Ero sivun ”Myyrä (animaatiohahmo)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Johdantoon sananen kirjoista ja suomen tilanteesta. Leipätekstiin maininta ääninäyttelijästä (Milerin tytär).
Rivi 31: Rivi 31:


=== Kunnianosoituksia ===
=== Kunnianosoituksia ===
Vuonna 2011 yhdysvaltalainen [[astronautti]] [[Andrew J. Feustel]] otti Myyrä-[[Pehmolelu|pehmolelun]] avaruuteen. [[NASA|NASAn]] tiukkojen turvallisuusvaatimusten vuoksi lelua piti muokata ja testata, ennen kuin se hyväksyttiin lennolle. Miler lähetti Feustelille omistuskirjoituksella varustetun ''Myyrä ja raketti'' -kirjan.<ref name=":0" /> Kun Prahassa järjestettiin [[yleisurheilun sisäratojen Euroopan-mestaruuskilpailut]] vuonna 2015, Myyrä toimi kisojen maskottina.<ref name="Kagui" />
Vuonna 2011 yhdysvaltalainen [[astronautti]] [[Andrew J. Feustel]] otti Myyrä-[[Pehmolelu|pehmolelun]] [[STS-134]]-[[avaruuslento|avaruuslennolle]]. Hän oli kuullut hahmosta tšekkitaustaiselta vaimoltaan. Feustelin tavoitteena oli lisätä lasten kiinnostusta [[Tiede|tieteeseen]] ja [[Avaruus|avaruuteen]].<ref>[https://www.czechcenter.org/blog/10th-anniversary-of-krtek-in-space 10th Anniversary of Krtek in Space]. ''Czech Center Museum Houston'', 5.3.2021. Viitattu 19.9.2021. {{en}}</ref> [[NASA|NASAn]] tiukkojen turvallisuusvaatimusten vuoksi lelua piti muokata ja testata, ennen kuin se hyväksyttiin lennolle.<ref name=":0" /> Kuultuaan Feustelin suunnitelmista Miler lähetti hänelle postikortin ja ''Myyrä ja raketti'' -kirjan.<ref>[https://www.czechcenter.org/blog/2020/4/23/the-history-of-krtek-the-little-mole The History of Krtek (The Little Mole)]. ''Czech Center Museum Houston'', 23.4.2020. Viitattu 19.9.2021. {{en}}</ref>

Prahassa järjestettiin [[yleisurheilun sisäratojen Euroopan-mestaruuskilpailut]] vuonna 2015. Myyrä toimi kisojen maskottina.<ref name="Kagui" />


== Hahmo ja teemat ==
== Hahmo ja teemat ==

Versio 19. syyskuuta 2021 kello 20.09

Tämä artikkeli kertoo tšekkiläisestä animaatiohahmosta. Disneyn animaatiohahmosta kerrotaan artikkelissa Myyrä (Nalle Puh).
Myyrä iloitsee uusista housuistaan.

Myyrä (tšek. Krtek) on tšekkiläisen animaattorin ja kuvittajan Zdeněk Milerin tunnetuin animaatiohahmo. Hahmo sai alkunsa 1956, kun Mileriltä tilattiin kankaan valmistamisesta kertova lasten opetuselokuva. Kuinka myyrä sai housut ilmestyi 1957 ja sai myönteisen vastaanoton. Sarjan toinen osa Myyrä ja auto ilmestyi 1963, minkä jälkeen Miler teki uusia animaatioita säännöllisesti, jopa useamman vuodessa. Vuodesta 1989 alkaen reaalisosialismi päättyi Tšekkoslovakiassa, ja Myyrä-oheistuotteista muodostui menestyksekäs liiketoiminta. Viimeinen Myyrä-elokuva ilmestyi 2002.

Myyrä on pieni ja iloinen kontiainen, joka mielellään tutustuu uusiin asioihin. Hahmo puhuu hyvin vähän, mutta ilmaisee itseään erilaisin sanattomin huudahduksin sekä nauramalla ja itkemällä. Sarjan ensimmäisissä osissa Myyrä tutustuu uuteen teknologiaan. Myöhemmin animaatiot alkoivat keskittyä erilaisiin arjen ilmiöihin ja vastoinkäymisiin, joista Myyrä kekseliäisyytensä avulla selviää. Tärkeässä roolissa ovat tunteet, joiden tunnistamiseen ja hallitsemiseen lapset saavat Myyrän seikkailuista esimerkkiä. Myös luonnonsuojelu on toistuva teema.

Myyrä-animaatioita on sovitettu kirjoiksi, joita on suomeksi julkaistu yhteensä 16. Ensimmäinen suomennos ilmestyi jo 1959. Yleisradio alkoi esittää Myyrä-animaatioita 1974.

Historia

Tausta

Ensimmäiset tšekkoslovakialaiset animaatiot tehtiin jo maailmansotien välisenä aikana. Toisen maailmansodan päätyttyä elokuvateollisuus kansallistettiin 1945, ja seuraavina vuosina maa siirtyi sosialismiin. Animaatioala sai valtiolta huomattavaa tukea, ja tšekkoslovakialaiset animaattorit herättivät myönteistä huomiota ulkomailla. Kylmän sodan vuoksi idän ja lännen välinen kulttuurivaihto oli kuitenkin vähäistä.[1]

Josif Stalin kuoli 1953. Itä-Euroopan yhteiskunnat alkoivat sen jälkeen avautua ja tavoitella aiempaa tiiviimpää yhteistyötä muun maailman kanssa. Omavaraisuuden sijaan alettiin korostaa lännen saavuttamista ja ohittamista sekä talouden että taiteiden saralla. Sosialistista, vallankumouksellista kulttuuria alettiin viedä ulkomaille taiteen voimalla. Tšekkoslovakiasta tuli animaation saralla Itä-Euroopan johtava valtio, jonka saavutukset tunnettiin myös Länsi-Euroopassa.[1]

Tšekkiläinen Zdeněk Miler oli tehnyt animaatioita jo ennen Myyrää, josta tuli hänen suosituin luomuksensa. Milerin varhaiset animaatiot olivat korostetun opettavaisia ja ideologisia, ja ne tähtäsivät uuden sosialistisen sukupolven kasvattamiseen. Niihin verrattuna Myyrä oli maanläheisempi ja samaistuttavampi hahmo.[1]

Sarjan synty ja vaiheet

Myyrä-hahmo syntyi tilaustyönä 1956, jolloin Mileriltä tilattiin vaateteollisuuden toiminnasta kertova lastenelokuva.[1] Aiheeseen heijastuivat Tšekkoslovakian asema Itä-Euroopan koneenrakennuksen edelläkävijänä sekä 1950–1960-lukujen teknologia- ja tulevaisuususko. Samankaltaiset teemat esiintyivät myös itäsaksalaisessa Nukkumatti-sarjassa, joka Myyrää korostuneemmin esitteli uusinta teknologiaa. Tšekin historiasta väitelleen Riikka Palonkorven mukaan ”Myyrästä muodostui kuitenkin Nukkumattia moniulotteisempi ja ajattomampi hahmo”.[1] Ihmishahmojen sijaan Miler päätti tehdä päähenkilöistään eläimiä. Tärkeä esikuva Disney, joka oli 1930-luvulta saakka ollut se filmistudio, johon muiden animaatioelokuvia verrattiin. Erityisen paljon vaikutusta lienee ollut vuonna 1942 ilmestyneellä Bambilla, joka määritteli eläinanimaation standardit vuosikymmeniksi.[1] Omien sanojensa mukaan Miler keksi Myyrä-hahmon kävelyllä, kun hän kompastui myyrän kasaamaan kumpareeseen.[2]

Sarjan ensimmäinen elokuva Kuinka Myyrä sai housut valmistui 1957 ja vietiin heti myös länteen.[1] Venetsian elokuvajuhlilla se voitti parhaan alle 7-vuotiaille suunnatun opettavaisen elokuvan palkinnon.[3] Seuraava elokuva, Myyrä ja auto, ilmestyi kuusi vuotta myöhemmin.[2] Uusia elokuvia ilmestyi sen jälkeen säännöllisesti, ja Myyrästä tuli hyvin suosittu sekä itäblokissa että sen ulkopuolella.[1] Ensimmäisessä elokuvassa oli kertojaääni,[2] mutta myöhemmät osat olivat lähes tyystin vailla puhetta Myyrän lausuessa silloin tällöin yksittäisiä sanoja. Päätös oli tuottajien, ei Milerin. Sanattomuus teki ennakkosensuurista tarpeetonta, ja toisaalta eloisa kuvakerronta riitti juonen kuljettamiseen. Koska elokuvissa ei ollut dialogia, niitä oli helppo viedä ulkomaille. Tšekkoslovakiassa Myyrän TV-esityksistä tuli ylisukupolvinen kokemus.[1]

Tšekkoslovakiassa koettiin 1960-luvulla lyhytaikainen vapautuminen, niin sanottu Prahan kevät, joka päättyi Neuvostoliiton miehitykseen elokuussa 1968. Sensuuri ensin höltyi ja sen jälkeen kiristyi taas. Tämä heijastui Myyrä-elokuvien sisältöön, joka keskittyi yhä enemmän arkipäiväisiin aiheisiin. Yksinomaan vuonna 1969 ilmestyi neljä Myyrä-elokuvaa. Palonkorpi arvioi, että ”Myyrän tavoitteena oli tuottaa turvallisuudentunnetta ja jatkuvuutta epävarmassa tilanteessa”.[1] 1970-luvulla Tšekkoslovakiassa tuotettiin selvästi Myyrää yhteiskunnallisempia ja kriittisempiä lastenelokuvia. Esimerkiksi Rosvo-Rudolfin tekijä Radek Pilar joutui valtaapitävien silmätikuksi. Milerillä ei tiettävästi ollut vastaavia ongelmia, sillä Myyrä pysyttäytyi politiikan ulkopuolella. Toisaalta Miler oli kommunistisen puolueen jäsen, mikä antoi hänelle tavallista suuremman taiteellisen vapauden.[1]

Myyrän suosion ansiosta Miler tienasi hyvin jo sosialismin vuosina. Reaalisosialismin päätyttyä 1989 valtion tuki taiteelle väheni, eikä markkinataloudessa ollut animaatioelokuville entisen veroista kysyntää. Käsin tehty animaatio pitkälti korvautui tietokoneanimaatiolla. Tšekkoslovakian piirroselokuvateollisuuden taantumisesta huolimatta Myyrä säilytti suosionsa. Milerin viimeinen Myyrä-elokuva valmistui 2002.[1]

Sosialismin lakkauttamisen myötä Myyrä-oheistuotteista tuli rahakasta liiketoimintaa, ja Prahassa niitä myydään turisteille matkamuistoiksi. Miler kuoltua marraskuussa 2011[4] perikunta alkoi riidellä Myyrän oikeuksista. Milerin tyttärentytär sopi kiinalaisen CCTV-kanavan kanssa uusien Myyrä-jaksojen tuottamisesta. Tšekkiläis-kiinalainen yhteistuotanto ”Myyrä ja panda” sai Tšekissä ristiriitaisen vastaanoton, sillä alkuperäisten elokuvien ihailijoiden mielestä se oli kehno ja politisoitunut. Vuosikausia jatkunut oikeuskiista päättyi 2019, kun Prahan korkein oikeus päätti, ettei Milerin tyttärentyttärellä ollut oikeutta lisenssiin.[2]

Kunnianosoituksia

Vuonna 2011 yhdysvaltalainen astronautti Andrew J. Feustel otti Myyrä-pehmolelun STS-134-avaruuslennolle. Hän oli kuullut hahmosta tšekkitaustaiselta vaimoltaan. Feustelin tavoitteena oli lisätä lasten kiinnostusta tieteeseen ja avaruuteen.[5] NASAn tiukkojen turvallisuusvaatimusten vuoksi lelua piti muokata ja testata, ennen kuin se hyväksyttiin lennolle.[2] Kuultuaan Feustelin suunnitelmista Miler lähetti hänelle postikortin ja Myyrä ja raketti -kirjan.[6]

Prahassa järjestettiin yleisurheilun sisäratojen Euroopan-mestaruuskilpailut vuonna 2015. Myyrä toimi kisojen maskottina.[7]

Hahmo ja teemat

Tiedosto:Wuppertal Langerfeld - Katholische Grundschule Windthorststraße 05 ies.jpg
Myyrää esittävä maalaus saksalaisen koulun seinällä.

Tarinoiden päähenkilö on Myyrä-niminen maamyyrä eli kontiainen.[1][8] Lähes sokeasta esikuvastaan poiketen piirroselokuvien Myyrällä on isot silmät. Se on luonteeltaan kiltti, utelias ja kekseliäs. Sillä on paljon ystäviä, mutta se on ajattelussaan ja toimissaan itsenäinen. Myyrä nauraa ja itkee mutta puhuu vain yksittäisiä sanoja.[1] Hahmon ääninäyttelijöinä toimivat Milerin tyttäret.[7] Yleisin repliikki on tšekinkielinen tervehdys ”ahoj”.[2] Tunnetiloja korostetaan sanattomilla huudahduksilla sekä musiikilla, joka sävellettiin varta vasten Myyrä-animaatioita varten ja suunniteltiin tukemaan tarinaa.[2]

Myyrä-elokuvissa on hyvin vähän dialogia, ja kerronta tapahtuu lähinnä kuvallisesti. Milerin varhaisemmista töistä poiketen Myyrän seikkailut eivät ole avoimen poliittisia, vaan ne pyrkivät kuvaamaan realistisesti lasten jokapäiväistä kokemusmaailmaa. Elokuvien keskeisiä teemoja ovat yhteistyön merkitys sekä erilaiset arjen ongelmat ja riidat, joihin Myyrä etsii ja löytää ratkaisun. Toisinaan Myyrä joutuu reflektoimaan omia virheitään ja selviytymään surun ja häpeän kaltaisista tunteista, joten lapset voivat elokuvien kautta oppia erilaisten tunteiden tunnistamista ja niiden kanssa pärjäämistä. Alkupään elokuvissa Myyrä tutustuu teknologiaan ja uusiin keksintöihin: vaatteiden valmistukseen, autoihin ja avaruusraketteihin. Myöhemmissä elokuvissa aiheet ovat arkisempia, ja Myyrä esimerkiksi käy eläintarhassa ja katselee televisiota. Vuonna 1984 valmistuneessa Myyrä ja uni -elokuvassa on sarjalle poikkeuksellisesti fantasiaelementtejä.[1]

Yhteiskunnallisia teemoja on Myyrässä melko vähän, eikä elokuvilla ole johdonmukaista agendaa. Myyrä ei puolusta eikä arvostele sosialismia.[1] Joidenkin elokuvien teemana on luonnonsuojelu,[1] ja niissä kritisoidaan luonnon tuhoamista kaupunkien tieltä.[2] Reaalisosialismin romahdettua keskeiseksi aiheeksi nousivat erilaiset perustarpeet.[1]

Palonkorven mukaan Myyrän teemat ”ovat suuressa määrin yleismaailmallisia. Ne eivät ole sidottuja kulttuuriin, paikkaan eivätkä merkittävästi edes aikaan. Tässä näkyy myös yksi merkittävistä eroista Myyrä-animaatioiden ja Disneyn tuotannon välillä. Siinä missä tšekkoslovakialainen Myyrä keskittyi tunteisiin, Disney korosti eeppistä kertomusta, hyvän ja pahan kohtaamista. Myyrässä erityisen pahantahoiset hahmot puuttuvat. Kyseessä on korkeintaan ajattelemattomuus ja virheetkin ovat inhimillisiä.”[1]

Luettelo Myyrä-animaatioista

Kaksi ensimmäistä Myyrä-animaatiota ovat 10–15 minuutin mittaisia lyhytanimaatioita. Vuosina 1966–1975 ja 1995–2002 tehdyt ovat pääasiassa viidestä kahdeksaan minuutin mittaisia. Vuosina 1982–1994 tehdyt lyhytelokuvat ovat pitempiä, noin puolen tunnin pituisia.

Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Valmistusvuosi
Kuinka Myyrä sai housut Jak krtek ke kalhotkám přišel 1957
Myyrä ja auto Krtek a autíčko 1963
Myyrä ja raketti Krtek a raketa 1966
Myyrä ja radio Krtek a tranzistor 1968
Myyrä ja vihreä tähti Krtek a zelená hvězda 1969
Myyrä ja purukumi Krtek a žvýkačka 1969
Myyrä eläintarhassa Krtek v Zoo 1969
Myyrä puutarhurina Krtek zahradníkem 1969
Myyrä ja siili Krtek a ježek 1970
Myyrä ja tikkukaramelli Krtek a lízátko 1970
Myyrä ja televisio (myös Myyrä ja TV) Krtek a televizor 1970
Myyrä ja sateenvarjo Krtek a paraplíčko 1971
Myyrä maalarina (myös Myyrä taiteilijana) Krtek malířem 1972
Myyrä ja tulitikut Krtek a zápalky 1974
Myyrä ja musiikki Krtek a muzika 1974
Myyrä ja puhelin Krtek a telefon 1974
Myyrä kemistinä Krtek chemikem 1974
Myyrä ja matto Krtek a koberec 1974
Myyrä kelloseppänä Krtek hodinářem 1974
Myyrän joulu Krtek o Vánocích 1975
Myyrä valokuvaajana Krtek fotografem 1975
Myyrä ja muna Krtek a vejce 1975
Myyrä ja maansiirtokone Krtek a buldozér 1975
Myyrä erämaassa Krtek na poušti 1975
Myyrä karnevaaleilla Krtek a karneval 1975
Myyrä kaupungissa (myös Myyrä ja kivinen metsä) Krtek ve městě 1982
Myyrä ja uni Krtek ve snu 1984
Myyrä lääkettä etsimässä Krtek a medicína 1987
Myyrä filmitähtenä Krtek filmová hvězda 1988
Myyrä ja kotka Krtek a orel 1992
Myyrä ja kello Krtek a hodiny 1994
Myyrä ja hiili Krtek a uhlí 1995
Myyrä ja ystävyys Krtek a kamarádi 1995
Myyrä ja retki Krtek a víkend 1995
Myyrä ja robotti Krtek a robot 1995
Myyrä ja syntymäpäivät Krtek a oslava 1995
Myyrä ja ankanpoikaset Krtek a kachničky 1995
Myyrä ja metro Krtek a metro 1997
Myyrä ja sienet Krtek a houby 1997
Myyrä ja hiiri Krtek a myška 1997
Myyrä ja pikku jänis Krtek a zajíček 1997
Myyrä ja jänisperhe Krtek a maminka 1997
Myyrä ja tulva Krtek a potopa 1997
Myyrä ja lumiukko Krtek a sněhulák 1998
Myyrä ja loma Krtek a dovolená 1998
Myyrä ja huilu Krtek a flétna 1999
Myyrä ja kaivo Krtek a pramen 1999
Myyrä ja kuva Krtek a šťoura 1999
Myyrä ja pääskynen Krtek a vlaštovka 2000
Myyrä ja pieni kala Krtek a rybka 2000
Myyrä ja sammakko Krtek a žabka 2002

Myyrä-animaatiot Suomessa

Kuva myyrästä ja sateenvarjosta VR:n junavaunun kyljessä.

Suomessa Myyrä-animaatioita on näytetty televisiossa 1970-luvulta eteenpäin. Ensimmäisen kerran Myyrää esitettiin Yle TV2:n ruotsinkielisissä lastenohjelmissa syksyllä 1974. FST näytti uusia jaksoja vuosina 1976 ja 1979. Uusintoja näytettiin vuosina 1979–1982 ja 1988. Suomenkielisenä sarjan näytti Yle TV1 kesällä 1975. Se uusittiin vuosina 1979–1980 ja 1999–2001.[9]

Myyrä-tarinoita julkaistiin ensimmäisen kerran VHS-kasettina vuonna 1986[10] ja sitten 1990–2000-luvuilla. DVD-levyinä Myyrä ilmestyi 2000-luvulta lähtien. Myyrä-animaatioiden pituus vaihtelee, ja animaatiojulkaisut voivat sisältää joko pari tarinaa tai useita lyhyitä kertomuksia. Samoja tarinoita on useilla erinimisillä julkaisuilla ja VHS-kaseteilla ilmestyneitä tarinoita on julkaistu uudelleen DVD-muodossa.[11]

Luettelo DVD-julkaisuista

DVD:n nimi Vuosi Elokuvat Kansikuva
Myyrän seikkailut 1 2003
  • Myyrä puutarhurina
  • Myyrä ja sateenvarjo
  • Myyrä ja purukumi
  • Myyrä ja vihreä tähti
  • Myyrä ja tikkukaramelli
  • Myyrä eläintarhassa
  • Myyrä ja radio
  • Myyrä ja siili
  • Myyrä ja televisio
Myyrän seikkailut 2 2003
  • Myyrä ja auto
  • Myyrä ja matto
  • Myyrän joulu
  • Myyrä autiomaassa
  • Myyrä ja karnevaalit
  • Myyrä ja muna
  • Myyrä kemistinä
  • Myyrä ja tulitikut
  • Myyrä ja kaivinkone
  • Myyrä ja puhelin
  • Myyrä maalarina
  • Myyrä valokuvaajana
  • Myyrä kelloseppänä
  • Myyrä ja musiikki
Myyrän uudet seikkailut 1 2004
  • Myyrä ja kello
  • Myyrä ja kotka
Myyrän uudet seikkailut: Myyrä ja kaupunki 2004
  • Myyrä ja kivinen metsä
  • Myyrä ja uni
Myyrän uudet seikkailut: Myyrä lääkettä etsimässä 2005
  • Myyrä filmitähtenä
  • Myyrä lääkettä etsimässä
Myyrä kaupungissa 2006
  • Myyrä ja TV
  • Myyrä ja auto
  • Myyrä ja purukumi
  • Myyrä ja puhelin
  • Myyrä ja tulitikut
  • Myyrä kelloseppänä
  • Myyrä valokuvaajana
Myyrä ja vihreä tähti 2006
  • Myyrä ja tikkukaramelli
  • Myyrä ja radio
  • Myyrä ja vihreä tähti
  • Myyrä kemistinä
  • Myyrä ja muna
  • Myyrä ja matto
  • Myyrä ja siili
Myyrän puuhat 2007
  • Myyrä eläintarhassa
  • Myyrä puutarhurina
  • Myyrä taiteilijana
  • Myyrä ja musiikki
  • Myyrä erämaassa
  • Myyrä ja raketti
Kuinka Myyrä sai housut 2007
  • Myyrän joulu
  • Myyrä karnevaaleilla
  • Myyrä ja maansiirtokone
  • Myyrä ja sateenvarjo
  • Kuinka Myyrä sai housut
Myyrän uudet seikkailut: Myyrä ja ystävyys 2007
  • Myyrä ja ankanpoikaset
  • Myyrä ja syntymäpäivät
  • Myyrä ja robotti
  • Myyrä ja retki
  • Myyrä ja ystävyys
  • Myyrä ja hiili
  • Myyrä ja jänisperhe
  • Myyrä ja sienet
  • Myyrä ja metro
Myyrän uudet seikkailut 5 2007
  • Myyrä ja lumiukko
  • Myyrä ja tulva
  • Myyrä ja pikku jänis
  • Myyrä ja huilu
  • Myyrä ja kaivo
  • Myyrä ja pääskynen
  • Myyrä ja pieni kala
  • Myyrä ja pieni sammakko
  • Myyrä ja kuva
Myyrän uudet seikkailut: Myyrä ja kotka 2013
  • Myyrä ja herätyskello
  • Myyrä ja kotka

Myyrä-kuvakirjat

Myyrä-tarinoita on julkaissut lukuisina kuvakirjoina Suomessa Kustannusyhtiö Tammi. Kirjat on kuvittanut ja osin myös kirjoittanut Zdeněk Miler, tarinoita ovat kirjoittanet myös Hana Doskocilová sekä Eduard Petiska. Kertomukset ovat pitkälti sovituksia Myyrä-animaatioista. Osa tarinoista on julkaistu sekä itsenäisenä kirjana että osana teosta, jossa on monta Myyrä-tarinaa. Kirjoista ensimmäinen ilmestyi Suomessa vuonna 1959 ja niistä on otettu useita painoksia. Eniten julkaisuja ja painoksia on tuotettu 2000-luvulla.[11]

Suomessa julkaistut Myyrä-kuvakirjat

  • Kuinka myyrä sai housut (1959, 1976, 1979, 1983, 1988, 1996), tarina Z. Miler, I. Hercikova, E. Petiska
  • Kuinka myyrä sai auton (1960)
  • Myyrän lentoretki (1966)
  • Myyrä kaupungissa (1985, 2000, 2006), kirjoittanut J. A. Novotný (J.A.N)
  • Myyrän seitsemäs taivas (1987), kirjoittanut Hana Doskocilová (H.D.)
  • Kuinka myyrä sai housut ja muita kertomuksia (6.p. 1996)
sisällys: Koira joka halusi pentuja (Z.M.) ; Koira ja hunaja (I. Hercikova) ; Kuinka Myyrä sai housut (E.P.) ; Myyrän lentoretki (Z.M.) ; Kuinka Myyrä sai auton (E.P.)
  • Myyrä ja vihreä tähti (1998), kirjoittanut H.D.
sisältää kertomukset Myyrä ja vihreä tähti; Myyrä ja sateenvarjo; Myyrän seitsemäs taivas
  • Myyrän talvi (1998), kirjoittanut H.D.
sisältää kertomukset Myyrä ja lumiukko, kirjoittanut H.D.; Myyrä ja joulu (J.A.N:n aiheen pohjalta)
  • Myyrän auto (1999, 2001, 2006, 2007), kirjoittanut Eduard Petiska (E.P.)
  • Myyrä parantaa hiiren (1999, 2000, 2003, 2007), kirjoittanut H.D.
  • Myyrän housut (2001, 2003, 2006, 2007), kirjoittanut E.P
  • Myyrä ja kotka (2002, 2007) kirjoittanut H.D.
  • Myyrä puhemiehenä (2002), kirjoittanut H.D.
  • Myyrän raketti (2005, 2006), kirjoittanut Zdeněk Miler
julkaistu alun perin nimellä Myyrän lentoretki
  • Myyrä ja lumiukko (2005, 2006), kirjoittanut H.D.
julkaistu aiemmin osana teosta Myyrän talvi
  • Myyrä ja sateenvarjo (2005, 2006), kirjoittanut H.D.
julkaistu aiemmin osana teosta Myyrä ja vihreä tähti

(Lihavoituna teoksen ensimmäinen julkaisuvuosi. Lihavoituna ja kursivoituna ensimmäinen julkaisuvuosi alkuperäisestä poikkeavalla nimellä tai itsenäisenä julkaisuna.)

Lähteet

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Palonkorpi, Riikka: Myyrä diplomaattina. Politiikasta, 12.1.2017. Viitattu 18.9.2021.
  2. a b c d e f g h Voda, Matej: The mole, the myth, the legend: The story of Krtek. Kafkadesk, 3.8.2020. Viitattu 18.9.2021. (englanniksi)
  3. 18. Mostra Internazionale d'Arte Cinematografica. Archivio Storico delle Arti Contemporanee. Viitattu 19.9.2021. (englanniksi)
  4. Myyrä-piirroshahmon isä kuoli. Helsingin Sanomat, 30.11.2011. Viitattu 18.9.2021.
  5. 10th Anniversary of Krtek in Space. Czech Center Museum Houston, 5.3.2021. Viitattu 19.9.2021. (englanniksi)
  6. The History of Krtek (The Little Mole). Czech Center Museum Houston, 23.4.2020. Viitattu 19.9.2021. (englanniksi)
  7. a b Kagui, Olena: The story of Krtek (The Little Mole). Prague.TV, 2.2.2016. Viitattu 19.9.2021. (englanniksi)
  8. maamyyrä. Kielitoimiston sanakirja, Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy 2020. Viitattu 18.9.2021.
  9. Pasi Nyyssönen: Myyrämiehen eläkepäivät Kaltio nro 4/2000. Syyskuu 2000. Viitattu 6.2.2008.
  10. Myyrä juhlii 50-vuotissynttäreitään kirjoissa, elokuvissa ja televisiossa 29.11.2006. FS-Film Oy. Viitattu 6.2.2008.
  11. a b HelMet – pääkaupunkiseudun verkkokirjasto helmet.fi. Viitattu 6.2.2008.

Aiheesta muualla