Ero sivun ”Käyttäjä:J Hokkanen/HL25” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 15: | Rivi 15: | ||
== Luettelo luonnonkohteista == |
== Luettelo luonnonkohteista == |
||
* drumliineja: Koimula, Raigastvere, Nava, Praaklima, Saadjärve ja Laiuse |
* Alueen drumliineja: Koimula, Raigastvere, Nava, Praaklima, Saadjärve ja Laiuse |
||
* järviä: [[Endla järv]] (282 ha), [[Vasula järv]] (8,5 ha), [[Saadjärv]] (724 ha), [[Kaiavere järv]] (246 ha), [[Soitsjärv]] (158 ha), [[Elistvere järv]] (129 ha), [[Raigastvere järv]] (111 ha), [[Pikkjärv (Kaarepere)|Pikkjärv]] (57 ha), [[Prossa järv]] (25 ha) ja Ilmjärv (2,4 ha).<ref name=kesk/> |
* Alueen järviä: [[Endla järv]] (282 ha), [[Vasula järv]] (8,5 ha), [[Saadjärv]] (724 ha), [[Kaiavere järv]] (246 ha), [[Soitsjärv]] (158 ha), [[Elistvere järv]] (129 ha), [[Raigastvere järv]] (111 ha), [[Pikkjärv (Kaarepere)|Pikkjärv]] (57 ha), [[Prossa järv]] (25 ha) ja Ilmjärv (2,4 ha).<ref name=kesk/> |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 26. syyskuuta 2021 kello 19.54
Vooremaan drumliinikenttä (vir. Vooremaa drumlin field [1], engl. Saadjärve drumlin field [2][3]) on Viro Jõgevamaan ja Tartumaan maakunnissa Vooremaalla sijaitseva drumliinikenttä, jossa pitkittäiset selänteet vuorottelevat pitkien laaksojen kanssa. Laaksoihin on muodostunut järviä, joiden muoto seuraa niitä ympäröiviä vuoria. Eestissä on drumliineilla oma nimityksensä hiidvoor.[4][5][3]
Maantietoa
Drumliinikenttä on 997 neliökilometrin suuruinen ja se sisältää noin 120 drumliinia [3]. Se on 55 kilometriä pitkä sekä luoteessa 30 kilometriä leveä ja kaakossa 15 kilometriä leveä. Drumliinit ovat ylhäältä nähtynä soikean muotoiset, loivarinteisiä ja huipultaan kuperanmuotoisia. Niiden pituus vaihtelee muutamasta sadasta metristä 13 kilometriin ja leveys vaihtelee kahdesta sadasta metristä 3,5 kilometriin. Drumliinien lakipiste sijaitsee yleensä 20–40 metriä ympäröivää maastoa ylempänä. Mainittakoon, että pisin drumliini on Koimulan drumliini ja että Laiusen drumliini kohoaa 60 metriä korkeana 144 metrin korkeuteen mpy. Kaakossa kentän selänteet ovat keskimäärin matalampia kuin luoteessa niiden huippujen jäädessä 45–85 metrin korkeuteen mpy. Vooremaa toimii Peipsijärven ja Kesi-Viron alankojen välisenä vedenjakajana. Väliin jääneet 13 pitkää järveä ovat virolaisittain syviä. Esimerkiksi Saadjärv on 25 metriä syvä. Kuremaa järvestä alkava Amme jõgi yhtyy etelässä Emajõgeen. Pohjavesi on lähellä maanpintaa ja se tulee usein pintaan lukuisissa lähteissä. Kuuluisin on Laiusen drumliinin lähde Siniallikas. Alue on soistuvaa havupuualuetta, jossa on myös suuria sekametsäalueita. Noin puolet maa-alasta on viljeltyä. Monet kylät ovat hyvin vanhoja. Suurin kaupunki alueella on Jõgeva.[4][1][5][3]
Vooremaalle on annettu suojelustatus maisemansuojelualueena. Vuonna 1964 perustettu suojelualue kattoi 9,8 neliökilometin alueet Saadjärven ympäriltä.[1]
Muodostumisteoria
Alueen drumliinikenttä on muodostunut mannerjäätikön virtaussuunassa Pandiveren ylängön taakse sen suoja-alueelle. Drumliinit muodostuivat pienirakeisesta moreeniaineksesta eikä niissä ole kivestä ja sorasta muodostuvia suuria kerrostumia niin kuin on esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa. Ne ovat soikean muotoisina asettuneet mannerjäätikön virtaussuuntaan eli luode-kaakko- suuntaan. Myöhemmin, kun jäätikkö on ohentunut riittävästi, kykeni Pandiveren ylänkö halkaisemaan virtauskielekkeen kahdeksi ylängön kiertäväksi osakielekkeeksi. Itäpuolelle muodostui tällöin Peipsijärven altaassa virrannut kieleke ja länsipuolella toinen kielekehaara.Kummatkin haarat ovat leikanneet drumliinikentälle pisaran muotoisen alueen, missä drumliinit säilyivät ehjinä. Drumliinien päältä ja rinteiltä löytyy myös kumpumoreenimuodostumia (engl. kame fields), jotka alueelle jäänyt kuollut jää jätti jälkeensä sulaessaan pois. Kiertävien kielekkeiden kaakkoispuolelle ja mannerjäätikön reunan taakse on muodostunut lyhytikäinen jääjärvi, jonka lasku-uoma on leikannut drumliinien rinteisiin jokilaksoja. Syvin tällainen on Kudinan laakso, jolla on 26 metrin syväys.[4][5]
Kansantarinoita
Kun maisema avautui ihmisille maanviljelyn ulottuessa Vooremaan seudulle, paljastui heille maisenan säännöllisyys, suuntautuneisyys ja muut erityiset piirteet. Näille piirteille on pohdittu selityksiä ja kansan tarinioissa kerrottiin Kalevipoegan kyntäneen sankarimaisesti näkyvät muodostumat. Monet muutkin Kalevipoegin tarinat ovat peräisin Vooremaalta ja sen ympäristöstä. Alueella tunnetaan kaksi muinaislinnaa, joita kutsutaan Kalevipoegin sängyiksi [1].[4]
Luettelo luonnonkohteista
- Alueen drumliineja: Koimula, Raigastvere, Nava, Praaklima, Saadjärve ja Laiuse
- Alueen järviä: Endla järv (282 ha), Vasula järv (8,5 ha), Saadjärv (724 ha), Kaiavere järv (246 ha), Soitsjärv (158 ha), Elistvere järv (129 ha), Raigastvere järv (111 ha), Pikkjärv (57 ha), Prossa järv (25 ha) ja Ilmjärv (2,4 ha).[1]
Lähteet
- ↑ a b c d e Vooremaa Landscape Protection Area kaitsealad.ee. 2011. Pärnu, Viro: Keskkonnaamet. Viitattu 26.9.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Rosentau, Alar & al.: Water-level changes and palaeogeography of proglacial lakes in eastern Estonia: Synthesis of data from the Saadjärve Drumlin Field area. Estonian Journal of Earth Sciences, 2007, 56. vsk, nro 2, s. 85–100. Tarto, Viro: Tarton yliopisto. ISSN 1736-7557. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 26.9.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d Veldi, M.: A landscape biography of the ‘Land of Drumlins’: Vooremaa, East Estonia (PDF) 2020. Leidenin yliopisto. Viitattu 26.9.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d The large drumlins and lakes of Vooremaa estonica.org. 28.09.2012. Eesti Instituut. Viitattu 26.9.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c Paatsi, Annereet: Vooremaa Estonian landskapes. 2011. Tartu Vocational Education Centre. Viitattu 26.9.2021. (englanniksi)