Ero sivun ”Rauta(II)sulfidi” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Metalliopin perusteita, Jukka Karhula 2010 Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus |
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 194.136.236.138) ja palautettiin versio 19425983, jonka on tehnyt Jni Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon |
||
Rivi 27: | Rivi 27: | ||
Kauppatavarana rauta(II)sulfidi esiintyy yleensä valettuna tangoiksi tai mustina ohuina levyinä. Sitä käytetään [[keramiikka|keramiikassa]]. Kemiallisessa työskentelyssä sitä käytetään [[rikkivety|rikkivedyn]] valmistukseen.<ref name=Karamaki /> |
Kauppatavarana rauta(II)sulfidi esiintyy yleensä valettuna tangoiksi tai mustina ohuina levyinä. Sitä käytetään [[keramiikka|keramiikassa]]. Kemiallisessa työskentelyssä sitä käytetään [[rikkivety|rikkivedyn]] valmistukseen.<ref name=Karamaki /> |
||
Epäpuhtaissa teräksissä kuumahaurautta aiheuttaa usein raerajoille kalvoina jähmettyvä rikkiyhdiste rautasulfidi (FeS). |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
Nykyinen versio 23. syyskuuta 2021 kello 19.03
Rauta(II)sulfidi | |
---|---|
Tunnisteet | |
Muut nimet | Ferrosulfidi, rikkirauta |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
SMILES | [Fe+2].[S-2] |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | FeS |
Moolimassa | 87,910 g/mol |
Ulkomuoto | musta kiinteä aine |
Sulamispiste | 1 188 °C (1 461 K)[1] |
Kiehumispiste | hajoaa |
Tiheys | 4,7 g/cm3[1] |
Liukoisuus veteen | liukenematon[1] |
Rauta(II)sulfidi, ferrosulfidi eli rikkirauta (FeS) on raudan ja rikin muodostama kemiallinen yhdiste. Se on tummanharmaa tai musta metallikiiltoinen, kiinteä ja kiteinen aine[2], jonka tiheys on 4,7 g/cm3 ja sulamispiste noin 1 188°C[1].
Rauta(II)sulfidi ei liukene veteen, mutta se liukenee happoihin[1] ja reagoi niiden kanssa hieman rikkivetyä vapauttaen, esimerkiksi:
Rauta(II)sulfidia esiintyy luonnossa troiliittina pääasiassa meteoriiteissa.[3] Myös magneettikiisu muistuttaa sitä koostumukseltaan, mutta sen kiderakenteesta puuttuu rauta-atomeja.[4] Keinotekoisesti sitä valmistetaan kuumentamalla rauta- ja rikkijauheiden seosta[2], joka sisältää 4 paino-osaa rikkiä ja 7 paino-osaa rautaa. Kuumennettaessa nämä jauheet reagoivat keskenään runsaasti lämpöä vapauttaen muodostaen rauta(II)sulfidia:[5]
Kauppatavarana rauta(II)sulfidi esiintyy yleensä valettuna tangoiksi tai mustina ohuina levyinä. Sitä käytetään keramiikassa. Kemiallisessa työskentelyssä sitä käytetään rikkivedyn valmistukseen.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Haynes, William M. (toim.): CRC Handbook of Chemistry and Physics, s. 4-68. 97. painos. CRC Press, 2016. ISBN 9781439814628. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 19.12.2020). (englanniksi)
- ↑ a b c E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 289–290. Espoo: Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
- ↑ Otavan iso Fokus, 7. osa (Sv-Öö), s. 4293, art. Troiliitti. Otava, 1974. ISBN 951-1-01521-4.
- ↑ Pertti Virtaranta, Martti Hakala ym.: Suomalainen tietosanakirja, 5. osa (Käs-M), s. 317, art. Magneettikiisu. Espoo: Weilin & Göös, 1991.
- ↑ Eero Laaksovirta: Keskikoulun kemia, s. 14–15. Helsinki: Otava, 1972.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- PubChem: Ferrous sulfide (englanniksi)
- ChemBlink: Ferrous sulfide (englanniksi)