Ero sivun ”Etyleeniglykoli” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistetaan toimimaton linkki |
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
| Rivi 19: | Rivi 19: | ||
== Myrkyllisyys == |
== Myrkyllisyys == |
||
Useimpien [[alkoholit|alkoholien]] tavoin etyleeniglykoli on [[myrkyllisyys|myrkyllinen]] yhdiste. Elimistössä etyleeniglykoli muuttuu aineenvaihdunnassa ensin [[glykolialdehydi]]ksi, joka puolestaan hapettuu [[glykolihappo|glykolihapoksi]], [[glyoksyylihappo|glyoksyylihapoksi]] ja [[Oksaalihappo|oksaalihapoksi]]. Juuri |
Useimpien [[alkoholit|alkoholien]] tavoin etyleeniglykoli on [[myrkyllisyys|myrkyllinen]] yhdiste. Elimistössä etyleeniglykoli muuttuu aineenvaihdunnassa ensin [[glykolialdehydi]]ksi, joka puolestaan hapettuu [[glykolihappo|glykolihapoksi]], [[glyoksyylihappo|glyoksyylihapoksi]] ja [[Oksaalihappo|oksaalihapoksi]]. Juuri glyoksyyli- ja oksaalihapot aiheuttavat metabolisen [[asidoosi]]n ja [[munuainen|munuaisvauriot]], joita etyleeniglykolimyrkytyksessä tapahtuu. Noin 50 millilitraa (0,5 dl) etyleeniglykolia riittää tappamaan aikuisen ihmisen. Etyleeniglykolin myrkkyvaikutukset kohdistuvat lähinnä [[keskushermosto]]on ja [[munuaiset|munuaisiin]]. Henkilö, joka on ottanut etyleeniglykolia on vietävä nopeasti [[ensiapu]]un. Mikäli myrkytyksen uhri on tajuissaan, hänelle voi antaa ensiavuksi [[maito]]a tai [[vesi|vettä]] hidastamaan oksaalihapon vaikutuksia. Ensiapuna annettava [[fomepitsoli]] on [[alkoholidehydrogenaasi]]n kilpaileva [[inhibiittori]]<ref>{{cite journal |author=Velez LI, Shepherd G, Lee YC, Keyes DC |title=Ethylene glycol ingestion treated only with fomepizole |journal=J Med Toxicol |volume=3 |issue=3 |pages=125–8 |year=2007 |month=September |pmid=18072148 |doi= 10.1007/BF03160922|url=http://jmt.pennpress.org/strands/jmt/pdfHandler.pdf?issue=20070303&file=20070303_125_128.pdf}}</ref>. Alkoholidehydrogenaasi on [[entsyymi]], joka kiihdyttää reaktiota, jossa [[alkoholit]] hapettuvat vastaavaksi [[Aldehydi|aldehydeiksi]]. |
||
== Historia == |
== Historia == |
||
Versio 19. lokakuuta 2021 kello 15.43
| Etyleeniglykoli | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| Muut nimet |
Glykoli Monoetyleeniglykoli (MEG) 1,2-etaanidioli 1,2-dihydroksietaani |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C2H4(OH)2 |
| Moolimassa | 62,1 g/mol[1] |
| Ulkomuoto | väritön, jähmeä neste[1] |
| Sulamispiste | −12,9 °C |
| Kiehumispiste | 197,3 °C |
| Tiheys | 1,1132 g/cm3 |
| Liukoisuus veteen | liukenee |
|
|
|
Etyleeniglykoli on kahdenarvoinen alkoholi eli dioli, koska se sisältää kaksi hydroksyyliryhmää (-OH). Se on puhtaassa muodossaan väritön, hajuton, hieman siirappimainen makea neste. Etyleeniglykolin rakennekaava on HOCH2CH2OH, leimahduspiste 111 °C (c.c.) ja itsesyttymislämpötila 398 °C. Etyleeniglykolista käytetään myös nimityksiä glykoli, monoetyyliglykoli, etan-1,2-dioli ja 1,2-dihydroksietaani. Sen viskositeetti on 16,1 N·s/m2.
Etyleeniglykoli liukenee täysin veteen, alkoholiin ja asetoniin sekä huonosti mm. bentseeniin, tolueeniin, dikloorietaaniin ja kloroformiin. Etyleeniglykoli hapettuu helposti ja reaktio voi olla kiivas kloorisulfonihapon, fosfori(V)sulfidin, perkloorihapon, savuavan rikkihapon ja rikkihapon kanssa. Tästä reaktioherkkyydestä hapen, aldehydien, happojen ja muiden hapettimien kanssa voi aiheutua palo- ja räjähdysvaara.
Myrkyllisyys
Useimpien alkoholien tavoin etyleeniglykoli on myrkyllinen yhdiste. Elimistössä etyleeniglykoli muuttuu aineenvaihdunnassa ensin glykolialdehydiksi, joka puolestaan hapettuu glykolihapoksi, glyoksyylihapoksi ja oksaalihapoksi. Juuri glyoksyyli- ja oksaalihapot aiheuttavat metabolisen asidoosin ja munuaisvauriot, joita etyleeniglykolimyrkytyksessä tapahtuu. Noin 50 millilitraa (0,5 dl) etyleeniglykolia riittää tappamaan aikuisen ihmisen. Etyleeniglykolin myrkkyvaikutukset kohdistuvat lähinnä keskushermostoon ja munuaisiin. Henkilö, joka on ottanut etyleeniglykolia on vietävä nopeasti ensiapuun. Mikäli myrkytyksen uhri on tajuissaan, hänelle voi antaa ensiavuksi maitoa tai vettä hidastamaan oksaalihapon vaikutuksia. Ensiapuna annettava fomepitsoli on alkoholidehydrogenaasin kilpaileva inhibiittori[2]. Alkoholidehydrogenaasi on entsyymi, joka kiihdyttää reaktiota, jossa alkoholit hapettuvat vastaavaksi aldehydeiksi.
Historia
Etyleeniglykolia valmisti ensimmäisen kerran ranskalainen kemisti Charles Wurtz vuonna 1859. Laajamittainen teollinen tuotanto alkoi vuonna 1937.
Käyttö
Etyleeniglykolin ja veden seoksen sulamispiste on matalampi kuin veden sulamispiste. Seos kestää kovaa pakkasta jäätymättä. Tästä syystä etyleeniglykolia käytetään autojen jäähdytysnesteissä parantamaan pakkaskestävyyttä.
Jäähdytysnesteissä käytetään nykyään myös propyleeniglykolia, joka etyleeniglykolista poiketen ei ole kovin myrkyllistä.
Lähteet
- ↑ a b c Etyleeniglykolin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 16.7.2011
- ↑ Velez LI, Shepherd G, Lee YC, Keyes DC (September 2007). "Ethylene glycol ingestion treated only with fomepizole". J Med Toxicol 3 (3): 125–8. doi:. PMID 18072148.
