Ero sivun ”Hakaniemen silta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
→Uusi silta 2020-luvulla: Päivitystä |
p hups, viitefix |
||
| Rivi 46: | Rivi 46: | ||
== Uusi silta 2020-luvulla == |
== Uusi silta 2020-luvulla == |
||
Hakaniemen sillan länsipuolelle rakennetaan uusi silta. Sen rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2022 aikana.<ref name=" |
Hakaniemen sillan länsipuolelle rakennetaan uusi silta. Sen rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2022 aikana.<ref name="Siltaurakka">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008330212.html | Nimeke = nimi Tuhatta paalua ei voi häiritsemättä lyödä maahan – Helsingin mittava siltaurakka häiritsee asukkaiden arkea viisi vuotta | Tekijä = Tompuri, Vesa | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 20.10.2021 | Viitattu = 30.10.2021}}</ref> On laskettu, että sillan korjaaminen tulisi kalliimmaksi kuin uuden rakentaminen sen tilalle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002563130.html | Nimeke = Kymmenet sillat rappeutuvat | Tekijä = Mannila, Johanna | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 1.10.2012 | Viitattu = 19.12.2012}}</ref> 1960-luvulla erilaisten moottoritiesuunnitelmien lomassa rakennettu vanha silta ei myöskään vastaa nykynäkemystä kaupunkisuunnittelusta.<ref name="Siltaurakka"/> Uuden sillan rakentaminen on osa [[Kruunusillat|Kruunusillat]]-hankkeen liittyviä töitä. Vanha silta puretaan ennen Kruunusiltojen raitioliikenteen alkua vuonna 2026. |
||
Uusi silta on nykyistä matalampi ja yhdistyy [[Hakaniemenranta]]an samassa tasossa,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2021/Keha_2021-08-16_Khs_30_El/8B08ADD9-E266-C278-9CC8-7A19B5600000/Liite.pdf | Nimeke = Perusteet Kruunusillat-hankkeenraitiotieosuuden enimmäishinnan korotukselle | Julkaisija = Helsingin kaupunki | Tiedostomuoto = pdf | Selite = s. 8| Ajankohta = kesäkuu 2021 | Viitattu = 16.8.2021}}</ref> ja nykyiset suuret ramppirakenteet puretaan. Yhdistyminen katuverkkoon toteutaan valo-ohjattuina liittyminä.<ref name="Uusi silta">{{Verkkoviite | Osoite = https://kartta.hel.fi/helshares/pw_docs/d0287751/Luonnos_18.8.2021_Selostus_Hakaniemensilta_Hakaniemensilta_ja_Siltavuorenrannan_alue.pdf | Nimeke = Selostus / Hakaniemensilta, Hakaniemensilta ja Siltavuorenrannan alue | Julkaisija = Helsingin kaupunkiympäristö | Ajankohta = 2021 | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 31.8.2021}}</ref> Vapautuville alueille Hakaniemenrantaan tulee täydennysrakentamista ja uutta julkista rantaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/hakaniemi/liikenne | Nimeke = Hakaniemi - Itäisen kantakaupungin ja liikenteen keskus | Ajankohta = 30.1.2020 | Julkaisu = hel.fi | Julkaisija = Helsingin kaupunki | Viitattu = 18.10.2020}}</ref> |
Uusi silta on nykyistä matalampi ja yhdistyy [[Hakaniemenranta]]an samassa tasossa,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2021/Keha_2021-08-16_Khs_30_El/8B08ADD9-E266-C278-9CC8-7A19B5600000/Liite.pdf | Nimeke = Perusteet Kruunusillat-hankkeenraitiotieosuuden enimmäishinnan korotukselle | Julkaisija = Helsingin kaupunki | Tiedostomuoto = pdf | Selite = s. 8| Ajankohta = kesäkuu 2021 | Viitattu = 16.8.2021}}</ref> ja nykyiset suuret ramppirakenteet puretaan. Yhdistyminen katuverkkoon toteutaan valo-ohjattuina liittyminä.<ref name="Uusi silta">{{Verkkoviite | Osoite = https://kartta.hel.fi/helshares/pw_docs/d0287751/Luonnos_18.8.2021_Selostus_Hakaniemensilta_Hakaniemensilta_ja_Siltavuorenrannan_alue.pdf | Nimeke = Selostus / Hakaniemensilta, Hakaniemensilta ja Siltavuorenrannan alue | Julkaisija = Helsingin kaupunkiympäristö | Ajankohta = 2021 | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 31.8.2021}}</ref> Vapautuville alueille Hakaniemenrantaan tulee täydennysrakentamista ja uutta julkista rantaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/hakaniemi/liikenne | Nimeke = Hakaniemi - Itäisen kantakaupungin ja liikenteen keskus | Ajankohta = 30.1.2020 | Julkaisu = hel.fi | Julkaisija = Helsingin kaupunki | Viitattu = 18.10.2020}}</ref> |
||
Versio 30. lokakuuta 2021 kello 19.37
| Hakaniemen silta | |
|---|---|
 Hakaniemen silta nähtynä Kruununhaasta. |
|
| Ajokaistoja | 2+2 |
| Ylittää | Siltavuorensalmen |
| Sijainti | Helsinki |
| Ylläpitäjä | Helsingin kaupunki |
| Siltatyyppi | jännitetty laattapalkkisilta |
| Pisin jänneväli | 38 m |
| Leveys | 23 m |
| Liikenne päivässä | 41 000 ajoneuvoa |
| Avattu liikenteelle | 1961 |
| Koordinaatit | |
 |
|
Hakaniemen silta on Helsingin kantakaupungissa sijaitseva tieliikennesilta, joka johtaa Siltasaaresta Kruununhakaan Siltavuorensalmen yli. Aiemmin Sörnäisten rantatien Helsingin keskustaan suuntautuva liikenne joutui kulkemaan Hakaniemenrannan ja Pitkänsillan kautta, mutta Hakaniemen sillan valmistuttua vuonna 1961 liikenne ohjattiin kulkemaan uutta siltaa pitkin Kruununhaan Pohjoisrantaan. Valtatiet 4 ja 7 on viitoitettu kulkemaan Hakaniemen sillan kautta.[1]
Silta on päätetty purkaa huonon kuntonsa takia, ja sen itäpuolelle rakennetaan uusi silta 2020-luvulla.
Sillan rakentaminen ja rakenne
Jännitetyt betonisillat
Hakaniemen silta on varhaisia suomalaisia jännitettyjä siltoja.[2] Jo 1800-luvun lopulla Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa pyrittiin estämään hiushalkeamien syntyminen betonivalimotuotteisiin rakennetta puristavien terässauvojen avulla[2]. Ranskalaisen Freyssinetin 1900-luvun alussa aloittama kehitystyö huipentui hänen suunnitelmiensa mukaisesti vuosina 1945–1946 rakennettuihin kuuteen siltaan[2]. Kehitystyötä tehtiin myös Saksassa, Englannissa ja Belgiassa, seurauksena oli useita eri patentoituja menetelmiä[2]. Suomessa jännitettyjä betonirakenteita kokeiltiin aluksi teollisuusrakennuksissa ja ensimmäinen Suomeen rakennettu jännitetty betonisilta on vuonna 1949 valmistunut Mullinkosken silta Vehkalahdella[2]. Jännitettyjen siltojen rakentaminen vilkastui vasta vuoden 1958 jälkeen, kun esijännitettyjen betonirakenteiden normit ja teknilliset ohjeet valmistuivat[3]. Hakaniemen sillassa on käytetty saksalaista Dywidag-menetelmää[4], jolle on tyypillistä paksu jänneteräs ja yksikertainen ankkurointi[3]. Sillan suunnittelija on diplomi-insinööri Ali Sandström[4], joka on yksi jännittämistekniikan suomalaisista pioneereista Matti Janhusen, Aulis Sallisen, Pentti Kaistan ja Heimo Kakon ohella[2].
Rakentaminen ja rakenne
Hakaniemen silta rakennettiin helpottamaan Helsingin keskustaan suuntautuvaa liikennettä.[5] Pitkäsilta loi reitille pullonkaulan ja ruuhkautti koko Siltasaarenkadun.[6] Kaupunginhallitus päätti vuonna 1958 uuden sillan nimeksi Sörnäisten silta. Vuonna 1961 ennen avajaisia kaupunginhallitus kuitenkin muutti päätöstään, ja nimeksi tuli lopulta Hakaniemen silta.[7]
Sillassa on kolme osaa: keskellä varsinainen vesistön ylittävä silta ja sen päissä maasillat, joista erityisesti Kruununhaan puoleisessa on jyrkkä kaarre[4]. Siltapaikka oli pohjaolosuhteiltaan vaihteleva ja haastava johtuen salmen rannoille ajetusta kiviä sisältävästä täyttömaasta[4]. Maasillat perustettiin joko kallion varaan tai halkaisijaltaan 50-senttimetrisille Franki-paaluille; vesistösillan kohdalla voitiin käyttää puupaaluja, koska siinä kohtaa ei ollut kivitäyttöä[4].
Vesistösilta on kolmijänteinen nelipalkkinen jatkuva laattapalkkisilta, jonka keskijänteen pituus on 38 metriä ja sillan hyödyllinen leveys eli kaiteiden väli on 23 metriä[4]. Kaikkien kolmen osasillan päällysrakenne on jännitetty sekä pituus- että poikittaissuuntaan.[4] Kunnallistekniset johdot ja putket ylittävät salmen vesistösillassa ja ne on tuotu maahan siltaosien liitoskohdissa olevien onttojen isojen suorakaiteen muotoisten pilareiden kautta[4]. Sillan varsinaiset pilarit ovat pyöreitä niin sanottuja pendelipilareita, joiden päissä on betoninen paksunnos suojaamassa teräsosia.[4] Hakaniemen sillan pilareiden muoto ja sillan ulkonäkö yleensäkin herätti arvostelua, sillan viereen myöhemmin rakennetun Merihaan betoniarkkitehtuuri lienee sitä vaimentanut[4].
Sillan kannen vesieristys toteutettiin aluksi sivelemällä sillan kansilaatta bitumiliuoksella ja levittämällä asfaltti sen päälle suoraan[4]. Myöhemmin vesieristys jouduttiin uusimaan perinteiseksi vesieristykseksi suojabetoneineen[4].
Professori Herman Ossian Hannelius oli rakennuttajan eli Helsingin kaupungin asiantuntijana siltasuunnitteluun liittyen[8]. Sillan urakoi yhtymä, jonka muodostivat Sillanrakennus Oy, Teräsbetoni Oy, Oy Yleinen Insinöörioimisto sekä Oy Kreuto Ab, joka teki sillan paalutustyöt[4]. Silta valmistui lokakuussa 1961[4].
Uusi silta 2020-luvulla
Hakaniemen sillan länsipuolelle rakennetaan uusi silta. Sen rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2022 aikana.[9] On laskettu, että sillan korjaaminen tulisi kalliimmaksi kuin uuden rakentaminen sen tilalle.[10] 1960-luvulla erilaisten moottoritiesuunnitelmien lomassa rakennettu vanha silta ei myöskään vastaa nykynäkemystä kaupunkisuunnittelusta.[9] Uuden sillan rakentaminen on osa Kruunusillat-hankkeen liittyviä töitä. Vanha silta puretaan ennen Kruunusiltojen raitioliikenteen alkua vuonna 2026.
Uusi silta on nykyistä matalampi ja yhdistyy Hakaniemenrantaan samassa tasossa,[11] ja nykyiset suuret ramppirakenteet puretaan. Yhdistyminen katuverkkoon toteutaan valo-ohjattuina liittyminä.[12] Vapautuville alueille Hakaniemenrantaan tulee täydennysrakentamista ja uutta julkista rantaa.[13]
Kaupungin katusuunnitelmaluonnoksissa uudelta sillalta pääsisi pohjoisen suunnasta Kruununhaan Siltavuorenrantaan.[14] Nykyisin silta viettää pohjois–eteläsuunnassa vain Pohjoisranta, eikä Siltavuorenrantaan pääse kääntymään. Siltavuorenranta on tarkoitus rakentaa uudelleen ja siirtää etelämmäksi lähemmäs asuintaloja.[14]
Sillan molempiin päihin rakennetaan kevyen liikenteen alikulut, jotta rantareitti pysyy yhtenäisenä.[15] Ajoradan molemmille puolille toteutaan jalkakäytävä ja pyörätie.[12]
Lähteet
- Aitta, Seppo (vast. toim.): Siltojemme historia. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2004. ISBN 951-758-446-6.
Viitteet
- ↑ Hakaniemen sillan rakentaminen Tarinoiden Helsinki. Viitattu 10.4.2017. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d e f Aitta, 2004, s. 328
- ↑ a b Aitta, 2004, s. 329
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Aitta, 2004, s. 338
- ↑ Aitta, 2004, s. 337
- ↑ Hakaniementori | Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys (s. 83) hel.fi. 2021. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 7.9.2021.
- ↑ Kertomus Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta 1961, s. 387
- ↑ Aitta, 2004, s. 339
- ↑ a b Tompuri, Vesa: nimi Tuhatta paalua ei voi häiritsemättä lyödä maahan – Helsingin mittava siltaurakka häiritsee asukkaiden arkea viisi vuotta Helsingin Sanomat. 20.10.2021. Viitattu 30.10.2021.
- ↑ Mannila, Johanna: Kymmenet sillat rappeutuvat Helsingin Sanomat. 1.10.2012. Viitattu 19.12.2012.
- ↑ Perusteet Kruunusillat-hankkeenraitiotieosuuden enimmäishinnan korotukselle (pdf) (s. 8) kesäkuu 2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 16.8.2021.
- ↑ a b Selostus / Hakaniemensilta, Hakaniemensilta ja Siltavuorenrannan alue (pdf) 2021. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 31.8.2021.
- ↑ Hakaniemi - Itäisen kantakaupungin ja liikenteen keskus hel.fi. 30.1.2020. Helsingin kaupunki. Viitattu 18.10.2020.
- ↑ a b Paananen, Veera: ”Kenen pitää saavuttaa Kruununhaka paremmin?” – Uusi silta uhkaa myllätä Siltavuorenrannan asukkaille epämieluisalla tavalla Helsingin Sanomat. 30.8.2021. Viitattu 31.8.2021.
- ↑ Huttunen, Antti: Hakaniemen uuden sillan katusuunnittelu krunikka.fi. 22.8.2021. Kruununhaan asukasyhdistys. Viitattu 31.8.2021.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hakaniemen silta Wikimedia Commonsissa
- Uuden sillan luonnos (pdf). 3.8.2021. Helsingin kaupunkiympäristö.