Ero sivun ”Ludvig Fabritius (eläinlääkäri)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
veljet
+
Rivi 27: Rivi 27:
* Ludvig Fabritius 70-vuotias, Turun Sanomat 25.4.1924
* Ludvig Fabritius 70-vuotias, Turun Sanomat 25.4.1924
* {{kirjaviite| Tekijä=Ilmari Heikinheimo| Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki }} Sivu 181.
* {{kirjaviite| Tekijä=Ilmari Heikinheimo| Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki }} Sivu 181.

=== Viitteet ===
{{Viitteet}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==

Versio 23. syyskuuta 2021 kello 11.28

Fabritius ajamassa rakasta Kirppu-orittaan 1900-luvun vaihteessa.

Ludvig Julius Wolfgang Fabritius (25. huhtikuuta 1854 Viipuri16. maaliskuuta 1933 Turku) oli suomalainen eläinlääkäri ja Turun Hippoksen perustajajäsen sekä pitkäaikainen puheenjohtaja.

Fabritiuksen vanhemmat olivat lehtori Johan Gabriel Fabritius ja Emilia Elisabeth Dannenberg. Hän opiskeli Tukholman eläinlääkintäinstituutissa 1873–1876 ja toimi sitten eläinlääkärinä Viipurin läänissä sekä opettajana Kurkijoen ja Mustialan maatalousoppilaitoksissa, ennen siirtymistään läänineläinlääkäriksi Turkuun 1887. Tästä virasta hän erosi vasta vuonna 1926.

Fabritiuksen tärkeimmät harrastukset olivat suomenhevosen jalostus ja raviurheilu. Hän valmensi vuosina 1887–1895 omistamaansa juoksijaori Kirppua moninkertaiseksi voittajaksi, ottaen 16 ensimmäistä ja 6 toista palkintoa. Kirppu voitti Fabritiuksen ajamana muun muassa Suuren orikilpailun neljästi peräkkäin vuosina 1888–1891.

Fabritius suoritti stipendiaattina 1883 zooteknillisiä opintoja Ruotsissa, Tanskassa, Englannissa, Skotlannissa, Ranskassa, Belgiassa, Saksassa ja Itävallassa perustettavaa Korkeasaaren eläintarhaa varten. Jo ennen Turun Hipposen perustamista vuonna 1894 Fabritius oli perustanut 1890 Suomen ensimmäisen hevosvakuutusyhtiön (vuodesta 1916 Turun Eläinvakuutusyhdistys), jonka puheenjohtajana hän myös toimi.

Fabritius kirjoitti ja julkaisi kirjoja sekä piti palstaa Turun Sanomissa otsikolla Maamies Fabritiusta tapaamassa. Hän oli lisäksi etevä viulisti, joka toimi Turun Soitannollisen Seuran puheenjohtajana. Hänen ensimmäinen puolisonsa vuodesta 1879 oli Wilhelmina Hagan (k. 1908) ja toinen vuodesta 1916 Aili Sigrid Bergh.

Fabritiuksen muistoksi on vuodesta 1987 lähtien järjestetty Metsämäen raviradalla kilpailu, joka nykyään tunnetaan nimellä L. Fabritius Memorial – Åbofemman.

Fabritiuksen veljiä olivat säveltäjä ja viulisti Ernst Fabritius, tähtitieteilijä Wilhelm Fabritius, pikakirjoituksen kehittäjänä tunnettu luutnantti August Fabritius ja kenraaliluutnantti Johannes Kristian Fabritius.[1]

Teoksia

  • Suomen ravisportin kalenteri (1883–1887)
  • Den finska hästen (1884)
  • Eläinsuojeluksesta ja kotieläinten hoidosta (1892, Tampereen Eläinsuojelusyhdistys)
  • Ravikilpailujen tarkotuksesta ja suomalaisen juoksijahevosen harjoittamisesta (1914)
  • Juoksijaori Kirppu jälkeläisineen (1927)

Lähteet

  • Kansallisbiografia (Viitattu 7.9.2011)
  • Liinaharja, suomenhevosen taival. (toim.) Pesonen Hannu, Hankimo Olavi, Pystynen Venla, Pesonen Riikka. Otava (2007)
  • Suomenhevonen 100 vuotta näyttelyluettelo
  • Ludvig Fabritius 70-vuotias, Turun Sanomat 25.4.1924
  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 181.

Viitteet

  1. Veli-Matti Autio: Fabritius (1600 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Aiheesta muualla