Ero sivun ”Keuruun keskustaajama” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
Uudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
+ kuntien keskustaajamia; Keski-Suomen Keuruu - Työstetään
Merkkaus: Linkki täsmennyssivulle
 
+ edit - tynkä
Rivi 1: Rivi 1:
{{Työstetään}}
{{Kaupunki2
{{Kaupunki2
| virallinen_nimi = Keuruun keskustaajama
| virallinen_nimi = Keuruun keskustaajama
Rivi 45: Rivi 44:
| longEW = E
| longEW = E
| coord_region = FI-08
| coord_region = FI-08
| coord_display = inline<!--,title-->
| coord_display = inline,title
| korkeus_merenpinnasta =
| korkeus_merenpinnasta =
| postinumero_tyyppi =
| postinumero_tyyppi =
Rivi 53: Rivi 52:
| huomautukset = Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Tilastokeskus. Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2019 mukaiset.<ref name="taajamaluettelo2019"/>
| huomautukset = Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Tilastokeskus. Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2019 mukaiset.<ref name="taajamaluettelo2019"/>
}}
}}
'''Keuruun keskustaajama''' on [[Keuruu]]n kaupungin [[keskustaajama]] [[Keski-Suomen maakunta|Keski-Suomen maakunnassa]], noin 60 kilometriä [[Jyväskylä]]stä länteen ja 115 kilometriä [[Tampere]]elta koilliseen. Keuruun keskustaajama sijaitsee [[Keurusselkä|Keurusselän]] pohjoispäässä sijaitsevassa Kirkkosaaressa ja tämän lähistöllä.<ref name="Finlandia-Osa5-s.-"/><ref name="Suom.Paikannimikirja-s.157"/><ref name="karttapaikka-kt"/><ref name="kotus.fi-asutusnimi"/><ref name="jw-Keurusselkä"/>
'''Keuruun keskustaajama''' on [[Keuruu]]n kaupungin [[keskustaajama]] [[Keski-Suomen maakunta|Keski-Suomen maakunnassa]], noin 60 kilometriä [[Jyväskylä]]stä länteen ja 115 kilometriä [[Tampere]]elta koilliseen. Keuruun keskustaajama sijaitsee [[Keurusselkä|Keurusselän]] pohjoispäässä sijaitsevassa Kirkkosaaressa ja tämän lähistöllä.<ref name="Finlandia-Osa5-s.66-"/><ref name="Suom.Paikannimikirja-s.157"/><ref name="karttapaikka-kt"/><ref name="kotus.fi-asutusnimi"/><ref name="jw-Keurusselkä"/>


Tilastokeskuksen taajama-aluerajauksen mukaan vuoden 2019 lopussa Saarijärven keskustaajaman pinta-ala oli 9,11 neliökilometriä ja väkiluku 5&nbsp;953 henkeä.<ref name="taajamaluettelo2019"/> Tilastollinen taajamarajaus voi poiketa virallisesta kunnanosien rajauksesta.
Tilastokeskuksen taajama-aluerajauksen mukaan vuoden 2019 lopussa Saarijärven keskustaajaman pinta-ala oli 9,11 neliökilometriä ja väkiluku 5&nbsp;953 henkeä.<ref name="taajamaluettelo2019"/> Tilastollinen taajamarajaus voi poiketa virallisesta kunnanosien rajauksesta.


Asutus on nimetty Keurusselän mukaan. Historiallisissa asiakirjoissa Keuruu, paikallisesti ''Keuru'', tunnettiin aluksi [[Sääksmäki|Sääksmäen pitäjä]]n erämaan nimityksenä ''Keuru'' (1552), sitten suurkylän nimenä (''Köyris'', 1567; ''Keurus'', 1584; ''Keuru'', 1850–), ja edelleen kappelin (''Keuru Cappelgeld'', 1630), seurakunnan ja pitäjän nimenä (''Keuru Sochn'', 1719). Nimimuoto Keuruu on Suomen Akatemian kielilautakunnan vuonna 1950 antama suositus kunnan viralliseksi nimeksi.<ref name="Suom.Paikannimikirja-s.157"/><ref name="Finlandia-Osa5-s.-"/>
Asutus on nimetty Keurusselän mukaan. Historiallisissa asiakirjoissa Keuruu, paikallisesti ''Keuru'', tunnettiin aluksi [[Sääksmäki|Sääksmäen pitäjä]]n erämaan nimityksenä ''Keuru'' (1552), sitten suurkylän nimenä (''Köyris'', 1567; ''Keurus'', 1584; ''Keuru'', 1850–), ja edelleen kappelin (''Keuru Cappelgeld'', 1630), seurakunnan ja pitäjän nimenä (''Keuru Sochn'', 1719). Nimimuoto Keuruu on Suomen Akatemian kielilautakunnan vuonna 1950 antama suositus kunnan viralliseksi nimeksi.<ref name="Suom.Paikannimikirja-s.157"/>


Oma seurakunta perustettiin 1628-1630, ja ensimmäinen kirkko (Pyhän Mikaelin kirkko) valmistui 1629 Lapinsalmen rannalle. Ahtaaksi käyneen kirkon tilalle nousi toinen kirkko vuonna 1656. [[Keuruun vanha kirkko]], suomalaisen kansaomaisen puurakentamisen kaunis esimerkki, valmistui kirkonrakentaja Antti Hakolan johdolla vuonna 1758.<ref name="Finlandia-Osa5-s.66-"/>
<!--Keuruu kunta Keski-Suomessa, paikallisesti Keuru : Keuruun: Keurutta ~ Keuruuta. Ruotsiksi Keuru. – Nimi on tunnettu aluksi Sääksmäen pitäjään kuuluneen erämaan (keuru 1552) ja suurkylän (Köyris 1567, Keurus 1584, Keuru 1850–), sitten kappelin (Keuru Cappelgeld 1630), seurakunnan ja pitäjän nimenä (Keuru Sochn 1719). Asutus on saanut nimen sijainnistaan Keurusselän rantueilla. Järven aiempia nimiä on Väärinkeuru tai Vääräkeuru (Värikäuru siöö, Veräkäyrä siöö ja Käuru siöö 1551), jolla lienee tarkoitettu koko vesistöä Keuruun Lapinsalmesta Vääriskosken suuhun asti. Vielä n. vuoden 1840 kartassa on Wärin Keurun Selkä, n. 1650 Keuruwessi Lacus, 1689 Kieuru Wässj, 1751 Keuruwesi, jonka sen suurimman selän nimitys Keurusselkä on syrjäyttänyt (1800-luvun nimiasuja ovat Keurun Selkä, Keuru’-selän ja Keuruusselkä). Nimeen Keuruvesi on katsottu sisältyvän sanan keuru ’väärä, käyrä, mutkainen, kiero’. Sillä on kuvattu osuvasti järveä, joka alkaa Lapinsalmesta, kääntyy Lietunniemen kautta Kolhoon ja kohti Vääriskoskea. Keurus-muoto selittynee alkuperäisestä ääntämyksestä Keuruh, josta on voinut tulla Keurus muiden sloppuisten sanojen mallin mukaan. Suomen Akatemian kielilautakunta suositti kunnan viralliseksi nimeksi 1950 muotoa Keuruu, ”johon kehitys epäilemättä vie, vaikka Keuru-asuakin vielä käytetään”. – SP -->
{{Monta kuvaa
{{Monta kuvaa
| tasaus = center
| tasaus = center
Rivi 95: Rivi 94:
* <ref name="Suom.Paikannimikirja-s.157">{{Verkkoviite | Osoite = https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimikirja_e-kirja_kuvallinen.pdf | Nimeke = Keuruu | selite= s.157| Tekijä= Sirkka Paikkala (SP) |Julkaisu = [[Suomalainen paikannimikirja]] | julkaisija= Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi | Viitattu = 15.10.2021}}</ref>
* <ref name="Suom.Paikannimikirja-s.157">{{Verkkoviite | Osoite = https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimikirja_e-kirja_kuvallinen.pdf | Nimeke = Keuruu | selite= s.157| Tekijä= Sirkka Paikkala (SP) |Julkaisu = [[Suomalainen paikannimikirja]] | julkaisija= Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi | Viitattu = 15.10.2021}}</ref>


* <ref name="Finlandia-Osa5-s.-">{{Wikidataviite|Q23045059|Selite= Keuruu| Ajankohta=1985| Isbn=951-1-08345-7 | Sivu= __ (Osa 5: Keski-Suomi, Etelä-Savo)|Viitattu=15.10.2021}}</ref>
* <ref name="Finlandia-Osa5-s.66-">{{Wikidataviite|Q23045059|Selite= Keuruu| Ajankohta=1985| Isbn=951-1-08345-7 | Sivu= 66-71 (Osa 5: Keski-Suomi, Etelä-Savo)|Viitattu=15.10.2021}}</ref>


*<ref name="jw-Keurusselkä">{{Verkkoviite | Osoite =https://www.jarviwiki.fi/wiki/Keurusselk%C3%A4_-_Ukonselk%C3%A4_(yhd.) |nimike= Keurusselkä - Ukonselkä (yhd.)|julkaisu= Järviwiki| Viitattu= 15.10.2021}}</ref>
*<ref name="jw-Keurusselkä">{{Verkkoviite | Osoite =https://www.jarviwiki.fi/wiki/Keurusselk%C3%A4_-_Ukonselk%C3%A4_(yhd.) |nimike= Keurusselkä - Ukonselkä (yhd.)|julkaisu= Järviwiki| Viitattu= 15.10.2021}}</ref>

Versio 15. lokakuuta 2021 kello 22.14

Keuruun keskustaajama

Keuruun keskustaajama

Koordinaatit: 62.26103°N, 24.70765°E

Valtio Suomi
Maakunta Keski-Suomi
Kunta Keuruu
Hallinto
 – Asutustyyppi taajama
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 9,11 km²
Väkiluku (2019) 5 953
 – Väestötiheys 653,5 as./km²
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Tilastokeskus. Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2019 mukaiset.[1]











Keuruun keskustaajama on Keuruun kaupungin keskustaajama Keski-Suomen maakunnassa, noin 60 kilometriä Jyväskylästä länteen ja 115 kilometriä Tampereelta koilliseen. Keuruun keskustaajama sijaitsee Keurusselän pohjoispäässä sijaitsevassa Kirkkosaaressa ja tämän lähistöllä.[2][3][4][5][6]

Tilastokeskuksen taajama-aluerajauksen mukaan vuoden 2019 lopussa Saarijärven keskustaajaman pinta-ala oli 9,11 neliökilometriä ja väkiluku 5 953 henkeä.[1] Tilastollinen taajamarajaus voi poiketa virallisesta kunnanosien rajauksesta.

Asutus on nimetty Keurusselän mukaan. Historiallisissa asiakirjoissa Keuruu, paikallisesti Keuru, tunnettiin aluksi Sääksmäen pitäjän erämaan nimityksenä Keuru (1552), sitten suurkylän nimenä (Köyris, 1567; Keurus, 1584; Keuru, 1850–), ja edelleen kappelin (Keuru Cappelgeld, 1630), seurakunnan ja pitäjän nimenä (Keuru Sochn, 1719). Nimimuoto Keuruu on Suomen Akatemian kielilautakunnan vuonna 1950 antama suositus kunnan viralliseksi nimeksi.[3]

Oma seurakunta perustettiin 1628-1630, ja ensimmäinen kirkko (Pyhän Mikaelin kirkko) valmistui 1629 Lapinsalmen rannalle. Ahtaaksi käyneen kirkon tilalle nousi toinen kirkko vuonna 1656. Keuruun vanha kirkko, suomalaisen kansaomaisen puurakentamisen kaunis esimerkki, valmistui kirkonrakentaja Antti Hakolan johdolla vuonna 1758.[2]

Keuruun vanha kirkko.
Keuruun rautatieasema
Keuruun kaupungintalo.
Keuruun keskustaajaman rakennuksia.

Lähteet

  1. ↑ a b Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2019 (valitaan väkiluku 31.12. (2019) ja taajamaksi Keuruun kt.) Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Tilastokeskus. Viitattu 15.10.2021.
  2. ↑ a b Kalevi Rikkinen (toim.) ja Hannes Sihvo (toim.), Finlandia: Otavan iso maammekirja, Otava, 1985 (ISBN 951-1-08345-7, viitattu 15 lokakuuta 2021), Keuruu , s. 66-71 (Osa 5: Keski-Suomi, Etelä-Savo)View and modify data on Wikidata
  3. ↑ a b Sirkka Paikkala (SP): Keuruu (s.157) Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 15.10.2021.
  4. ↑ Keuruun kt. Kansalaisen karttapaikka, asiointi.maanmittauslaitos.fi. Viitattu 15.10.2021.
  5. ↑ Keuruu (myös MML:n Nimistön tietokortti: Keuruu (Kaupunkialue tai taajama)) Asutusnimihakemisto. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 15.10.2021.
  6. ↑ Keurusselkä - Ukonselkä (yhd.) Järviwiki. Viitattu 15.10.2021.
Keski-Suomen maakunnan kuntien hallinnolliset keskukset
Hankasalmen kirkonkylä • Joutsan kirkonkylä • Jyväskylän keskustaajama • Kannonkosken kirkonkylä • Karstulan kirkonkylä • Keuruun keskustaajama • Kinnulan kirkonkylä • Kivijärven kirkonkylä • Konneveden kirkonkylä • Kyyjärven kirkonkylä • Laukaan kirkonkylä • Luhangan kirkonkylä • Multian kirkonkylä • Muuramen kirkonkylä • Petäjäveden kirkonkylä • Pihtiputaan kirkonkylä • Saarijärven keskustaajama • Seppola (Jämsä) • Toivakan kirkonkylä • Uuraisten kirkonkylä • Viitasaaren keskustaajama • Äänekosken keskustaajama
Katso myös: Luettelo Suomen taajamista • Luettelo Suomen kunnista
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keuruun_keskustaajama&oldid=20055122”