Ero sivun ”Kartonki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus
Hylättiin viimeisin tekstimuutos sotkemisena (tehnyt 2001:14BA:2BEE:3F00:B52E:EA98:DAD9:4FC5) ja palautettiin versio 20048348, jonka on tehnyt Astraalieepos
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon
Rivi 2: Rivi 2:
'''Kartonki''' on paksua [[paperi]]a.<ref name = suova>{{Kirjaviite | Tekijä = Maija Suova (toim.) | Nimeke = Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos | Vuosi = 1958 | Sivu = 417 | Julkaisija = WSOY }}</ref><ref>Karhu 2007, s. 21.</ref>
'''Kartonki''' on paksua [[paperi]]a.<ref name = suova>{{Kirjaviite | Tekijä = Maija Suova (toim.) | Nimeke = Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos | Vuosi = 1958 | Sivu = 417 | Julkaisija = WSOY }}</ref><ref>Karhu 2007, s. 21.</ref>


⚫
Paperien [[neliömassa]]t vaihtelevat välillä 6–300 g/m², kun taas kartongin neliömassat ovat välillä 125–600 g/m². Kartonki on usein myös monikerroksista, toisin kuin paperi. Kerroksissa voidaan käyttää erilaisia raaka-ainetyyppejä haluttujen ominaisuuksien saavuttamiseksi. Kartonki valmistetaan [[kartonkikone]]ella. Tyypillisesti tavoitteena on valmistaa kartonkia, jolla on hyvä jäykkyys. Lisäksi kartongilta edellytetään yleensä riittävän hyvää painettavuutta.<ref>Karhu 2007, s. 21.</ref>
Paperien [[neliömassa]]t vaihtelevat välillä 6–300 g/m², kun taas

⚫
neliömassat ovat välillä 125–600 g/m². Kartonki on usein myös monikerroksista, toisin kuin paperi. Kerroksissa voidaan käyttää erilaisia raaka-ainetyyppejä haluttujen ominaisuuksien saavuttamiseksi. Kartonki valmistetaan [[kartonkikone]]ella. Tyypillisesti tavoitteena on valmistaa kartonkia, jolla on hyvä jäykkyys. Lisäksi kartongilta edellytetään yleensä riittävän hyvää painettavuutta.<ref>Karhu 2007, s. 21.</ref>


Kartongit jaotellaan seuraavasti:<ref>Karhu 2007, s. 5–6, 21–32.</ref>
Kartongit jaotellaan seuraavasti:<ref>Karhu 2007, s. 5–6, 21–32.</ref>

Versio 30. lokakuuta 2021 kello 12.48

Eri sävyisiä ja paksuisia kartonkeja pinossa.

Kartonki on paksua paperia.[1][2]

Paperien neliömassat vaihtelevat välillä 6–300 g/m², kun taas kartongin neliömassat ovat välillä 125–600 g/m². Kartonki on usein myös monikerroksista, toisin kuin paperi. Kerroksissa voidaan käyttää erilaisia raaka-ainetyyppejä haluttujen ominaisuuksien saavuttamiseksi. Kartonki valmistetaan kartonkikoneella. Tyypillisesti tavoitteena on valmistaa kartonkia, jolla on hyvä jäykkyys. Lisäksi kartongilta edellytetään yleensä riittävän hyvää painettavuutta.[3]

Kartongit jaotellaan seuraavasti:[4]

Taivekartonkia (200–400 g/m²) käytetään erilaisten koteloiden valmistukseen. Se on käytetyn kuidun osalta kolmikerroksinen. Keskikerros on mekaanista sellua, pintakerrokset valkaistua sellua. Yläpinta on yleensä kaksoissavipäällystetty ja kiillotettu, ja joskus myös alapinta on ohuelti savipäällystetty tai pigmentoitu. Taivekartongin sileä pinta sopii hyvin offset- tai syväpainokäyttöön. Taivekartonkia voidaan päällystää muovilla tai laminoida alumiinilla.[5]

Sellukartonki on valkoisesta sellusta valmistettua yksi- tai monikerroksista kartonkia, jossa voi olla savipäällystys painatusjäljen parantamiseksi. Sellukartongin tärkein käyttökohde on laminointi nestepakkauskartongiksi.[6]

Ulkopakkauskartongit eli aaltopahvit valmistetaan kahdesta osasta: pinnan lainerista ja pintojen väliin tulevasta aallotetusta osasta, flutingista eli aallotuskartongista. Laineri voi olla valkaistua, valkaisematonta tai uusiokuitua.[7]

Kartongin ominaisuudet

Valmiin kartonkipakkauksen on oltava riittävän kestävä jotta se kestää täytön, kuljetuksen ja käsittelyn rikkoutumatta. Tästä syystä kartongin on oltava riittävän jäykkää. Painettavaksi tarkoitetulta kartongilta edellytetään yleensä myös mahdollisimman korkeaa vaaleutta ja sisäistä lujuutta. Tärkeitä ominaisuuksia ovat myös kartongin pinnan sileys, kiilto ja absorptio-ominaisuudet.[8]

Kartongin käyttö pakkauksissa

Kartonkia käytetään pääasiassa pakkaustarkoituksiin. Lisäksi kartongista voidaan valmistaa kortteja, kirjan kansia tai laminaatteja. Kartonkia voidaan jatkojalostaa, jolloin sen ominaisuuksia parannetaan esimerkiksi lakkaamalla, laminoimalla tai päällystämällä. Näin saavutetaan esimerkiksi paremmat tiiveysominaisuudet tai parempi lämmön kesto. Tavallisin jatkojalostustapa on kuitenkin kartongin painaminen. Painamisen jälkeen kartonki muotoillaan pakkaukseksi nuuttauksen, stanssauksen ja liimauksen avulla.[9]

Kartongin käyttö rakentamisessa

Rakentamisessa kartonkeja käytetään muun muassa rakennusaikaisiin suojauksiin sekä ilmansulkuna. Tyypillisesti rakennuskartonki on yksikerroksinen. Lisäksi käytetään kaksikerroksisia, joko bitumiraidoilla tai PVC-ruiskutuksella yhteen laminoituja kartonkeja. Bitumilaminoiduissa kartongeissa voi olla lujuutta parantamassa lasikuituverkko.

Bitumikartonkien eli ”tervapaperien” käyttö käytännössä loppui vuosituhannen vaihteessa johtuen bitumin soveltumattomuudesta kierrätettäväksi.[10]

Lähteet

  • Karhu, Heikki: Painopaperi- ja kartonkilajit Suomessa. Opinnäytetyö. Tampere: Tampereen ammattikorkeakoulu, Paperitekniikan koulutusohjelma, 2007. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 30.11.2014).
  • Seppälä, Markku J. (toim.); Grönstrand, Joel; Karhuketo, Hannu; Törn, Tage: Kemiallinen metsäteollisuus III: Paperin ja kartongin jalostus. Opetushallitus, 2000. ISBN 952-13-0606-8.

Viitteet

  1. ↑ Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 417. WSOY, 1958.
  2. ↑ Karhu 2007, s. 21.
  3. ↑ Karhu 2007, s. 21.
  4. ↑ Karhu 2007, s. 5–6, 21–32.
  5. ↑ Seppälä ym. 2000, s. 57.
  6. ↑ Seppälä ym. 2000, s. 57.
  7. ↑ Seppälä ym. 2000, s. 56–57.
  8. ↑ Seppälä ym. 2000, s. 56–57.
  9. ↑ Seppälä ym. 2000, s. 56–57.
  10. ↑ Seppälä ym. 2000, s. 62.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kartonki&oldid=20083087”