Ero sivun ”Albrecht von Wallenstein” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luokka:Kolmikymmenvuotinen sota
Kuva commonsista +typo
Rivi 1: Rivi 1:
[[Image:Hw-wallenstein.jpg|thumb|150px|Albrecht von Wallenstein]]
'''Albrecht von Wallenstein''' (elokuun 24. [[1583]] – maaliskuun 25. [[1634]]) oli Böömiläinen aatelinen, sotilas ja poliitikko. Hänen panoksensa oli merkittävä [[Kolmikymmenvuotinen sota|Kolmekymmenvuotiseen sotaan]], vaikka hän kuolikin sen kuluessa sekä hän loi elinaikanaan niin mittavan palkkasoturiliiketoimen ettei sellaista ole ollut aiemmin eikä sen jälkeen.
'''Albrecht von Wallenstein''' (elokuun 24. [[1583]] – maaliskuun 25. [[1634]]) oli Böömiläinen aatelinen, sotilas ja poliitikko. Hänen panoksensa oli merkittävä [[Kolmikymmenvuotinen sota|Kolmekymmenvuotiseen sotaan]], vaikka hän kuolikin sen kuluessa sekä hän loi elinaikanaan niin mittavan palkkasoturiliiketoimen ettei sellaista ole ollut aiemmin eikä sen jälkeen.


Wallenstein valtuutettiin [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-Roomalaisen Keisarikunnan puolesta kokoamaan armeija ja kukistamaan protestanttien separatistiset pyrkimykset. Valtansa huipulla Wallensteinilla oli, alaistensa komennossa, omassa yksityisarmeijassaan noin 50 000 miestä. Hän oli Böömin epälegitiimi hallitsija ja hänelle syntyi poliittisia pyrkimyksiä sen myötä kun hän menestyi sodassa. Näiden petosepäilyjen takia Pyhän saksalais-Roomalaisen Keisarikunnan vallanpitäjät murhauttivat hänet kesken Kolmekymmenvuotisen sodan.
Wallenstein valtuutettiin [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-Roomalaisen Keisarikunnan]] puolesta kokoamaan armeija ja kukistamaan protestanttien separatistiset pyrkimykset. Valtansa huipulla Wallensteinilla oli, alaistensa komennossa, omassa yksityisarmeijassaan noin 50 000 miestä. Hän oli Böömin epälegitiimi hallitsija ja hänelle syntyi poliittisia pyrkimyksiä sen myötä kun hän menestyi sodassa. Näiden petosepäilyjen takia Pyhän saksalais-Roomalaisen Keisarikunnan vallanpitäjät murhauttivat hänet kesken Kolmekymmenvuotisen sodan.


Wallenstein käytti armeijansa rakentamiseen samoja metodeita kuin Eurooppalaiset ammattisotilaskomentajat [[1000-luku|1000-luvun]] alkupuolelta lähtien lähtien olivat käyttäneet: hän värväsi pystyviä komentajia värväämään ja johtamaan osastoja. Hän itse maksoi komentajilleen jotka hoitivat itse sotilaansa.
Wallenstein käytti armeijansa rakentamiseen samoja metodeita kuin Eurooppalaiset ammattisotilaskomentajat [[1000-luku|1000-luvun]] alkupuolelta lähtien lähtien olivat käyttäneet: hän värväsi pystyviä komentajia värväämään ja johtamaan osastoja. Hän itse maksoi komentajilleen jotka hoitivat itse sotilaansa.

Versio 6. joulukuuta 2006 kello 01.14

Albrecht von Wallenstein

Albrecht von Wallenstein (elokuun 24. 1583 – maaliskuun 25. 1634) oli Böömiläinen aatelinen, sotilas ja poliitikko. Hänen panoksensa oli merkittävä Kolmekymmenvuotiseen sotaan, vaikka hän kuolikin sen kuluessa sekä hän loi elinaikanaan niin mittavan palkkasoturiliiketoimen ettei sellaista ole ollut aiemmin eikä sen jälkeen.

Wallenstein valtuutettiin Pyhän saksalais-Roomalaisen Keisarikunnan puolesta kokoamaan armeija ja kukistamaan protestanttien separatistiset pyrkimykset. Valtansa huipulla Wallensteinilla oli, alaistensa komennossa, omassa yksityisarmeijassaan noin 50 000 miestä. Hän oli Böömin epälegitiimi hallitsija ja hänelle syntyi poliittisia pyrkimyksiä sen myötä kun hän menestyi sodassa. Näiden petosepäilyjen takia Pyhän saksalais-Roomalaisen Keisarikunnan vallanpitäjät murhauttivat hänet kesken Kolmekymmenvuotisen sodan.

Wallenstein käytti armeijansa rakentamiseen samoja metodeita kuin Eurooppalaiset ammattisotilaskomentajat 1000-luvun alkupuolelta lähtien lähtien olivat käyttäneet: hän värväsi pystyviä komentajia värväämään ja johtamaan osastoja. Hän itse maksoi komentajilleen jotka hoitivat itse sotilaansa.

Lähteet

  • McNeill, William H. The Pursuit of Power. Chicago: The University of Chicago Press, 1982.