Tällöin bitcoinin arvo painui hetkellisesti alle 160 dollariin.[23]

Elokuussa 2016 lähes 120 000 bitcoinin raportoitiin kadonneen hongkongilaiseen välityspalvelu Bitnexiin kohdistuneessa verkkohyökkäyksessä. Hyökkäys ja siihen liittyvä uutisointi johti bitcoinin kurssin hetkelliseen putoamiseen lähes viidenneksellä.[63]

Vuonna 2017 bitcoinin kurssi siirtyi voimakkaaseen nousuun, joka voimistui syksyä kohti ja huipentui 17. joulukuuta 2017 ennätykselliseen 19 870 dollarin arvoon. Hintahuipun jälkeen alkoi lähes vuoden pituinen laskusuhdanne, jonka pohja nähtiin joulukuussa 2018. Tällöin bitcoinin arvo oli vain hieman yli 3 000 dollaria.[23]

Heinäkuussa 2019 bitcoinin kurssissa nähtiin matalampi huippu, ja sen arvo kävi hetkellisesti yli 13 000 dollarissa. Huipun jälkeen kurssi siirtyi jälleen laskusuhdanteeseen, ja oli alimmillaan noin 5 300 dollarissa maaliskuussa 2020 koronaviruspandemian aiheuttaessa taloudellista epävakautta.[23][64] Loppuvuodesta 2020 bitcoinin arvo alkoi jälleen nousta nopeasti, ja tammikuussa 2021 bitcoinin arvo ylitti 30 000 dollaria.[27]

Tulevaisuudennäkymät

Arthur Jr. Levittin ja Peter Smithin näkemyksen mukaan lohkoketjuteknologian ja bitcoin-kryptovaluutan avulla nykyisestä rahoitussektorista voidaan tehdä globaalimpi, avoimempi sekä tehokkaampi järjestelmä[43]. Heidän mukaansa se tarjoaisi kolmasosalle maailman ihmisistä – jotka ovat nykyisen rahoitusjärjestelmän palvelujen kuten käyttö- ja säästötilien avaamisen ja luottokortin omistamisen ulkopuolella – mahdollisuuden parempaan taloudelliseen tulevaisuuteen[43]. Levittin ja Smithin mukaan bitcoin ja lohkoketjuteknologia parantaisivat esimerkiksi Venezuelan hyperinflaatiosta kärsivän kansan tilannetta tarjoamalla vaihtoehtoisen turvasataman ja arvon säilyttäjän bolivarin tullessa arvottomaksi sekä naisten taloudellista itsenäisyyttä Afganistanissa[43]. Niin sanotut bitcoin-skeptikot vaativat Levittin ja Smithin (2016) mukaan liian usein ”täydellisyyttä” bitcoinilta, vaikkei nykyinenkään keskitettyjen välikäsien järjestelmä ole täydellinen[43]. He kuitenkin mainitsevat bitcoinin silti tarjoavan ”täydellistä saavutettavuutta” myös niille tahoille, jotka ovat nykyisen rahoitusjärjestelmän ulkopuolella – ominaisuus, joka puuttuu nykyisestä keskitetyn hallinnon ja välikäsien järjestelmästä.[43]

Bitcoin-ohjelmat

Pääartikkeli: Bitcoin-ohjelmat

Bitcoin-verkossa toimivien ohjelmien määrä kasvaa jatkuvasti. Aluksi oli ainoastaan bitcoin.org-sivuston kautta saatava Satoshi Nakamoton luoma asiakasohjelma, Satoshi-bitcoin, joka tunnetaan paremmin nimellä Bitcoin-qt. Bitcoin-qt ei kuitenkaan ole suositeltavin ohjelma ensimmäiseksi bitcoin-ohjelmaksi: ohjelman ensimmäinen käynnistyskerta kestää useita tunteja tai hitaalla koneella jopa vuorokauden, koska ohjelma lataa koko senhetkisen siirtohistorian vertaisverkosta. Tämän vuoksi saatavilla on myös paljon erilaisia vaihtoehtoisia bitcoin-sovelluksia, jotka soveltuvat paremmin peruskäyttöön.lähde?

Lainsäädännöllinen asema

Bitcoinin laillinen asema maailmalla.
  Virallinen valuutta
  Laillinen
  Käyttöä rajoitettu
  Kiistanalainen (riippuu lain tulkinnasta, mutta ei suoraa käyttökieltoa)
  Täysi tai osittainen käyttökielto
  Ei tiedossa

Bitcoinin ja muiden kryptovaluuttojen lainsäädännöllinen asema vaihtelee maittain laillisesta aina osittaisiin ja täysiin käyttökieltoihin. Kaikissa maissa kryptovaluuttoihin liittyvää lainsäädäntöä ei ole erikseen määritelty, ja joissakin maissa se on kiistanalaista tai tulkinnasta riippuvaa.[65]

Suomessa

Suomen keskuspankki Suomen Pankki on julkaissut tammikuussa 2014 lausunnon, jonka mukaan bitcoin ei nykymuodossaan täytä virallisen rahan tai maksupalvelulain mukaisen maksuvälineen kriteerejä. Keskuspankki totesi myös, että bitcoin ei nykyisellään vaikuta rahoitusjärjestelmän vakauteen ja että bitcoinin käyttöä ei tällä hetkellä valvota ja säännellä.[66]

Suomen Verohallinto on julkaissut elokuussa 2013 ohjeen virtuaalivaluuttojen tuloverotuksesta, jossa esimerkkinä käytetään bitcoinia[67]. Verohallinnon mukaan virtuaalivaluutan arvonnousu tulee Suomessa verotettavaksi sinä vuonna, jona virtuaalivaluutta realisoidaan eli vaihdetaan reaalivaluutaksi kuten euroiksi tai dollareiksi. Lahjoitettaessa virtuaalivaluuttaa tulisi lahjaverotuksessa ilmoittaa virtuaalivaluutan käypä arvo euroina lahjan luovutuspäivänä.[68] Marraskuussa 2017 Verohallinto viestitti analysoineensa 10 000 virtuaalilompakkoa ja selvittäneensä, että moni virtuaalivaluutalla kauppaa käynyt oli oma-aloitteisesti ilmoittanut arvonnousun asiallisesti verottajalle. Yli 500 tapauksessa näin ei kuitenkaan ollut tehty, jolloin virtuaalilompakon omistajalle oli tulossa verottajan hakema veronoikaisu (jälkivero) ja vakavammissa tapauksissa poliisitutkinnan jälkeen syyte veropetoksesta.[69]

Maailmalla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Bitcoin&oldid=20094889”