Ero sivun ”Vesanto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Lisätty tieto helluntaiseurakunnasta |
Ei lähdettä hassulle väitteelle että "nimi tulisi sanoista ”Ves anto” (=paljon vettä). Mainoshöpöä veks |
||
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
'''Vesanto''' on [[Suomi|Suomen]] [[kunta]], joka sijaitsee [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savon maakunnan]] länsiosassa, Keski-Suomen maakunnan vastaisella rajalla. Kunnassa [[väkiluku|asuu]] {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} ihmistä<ref name="vakilukuviite" /> ja sen pinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }} km<sup>2</sup>, josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }} km<sup>2</sup> on vesistöjä<ref name="pinta-ala" />. [[Väestötiheys]] on {{formatnum: {{Suomen kunta/väestötiheys|{{PAGENAME}} }} }} asukasta/km<sup>2</sup>. |
'''Vesanto''' on [[Suomi|Suomen]] [[kunta]], joka sijaitsee [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savon maakunnan]] länsiosassa, Keski-Suomen maakunnan vastaisella rajalla. Kunnassa [[väkiluku|asuu]] {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} ihmistä<ref name="vakilukuviite" /> ja sen pinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }} km<sup>2</sup>, josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }} km<sup>2</sup> on vesistöjä<ref name="pinta-ala" />. [[Väestötiheys]] on {{formatnum: {{Suomen kunta/väestötiheys|{{PAGENAME}} }} }} asukasta/km<sup>2</sup>. |
||
Nimistötutkimus tulkitsee kirkonkylän nimen johtuvan sen sijainnista Vesantojärven pohjoispäässä.<ref name="Suom.Paikannimikirja-s.500"/> Järven nimi pohjautuu sen itäpuolella sijaitsevan mäen nimeen Vesamäki. Vesamäki on esiintynyt myös kylännimenä (''Vesamäki'' 1695). Nimellä on haluttu kuvata mäen vesakkoisuutta. Muodostettaessa järvennimeä on käytetty alkuosan jatkeena johdinta ''-nto ~ -nko'', ja nimeen on sittemmin liitetty selventämään sana järvi.<ref name="Suom.Paikannimikirja-s.500"/> |
|||
== Maantiede == |
== Maantiede == |
||
| Rivi 37: | Rivi 37: | ||
==Historiaa== |
==Historiaa== |
||
Vaikka Vesanto tunnetaan osana Sisä-Savoa, oli Vesannon alue historiallisesti pitkään hämäläisten eränkävijöiden kalastus- ja metsästysseutua Ruotsin itärajan tuntumassa ([[Pähkinäsaaren rauha]] 1323). Myöhemmin alue oli osa |
Vaikka Vesanto tunnetaan osana Sisä-Savoa, oli Vesannon alue historiallisesti pitkään hämäläisten eränkävijöiden kalastus- ja metsästysseutua Ruotsin itärajan tuntumassa ([[Pähkinäsaaren rauha]] 1323). Myöhemmin alue oli osa Rautalammin emäpitäjää, josta Vesanto itsenäistyi omaksi kunnakseen 1871, ilman siihen myöhemmin liitettyjä kunnan etelä- ja lounaisosia. |
||
[[Vesannon kirkko]] on puinen ristikirkko, joka rakennettiin Mikko Karjalaisen johdolla lääninarkkitehti Carl Zieglerin suunnitelmien mukaan vuonna 1857. |
[[Vesannon kirkko]] on puinen ristikirkko, joka rakennettiin Mikko Karjalaisen johdolla lääninarkkitehti Carl Zieglerin suunnitelmien mukaan vuonna 1857. |
||
| Rivi 48: | Rivi 48: | ||
==Elinkeinoista== |
==Elinkeinoista== |
||
[[Kuva:Vesannon terveysasema - Simolantie 15 - Vesannon kk - Vesanto.jpg|pienoiskuva|290px|[[Vesannon terveysasema]] tarjoaa sosiaali-ja terveyspalveluja.]] |
[[Kuva:Vesannon terveysasema - Simolantie 15 - Vesannon kk - Vesanto.jpg|pienoiskuva|290px|[[Vesannon terveysasema]] tarjoaa sosiaali-ja terveyspalveluja.]] |
||
Vesanto on maatalousvaltainen kunta, jossa on viime vuosikymmeninä satsattu myös teollisuuteen. |
Vesanto on maatalousvaltainen kunta, jossa on viime vuosikymmeninä satsattu myös teollisuuteen. Sonkari Oy valmisti mehuja. Vesannolla valmistettiin Reino-tossuja, mutta ompelimo lopetettiin kannattamattomana vuonna 2013<ref>http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/reinojen-tekeminen-loppuu-vesannolla/1342438</ref> |
||
Vuonna 2015 kunnassa oli 592 työpaikkaa. Niistä 23,6 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 64,5 % palveluissa ja 10 % jalostuksessa. Palvelun osuus oli pienempi kuin koko maassa (75 %), ja alkutuotannon osuus suurempi kuin koko maassa (3 %).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html#?year=2017&active1=SSS&active2=588 | Nimeke = Kuntien avainluvut | Julkaisu = Tilastokeskus | Viitattu = 21.1.2018 }}</ref> |
Vuonna 2015 kunnassa oli 592 työpaikkaa. Niistä 23,6 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 64,5 % palveluissa ja 10 % jalostuksessa. Palvelun osuus oli pienempi kuin koko maassa (75 %), ja alkutuotannon osuus suurempi kuin koko maassa (3 %).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html#?year=2017&active1=SSS&active2=588 | Nimeke = Kuntien avainluvut | Julkaisu = Tilastokeskus | Viitattu = 21.1.2018 }}</ref> |
||
Versio 21. syyskuuta 2021 kello 12.17
| Vesanto | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjois-Savon maakunta |
| Seutukunta | Sisä-Savon seutukunta |
| Kuntanumero | 921 |
| Hallinnollinen keskus | Vesannon kirkonkylä |
| Perustettu | 1871[1] |
| Kokonaispinta-ala |
569,81 km² 200:nneksi suurin 2022 [2] |
| – maa | 422,63 km² |
| – sisävesi | 147,18 km² |
| Väkiluku |
1 893 263:nneksi suurin 31.12.2023 [3] |
| – väestötiheys | 4,48 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 [4] |
| – 0–14-v. | 9,1 % |
| – 15–64-v. | 48,5 % |
| – yli 64-v. | 42,4 % |
| Äidinkieli | 2022 [5] |
| – suomenkielisiä | 98,4 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,1 % |
| – muut | 1,5 % |
| Kunnallisvero |
9,20 % 102:nneksi suurin 2024 [6] |
| Kunnanjohtaja | Sanna Kauvosaari[7] |
| Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
| 2017–2021[8] • Kesk. • SDP • Ps. • Kok. |
13 4 3 1 |
| www.vesanto.fi | |
Vesanto on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan länsiosassa, Keski-Suomen maakunnan vastaisella rajalla. Kunnassa asuu 1 893 ihmistä[3] ja sen pinta-ala on 569,81 km2, josta 147,18 km2 on vesistöjä[2]. Väestötiheys on 4,48 asukasta/km2.
Nimistötutkimus tulkitsee kirkonkylän nimen johtuvan sen sijainnista Vesantojärven pohjoispäässä.[9] Järven nimi pohjautuu sen itäpuolella sijaitsevan mäen nimeen Vesamäki. Vesamäki on esiintynyt myös kylännimenä (Vesamäki 1695). Nimellä on haluttu kuvata mäen vesakkoisuutta. Muodostettaessa järvennimeä on käytetty alkuosan jatkeena johdinta -nto ~ -nko, ja nimeen on sittemmin liitetty selventämään sana järvi.[9]
Maantiede
Vesannon naapurikuntia ovat Keitele, Konnevesi, Rautalampi, Tervo, Viitasaari ja Äänekoski. Näistä Rautalampi, Tervo ja Keitele ovat Pohjois-Savoa kuten Vesantokin, muut Keski-Suomea.
Vesannon Natura-kohteita ovat Keiteleen Listonniemi ja Humalasuo.[10]
Kyliä
Vesannon kunnan kyliä ovat Ahveninen, Harinkaa, Horonkylä, Kuuslahti, Järvenpää, Niinivesi, Närhilä, Oinaskylä, Sonkari, Tiitilänkylä, Vesamäki ja Vesijärvi.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Vesannolla oli 2 094 asukasta, joista 840 asui taajamassa, 1 229 haja-asutusalueilla ja 25:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Vesannon taajama-aste on 40,6 %.[11] Kunnassa on vain yksi taajama, Vesannon kirkonkylä.[12]
Historiaa
Vaikka Vesanto tunnetaan osana Sisä-Savoa, oli Vesannon alue historiallisesti pitkään hämäläisten eränkävijöiden kalastus- ja metsästysseutua Ruotsin itärajan tuntumassa (Pähkinäsaaren rauha 1323). Myöhemmin alue oli osa Rautalammin emäpitäjää, josta Vesanto itsenäistyi omaksi kunnakseen 1871, ilman siihen myöhemmin liitettyjä kunnan etelä- ja lounaisosia.
Vesannon kirkko on puinen ristikirkko, joka rakennettiin Mikko Karjalaisen johdolla lääninarkkitehti Carl Zieglerin suunnitelmien mukaan vuonna 1857.
Vesannon väkiluku saavutti huippunsa toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä, ylittäen 5000. Siitä väkiluku on pienentynyt alle puoleen; toisaalta Vesannon runsas kesäasutus ja seudun luontoarvoja hyödyntävät matkailupalvelut ja kesätapahtumat vilkastuttavat merkittävästi koko kuntaa loma-aikoina. Vapaa-ajan asuntoja kunnassa on 802.
Hallinto
Vesannon kunnanjohtaja on vuodesta 2019 Sanna Kauvosaari. Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista kolmetoista on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[8]
Elinkeinoista
Vesanto on maatalousvaltainen kunta, jossa on viime vuosikymmeninä satsattu myös teollisuuteen. Sonkari Oy valmisti mehuja. Vesannolla valmistettiin Reino-tossuja, mutta ompelimo lopetettiin kannattamattomana vuonna 2013[13]
Vuonna 2015 kunnassa oli 592 työpaikkaa. Niistä 23,6 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 64,5 % palveluissa ja 10 % jalostuksessa. Palvelun osuus oli pienempi kuin koko maassa (75 %), ja alkutuotannon osuus suurempi kuin koko maassa (3 %).[14]
Vuonna 2015 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Vesannon osuuspankki ja marjoja käsittelevä Toripiha oy.[15]
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Seurakunnat
-
Vesannon kirkko (1857). -
Vesannon ortodoksinen tsasouna nousi jälleenrakennusaikana (1960) valtion varoin.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista Vesannon alueella toimii Niiniveden seurakunta, joka syntyi vuoden 2020 alussa, kun entiset Vesannon seurakunta ja Tervon seurakunta yhdistyivät.[17]
Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Vesannolla toimii Vesannon helluntaiseurakunta.[18]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Vesannon alueella toimii Rautalammin ortodoksinen seurakunta.[19]
Koulutus
Kunnassa on yhtenäiskoulu, johon kuuluvat esikoulu ja Kirkonkylän koulu ja kunnan kokoon nähden varsin elinvoimainen lukio. Vesannon lukion opiskelijoista merkittävä osa tulee yli kuntarajojen. Kaikilla kirkonkylällä sijaitsevilla koulurakennuksilla on kasviaiheiset nimet: Esikoulu on Esikko, entinen ala-aste on Lemmikki, entinen yläaste on Vanamo, laboratorio on nimeltään Keltamo ja liikuntahalli on nimeltään Pillike. Ahvenisen kyläkoulu lakkautettiin vuonna 2014 oppilaiden vähyyden vuoksi, ja oppilaat siirrettiin kirkonkylän kouluun.
Kulttuuri
-
Vesannon kunnankirjasto. -
Vesannon torpparimuseo.
Vesanto on kautta historiansa tunnettu musiikkipitäjänä, mitä kunnan vaakunakin kuvastaa, aiheenaan nuottiviivasto. Kunta on tunnettu mm. kuoroharrastajistaan. Vesannolla on myös järjestetty vuosikymmenten saatossa runsain mitoin erilaisia musiikkitapahtumia, joista tunnetuimpiin lukeutuvat Sahansoiton SM-kilpailut sekä Savon pop- ja rock-sceneä elävöittäneet kotimaan huippuartistien konsertit Asinsalmen lavalla 1960-luvulla ja Niiniveden Nuorisoseurantalolla 1980-luvulla. Nykyisin Vesannolla järjestetään vuosittain mm. koululaisten musiikkikilpailu, Reiska-MM turnaus ja Soitinmenot-musiikkitapahtuma.
Ruokakulttuuri
1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Vesannon perinneruoaksi valittiin imelletty puolukkapuuro, nauriin keitinliemestä, kermasta ja ohrajauhoista keitettävä ”riepoliemi” sekä naurishaudikkaat.[20] Myöhemmin samalla vuosikymmenellä Vesannon pitäjäruoiksi nimettiin tohraperu eli peruna-sianlihamuhennos sekä imellyspuuro.[21]
Tunnettuja vesantolaisia
- Matti Hintikka, kuvataiteilija ja taidegraafikko
- Helka Hynninen, laulaja
- Kalervo Hämäläinen, säveltäjä ja musiikkivaikuttaja
- Leena Lehtolainen, kirjailija
- Optatus Lyytinen (1832–1903), kansanrunoilija
- Jarmo Mäkelä, urheiluvaikuttaja (Suomen Urheiluliiton entinen huippu-urheilujohtaja ja nykyinen toimitusjohtaja)
- Olli Nuorto, kirjailija ja kääntäjä
- Jari Nuutinen, saappaanheittäjä (maailmanmestari 1993 ja 1997)
Eräiden tietojen mukaan Yhdysvaltain entisen presidentin George W. Bushin esi-isä Mauno Antinpoika olisi ollut vesantolainen.[22]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Vesanto lyhyesti Vesannon kunta. Viitattu 31.10.2007.
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Kunnanhallitus - Vesanto www.vesanto.fi. Viitattu 27.6.2019.
- ↑ a b Kuntavaalit 2017, Vesanto Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ a b Sirkka Paikkala (SP): Vesanto (s. 500) Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 26.7.2021.
- ↑ Natura 2000 -alueet Pohjois-Savossa (myös linkitetyt aluekohtaiset sivut) Ympäristö.fi. Viitattu 13.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
- ↑ http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/reinojen-tekeminen-loppuu-vesannolla/1342438
- ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 21.1.2018.
- ↑ Alueen Vesanto yhteisöverotiedot Yle. 1.11.2016. Viitattu 13.1.2018. (toimialakuvaukset ko. yritysten kotisivuilta)
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
- ↑ Niiniveden seurakunta aloittaa 1.1.2020 Tervon seurakunta. Viitattu 1.12.2020.
- ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 7.9.2021.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/rautalammin-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 144. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
- ↑ Bushin esi-isä oli ehkä Savosta Ruotsiin päätynyt metsäsuomalainen hs.fi.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vesanto Wikimedia Commonsissa
- Vesannon kunnan kotisivut
- Tilastokeskus - Vesannon avainluvut
- http://bootthrowing.com/online/etusivu/
| ||||||||||