Ero sivun ”Käyttäjä:J Hokkanen/HL25” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
== Maantietoa == |
== Maantietoa == |
||
Moreenimuodostumakenttä sijaitsee [[Vidzemen ylänkö|Vidzemen ylängön]] lounaispuolella [[Ropažin tasanko|Ropažin tasangon]] itäpuolella. Alueen pohjoispuolelta virtaa ohi [[Koivajoki]] ja eteläpuolelta [[Väinäjoki]], joiden rantakaupungit [[Sigulda]] ja [[Aizkraukle|Azkraukle]] sisältyvät alueeseen. Ylängöltä alkava Väinäjoen sivujoki [[Ogre (Väinäjoen sivujoki)|Ogre]] virtaa alueen halki. Alueen englanninkielinen nimitys viittaa kaltevaan tasankoon. Ylängön puolella alueen korkeus on 120 metriä [[mpy.]] ja lounaisreunalla 20 metriä mpy. Alueen pinnanmuodot ovat matalat kukkuloiden keskikorkeuden ylittäessä harvoin 20 metriä. Alueen korkein huippu kuuluu Keipeneen harjulle, jonka lakipiste kohoaa 142 metriä mpy. ja 42 metriä ympäristöään korkeammalle. |
Moreenimuodostumakenttä sijaitsee [[Vidzemen ylänkö|Vidzemen ylängön]] lounaispuolella [[Ropažin tasanko|Ropažin tasangon]] itäpuolella. Alueen pohjoispuolelta virtaa ohi [[Koivajoki]] ja eteläpuolelta [[Väinäjoki]], joiden rantakaupungit [[Sigulda]] ja [[Aizkraukle|Azkraukle]] sisältyvät alueeseen. Ylängöltä alkava Väinäjoen sivujoki [[Ogre (Väinäjoen sivujoki)|Ogre]] virtaa alueen halki. Alueen englanninkielinen nimitys viittaa kaltevaan tasankoon. Ylängön puolella alueen korkeus on 120 metriä [[mpy.]] ja lounaisreunalla 20 metriä mpy. Alueen pinnanmuodot ovat matalat kukkuloiden keskikorkeuden ylittäessä harvoin 20 metriä. Alueen korkein huippu kuuluu Keipeneen harjulle, jonka lakipiste kohoaa 142 metriä mpy. ja 42 metriä ympäristöään korkeammalle.<ref name=lamsters_2012/> |
||
Alueen moreenimuodostumia ovat [[drumliini]]t, [[juomumoreeni]]t, [[päätemoreeni]]t, [[reunamuodostuma]]t ja [[harju]]t. Madlienan puoliympyrän muotoisen kentän pinta-ala on 1 248 [[neliökilometri]]n, pituus 70 kilometriä ja leveys 5–33 kilometriä. Moreeniuodostumia on yhteensä lähes 1 500 ja alueen länsireunassa kulkee pohjois-etelä-suuntainen [[Pohjois-Liettuan reunamuodostuma]] ja kaakkoisreunassa lyhyesti [[Keski-Liettuan reunamuodostuma]]. Viimeksi mainittu kiertää ylängön yläreinteitä ja kääntyy pohjoisrinteillä kohti itää. Eteenkin Pohjois-Liettuan muodostumassa on 312 puskumoreenia, jotka muodostavat pohjois-etelä-suuntaisia kapeita selänteitä. Alueen länsiosan muodostumat koostuvat pelkästään niistä, vaikka reuna-alueella on muutama harju. Harjuja on yhteensä 161. Muita moreenimuodostumia ovat alueen 880 drumliinia ja 108 muuta muodostumaa, joihin sisältyy juomumoreeneja ja muita muodostumia ({{k-en|Shear margin moraines}}). |
Alueen moreenimuodostumia ovat [[drumliini]]t, [[juomumoreeni]]t, [[päätemoreeni]]t, [[reunamuodostuma]]t ja [[harju]]t. Madlienan puoliympyrän muotoisen kentän pinta-ala on 1 248 [[neliökilometri]]n, pituus 70 kilometriä ja leveys 5–33 kilometriä. Moreeniuodostumia on yhteensä lähes 1 500 ja alueen länsireunassa kulkee pohjois-etelä-suuntainen [[Pohjois-Liettuan reunamuodostuma]] ja kaakkoisreunassa lyhyesti [[Keski-Liettuan reunamuodostuma]]. Viimeksi mainittu kiertää ylängön yläreinteitä ja kääntyy pohjoisrinteillä kohti itää. Eteenkin Pohjois-Liettuan muodostumassa on 312 puskumoreenia, jotka muodostavat pohjois-etelä-suuntaisia kapeita selänteitä. Alueen länsiosan muodostumat koostuvat pelkästään niistä, vaikka reuna-alueella on muutama harju. Harjuja on yhteensä 161. Muita moreenimuodostumia ovat alueen 880 drumliinia ja 108 muuta muodostumaa, joihin sisältyy juomumoreeneja ja muita muodostumia ({{k-en|Shear margin moraines}}).<ref name=lamsters_2012/> |
||
Drummiinit on kartoitettu ja mitattu ennen vuotta 2021. Drumliinien pituus vaihtelee suuresti välillä 71–5 907 metriä, keskiarvon ollessa 843 metriä, leveys vaihtelee 42–1 681 metriä keskiarvolla 278 metriä. |
Drummiinit on kartoitettu ja mitattu ennen vuotta 2021. Drumliinien pituus vaihtelee suuresti välillä 71–5 907 metriä, keskiarvon ollessa 843 metriä, leveys vaihtelee 42–1 681 metriä keskiarvolla 278 metriä.<ref name=lamsters_2012/> |
||
== Muodostumisteoria == |
== Muodostumisteoria == |
||
Fennoskandian mannerjäätikkö alkoi täällä sulaa viimeistään 18 000 vuotta sitten (lyhennetään vs). Jäätikön eteläosissa on vaikuttanut Itämeren jäätikkövirta, joka oli alueen suurin. Siitä haarautui Saarenmaan yli [[Riian jäätikkövirta]] ({{k-en|Riga Ice Stream}}), joka ilmaston lämpenemisen vuoksi pysähtyneenä oltuaan heräsi vanhimmalla dryaskaudella (18 000–15 000 vs) virtaamaan uudelleen. Ohentuneen jäätikön virtaamisiin on tällöin vaikuttanut maaston topografia ja jäätikkö onkin taipunut virtaamaan Vidzemen ylängön taakse. Tätä jäätikön osaa kutsutaan [[Zemgalen virtauskieleke|Zemgalen virtauskielekkeeksi]] ({{k-en|Zemgale Ice Lobe}}). |
Fennoskandian mannerjäätikkö alkoi täällä sulaa viimeistään 18 000 vuotta sitten (lyhennetään vs). Jäätikön eteläosissa on vaikuttanut Itämeren jäätikkövirta, joka oli alueen suurin. Siitä haarautui Saarenmaan yli [[Riian jäätikkövirta]] ({{k-en|Riga Ice Stream}}), joka ilmaston lämpenemisen vuoksi pysähtyneenä oltuaan heräsi vanhimmalla dryaskaudella (18 000–15 000 vs) virtaamaan uudelleen. Ohentuneen jäätikön virtaamisiin on tällöin vaikuttanut maaston topografia ja jäätikkö onkin taipunut virtaamaan Vidzemen ylängön taakse. Tätä jäätikön osaa kutsutaan [[Zemgalen virtauskieleke|Zemgalen virtauskielekkeeksi]] ({{k-en|Zemgale Ice Lobe}}).<ref name=lamsters_2012/> |
||
Koska sulavan jäätikön reuna on vetäytynyt alarinteeseen päin, on Pohjois-Liettuan reunamuodostuman ikä alaraja moreenimuodostumien iälle. Keski-Liettuan muodosuma on ajoitettu noin 13 100 vs. Alueen kaakkoispäässä kulkee Keski-Liettuan muodostumia, joiden ajoitus on 13 600 vs. Yleensä drumliinit muodostuvat kauempana (100–200 km) reunamuodostumista, joten Keski-Liettuan muodostuma on liian lähellä niitä. Voi olla niin, että muodostumat olivat jo olemassa, kun kummatkin reunamuodostumat ovat syntyneet. |
Koska sulavan jäätikön reuna on vetäytynyt alarinteeseen päin, on Pohjois-Liettuan reunamuodostuman ikä alaraja moreenimuodostumien iälle. Keski-Liettuan muodosuma on ajoitettu noin 13 100 vs. Alueen kaakkoispäässä kulkee Keski-Liettuan muodostumia, joiden ajoitus on 13 600 vs. Yleensä drumliinit muodostuvat kauempana (100–200 km) reunamuodostumista, joten Keski-Liettuan muodostuma on liian lähellä niitä. Voi olla niin, että muodostumat olivat jo olemassa, kun kummatkin reunamuodostumat ovat syntyneet.<ref name=lamsters_2012/> |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 26. syyskuuta 2021 kello 09.42
Madlienan moreenimuodostumakenttä (engl. Madilena Tilted Plain [1]) on Latviassa Madlienassa Keski-Latvian alangolla sijaitseva alue, josta on kartoitettu runsaasti erilaisia moreenimuodostumia. Muodostumat ovat syntyneet Fennoskandian mannerjäätikön alla ja edessä 13 000–13 600 vuotta sitten.[1]
Maantietoa
Moreenimuodostumakenttä sijaitsee Vidzemen ylängön lounaispuolella Ropažin tasangon itäpuolella. Alueen pohjoispuolelta virtaa ohi Koivajoki ja eteläpuolelta Väinäjoki, joiden rantakaupungit Sigulda ja Azkraukle sisältyvät alueeseen. Ylängöltä alkava Väinäjoen sivujoki Ogre virtaa alueen halki. Alueen englanninkielinen nimitys viittaa kaltevaan tasankoon. Ylängön puolella alueen korkeus on 120 metriä mpy. ja lounaisreunalla 20 metriä mpy. Alueen pinnanmuodot ovat matalat kukkuloiden keskikorkeuden ylittäessä harvoin 20 metriä. Alueen korkein huippu kuuluu Keipeneen harjulle, jonka lakipiste kohoaa 142 metriä mpy. ja 42 metriä ympäristöään korkeammalle.[1]
Alueen moreenimuodostumia ovat drumliinit, juomumoreenit, päätemoreenit, reunamuodostumat ja harjut. Madlienan puoliympyrän muotoisen kentän pinta-ala on 1 248 neliökilometrin, pituus 70 kilometriä ja leveys 5–33 kilometriä. Moreeniuodostumia on yhteensä lähes 1 500 ja alueen länsireunassa kulkee pohjois-etelä-suuntainen Pohjois-Liettuan reunamuodostuma ja kaakkoisreunassa lyhyesti Keski-Liettuan reunamuodostuma. Viimeksi mainittu kiertää ylängön yläreinteitä ja kääntyy pohjoisrinteillä kohti itää. Eteenkin Pohjois-Liettuan muodostumassa on 312 puskumoreenia, jotka muodostavat pohjois-etelä-suuntaisia kapeita selänteitä. Alueen länsiosan muodostumat koostuvat pelkästään niistä, vaikka reuna-alueella on muutama harju. Harjuja on yhteensä 161. Muita moreenimuodostumia ovat alueen 880 drumliinia ja 108 muuta muodostumaa, joihin sisältyy juomumoreeneja ja muita muodostumia (engl. Shear margin moraines).[1]
Drummiinit on kartoitettu ja mitattu ennen vuotta 2021. Drumliinien pituus vaihtelee suuresti välillä 71–5 907 metriä, keskiarvon ollessa 843 metriä, leveys vaihtelee 42–1 681 metriä keskiarvolla 278 metriä.[1]
Muodostumisteoria
Fennoskandian mannerjäätikkö alkoi täällä sulaa viimeistään 18 000 vuotta sitten (lyhennetään vs). Jäätikön eteläosissa on vaikuttanut Itämeren jäätikkövirta, joka oli alueen suurin. Siitä haarautui Saarenmaan yli Riian jäätikkövirta (engl. Riga Ice Stream), joka ilmaston lämpenemisen vuoksi pysähtyneenä oltuaan heräsi vanhimmalla dryaskaudella (18 000–15 000 vs) virtaamaan uudelleen. Ohentuneen jäätikön virtaamisiin on tällöin vaikuttanut maaston topografia ja jäätikkö onkin taipunut virtaamaan Vidzemen ylängön taakse. Tätä jäätikön osaa kutsutaan Zemgalen virtauskielekkeeksi (engl. Zemgale Ice Lobe).[1]
Koska sulavan jäätikön reuna on vetäytynyt alarinteeseen päin, on Pohjois-Liettuan reunamuodostuman ikä alaraja moreenimuodostumien iälle. Keski-Liettuan muodosuma on ajoitettu noin 13 100 vs. Alueen kaakkoispäässä kulkee Keski-Liettuan muodostumia, joiden ajoitus on 13 600 vs. Yleensä drumliinit muodostuvat kauempana (100–200 km) reunamuodostumista, joten Keski-Liettuan muodostuma on liian lähellä niitä. Voi olla niin, että muodostumat olivat jo olemassa, kun kummatkin reunamuodostumat ovat syntyneet.[1]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g Lamsters, Kristaps: Drumlins and related glaciogenic landforms of the Madliena Tilted Plain, Central Latvian Lowland. Bulletin of the Geological Society of Finland, 2012, 84. vsk, s. 45–57. Helsinki: Suomen geologinen seura. doi:10.17741/bgsf/84.1.004. ISSN 1799-4632. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 25.9.2021. (englanniksi)