Ero sivun ”Muhammad al-Bukhari” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
| Rivi 51: | Rivi 51: | ||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
* {{Kirjaviite|Tekijä=Berg, Herbert|Nimeke=The Development of Exegesis in Early Islam. The Authenticity of Muslim Literature from the Formative Period|Vuosi=2000|Sivu=|Julkaisija=Routledge|Isbn=978-0-4155-5416-9}} |
|||
=== Viitteet === |
|||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
Versio 20. syyskuuta 2021 kello 21.54
| Muhammad ibn Ismail al-Bukhari | |
|---|---|
| arab. محمد بن اسماعيل البخاري | |
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. heinäkuuta 810 Buhara, Transoksiana (Uzbekistan) |
| Kuollut | 1. syyskuuta 870 Khartank, lähellä Samarkandia |
| Kansalaisuus | Persialainen |
| Ura | |
| Uskontokunta | Sunnalaisuus |
| Kirkollinen arvonimi |
Imam al-Bukhari Amir al-Mu'minin fi al-Hadith |
| Vaikutus |
Ahmad ibn Hanbal Ali ibn al-Madini Yahya ibn Ma'in Ishaq Ibn Rahwayh |
| Teokset | Sahih al-Bukhari |
.jpg)
Muḥammad ibn Ismā'īl al-Bukhari (arab. أبو عبد الله محمد بن إسماعيل بن إبراهيم بن المغيرة بن بردزبه الجعفي البخاري; 810 – 870) oli persialainen imaami ja hadith -mestari. [1][2][3] Hän edusti opillisesti shafi'i -koulukuntaa ja laati hadith -kokoelmista arvostetuimman, nimeltään Sahih al-Bukhari eli "luotettava buharalainen".[4] Toinen hänen kirjoittamansa kirja on Al-Adab al-Mufrad.[5]
Orientalisti Joseph Schachtin mukaan imaami al-Shafi'in toimesta 800-luvulla sunna eli jumalan tahdon mukainen elämä alettiin liittää profeetta Muhammedin elämäntapaan, joka liitettiin islamilaiseksi oikeuslähteeksi. Tämän jälkeen alettiin kerätä tarinoita, jotka kertoivat siitä. Keräystyön tuloksia olivat lukuisat Muhammedin sunnaa esittelevät hadith-kokoelmat. Niistä Malik ibn Anasin nimissä oleva Muwatta oli varhaisin. Ensimmäinen aiheen mukaan järjestetty kokoelma oli Sahih al-Bukhari. Se hyväksyttiin 1000-luvulla sunni-islamin kuuden arvovaltaisimman kokoelman (kutub al-sittah) joukkoon.
Kerrotaan, että nykyisen Uzbekistanin alueella Buharassa syntynyt imaami aloitti Muhammedista kertovien hadithien kokoamisen 16-vuotiaana kiertäen elämänsä aikana Khorasanin, Irakin, Egyptin, Hijazin ja Syyrian. Hänen sanotaan keränneen 600 000 tarinaa Profeetasta, joista hän valitsi kokoelmiinsa 7563, joita piti luotettavina (niitä on 2230 tai toisen tiedon mukaan 2600 ilman kaksoiskappaleita).[4][6] Ayaan Hirsi Alin mukaan sotilaalliset aiheet hallitsevat al-Bukharin kokoelmaa: tarinoista 400 kertoo Muhammedin ryöstöretkistä ja 80 antaa ohjeita saaliin jakamisesta.[7] Tarinan mukaan al-Bukhari joutui elämänsä ehtoolla mutaliziittien vainoamaksi ja pakeni Samarkandiin, missä kuoli.
Arviointia
Hadithien historiallinen epäluotettavuus alkoi valjeta länsimaisille tutkijoille vasta myöhään. Ensimmäinen, joka kiinnitti asiaan huomiota, oli saksalainen orientalisti Gustav Weil vuonna 1843. Hän analysoi Sahih al-Bukharia ja katsoi, että siitä hyvinkin puolet oli pelkästään poliittisiin tarkoituksiin tehtyä propagandaa.[8] Myös al-Bukharin historiallisuutta on epäilty kokoelman tekijänä, sillä yhden ihmisen on mahdoton elämänsä aikana koota 600 000 tarinaa ja arvioida ne. Onkin epäilty, että "al-Bukhari" olisi buharalaisen työryhmän käyttämä nimimerkki.
Katso myös
Lähteet
- Berg, Herbert: The Development of Exegesis in Early Islam. The Authenticity of Muslim Literature from the Formative Period. Routledge, 2000. ISBN 978-0-4155-5416-9.
Viitteet
- ↑ Salaahud-Deen ibn ʿAlee ibn ʿAbdul-Maujood: The Biography of Imam Bukhaaree. Riyadh: Darussalam, 2005. ISBN 9960969053. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Paula Kay Bourgoin: Bukhari, s. 112. Encyclopedia of World Biography: Gale, 1998. Teoksen verkkoversio.
- ↑ David Marshall Lang: Bukhari, s. 33. A Guide to Eastern Literatures: , 1971. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik), s. 1043 (x107). Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Al-Adab al-Mufrad
- ↑ R.G.Hoyland: Seeing islam as other saw it. A survey and evaluation of Christian, Jewish and Zoroastrian writings on early Islam, s. 38. The Darwin Press, 1997.
- ↑ Ayaan Hirsi Ali: Harhaoppinen, s. 78. Scanri, 2016.
- ↑ Berg, H.: The Development of Exegesis in Early Islam, s. 9. Routledge, 2000.